Perspektiiviä kuntauudistukseen

Meillä ’maaseudulla’ uskotaan vakaasti siihen, että kuntauudistus tulee muodostamaan uudet kunnat työssäkäymisalueiden mukaan, kuten julkisuudessa on esitetty. Työssäkäyntialueiden mukaan Riihimäki kuuluisi Helsingin piiriin ja sekös sekoittaisi alueellista yhteistyötä ja rakenteita täällä Hämeessä.

Pääkaupunkiseudun kaupungit eivät sen sijaan ota työssäkäyntialueiden mukaista kuntajakoa ainakaan siellä pääkaupunkiseudulla varteenotettavana vaihtoehtona. Niinpä ministeri Virkkunenkin on taipunut ottamaan hieman laajemman näkökulman asiaan.

Pääkaupunkiseudun kuntien kaavailujen mukaan Hyvinkääkin taitaa olla melkoisesti liian kaukana istuakseen mukaan minkään ison kaupungin jatkosuunnitelmiin. Riihimäestä puhumattakaan. Kanta-Hämeen yhteistyö näyttääkin tässä valossa taas jo aivan erilaiselta.

Kovin monella kunnalla tuntuisi olevan imua Helsingin vaikutuspiiriin, mutta imu ei ole välttämättä molemminpuolista. Miksi kuntaliitoksiin haluttaisiin silloin, kun kustannussäästöjen ja synergiaetujen sijaan edessä olisi vain loputon muutoshankeiden viidakko, paljon byrokratiaa ja jopa lisää kustannuksia?

Näitäkin asioita olisi hyvä tarkastella välillä laajemmastakin perspektiivistä kuin vain kotoisen kapeasta maakuntanäkökulmasta. Välillä tuntuu, että esimerkiksi Helsingissä ja Hämeessä eletään monessa asiassa ihan erilaisia todellisuuksia. Meidän todellisuutemme ei välttämättä ole se ainoa oikea.

4 kommenttia artikkeliin “Perspektiiviä kuntauudistukseen”
  1. avatar Sari Rautio sanoo:

    Terveiset Tanskasta! Kiitos Susannalle hyvästä kirjoituksesta- jälleen- ja tuosta perspektiivin haluamisesta. Se iso kuva, fokus, perspektiivi on meillä harmillisen usein hukassa. Ei katsota kokonaisuutta eikä nähdä miten asiat vaikuttavat toisiinsa. Kuntauudistus, jota tämä hallitus ja ministeri Virkkunen esikuntineen on nyt tekemässä, toki yhdessä kuntien kanssa, on välttämätön julkisen talouden kestävyyden kannalta. Ei ole mitään järkeä ylläpitää turhia organisaatioita, himmeleitä, joissä päätösvalta on kaukana vaaleilla valituilta päättäjiltä. Tanska kävi ja käy edelleen samankaltaista prosessia, ja ihan samoista syistä. Siellä valtio ohjasi reippaasti ja nopeasti kunnat yhteen, ja tämänhetkinen tilanne on jo parempi. Ihmisen tekemät rajat eivät ole pyhiä ja siksi niitä voidaan muuttaa, ihmisten ja elämän muuttuessa.
    Sari

  2. avatar Jur.kand. sanoo:

    Juurihan hallituksen esitys eurotakausten ”himmelien” osalta lähinnä Etelä-Euroopan konkurssissa olevan kommunistisen falangin maille merkitsee suomalaisille veronmaksajille 14 miljardin euron lisätaakkaa, markoissa 84 miljardia. Oppositio vastusti raivoisasti hallituksen esitystä. Raution kokoomus puolsi eduskunnassa lisätakauksia käsiään taputtaen. Kuntien valtionosuuksia leikataan jo vuodelta 2012 tämän johdosta 630 miljoonaa euroa budjettiesityksen mukaan, puhumattakaan mm armeijan alasajosta, mikä johtaa systemaattisesti kunnallisveron korotuksiin koko maassa ja tietysti sotilasliitto Natoon liittymiseen. Palataan asiaan jytkykuntavaaleissa. Kunnallisveron korotukset on jo sisäpiirissä päätetty suur-Hämeenlinnankin osalta.

    Euron ja unionin ulkopuolisessa Norjassa vailla siis unioniriippaa läänejä on 19, kuntia 430, kaupunkistatuksen omaavia taajamia 96 (vähintään 5 000 asukasta), taajamia 917. Kuntauudistus on vuodelta 1996, 15 vuoden takaa ja se on kelvannut jopa stoltenbergilaisille sosialisteille. Ks Wikipedia, Norja. Norjalaisia on 4,9 miljoonaa, joista mamuja 800 000. Pinta-alaltaan Norja on Suomea pienempi.

    Oma työssäkäyntialueeni Hämeenlinnasta käsin on ollut Helsinki, joten liitytään pois pääkaupunkiin. Sinne jyskyttää aamuisin parikymmentä pitkää junaa täpötäynnä työpendelöijiä, opiskelijoita.. ja illalla takaisin. Ruokaa myöten ostokset on tullut tehtyä illansuussa Helsingin keskustassa ennen junalle menoa kotiin ja viikonloppuisin VR:n kuukausilipulla matkustaen samoin Helsingissä.

  3. Vain hämäläisillä on kanttia esittää liittymistä Helsinkiin. Miksi Helsinki meidät huolisi vaikka sinne haluaisimmekin? Mutta onhan se hyvä, että meillä on korkea käsitys itsestämme 😉

    Eurooppa-puheisiin en ota tässä kantaa, eivätkä ne minulle taineet olla osoitettukaan?

  4. avatar Esa Lehtinen sanoo:

    Hei kaikille!

    Eiköhän ystävämme nimimerkki jur.kand hieman liioittele liittäessään Hämeenlinnan suur-Helsinkiin. Samalla periaatteella Helsinkiin voisi liittää myös sellaisia kuntia kuten esim. Tampere, Lahti ja Kotka. Tärkeintä mielestäni on se, että saadaan aikaan toiminnallisia ja tehokkaita yhteistoiminta-alueita miettimättä turhaan sitä, kuuluvatko ne yhteisen kuntanimikkeen alle vai muodostuvatko ne useasta eri kunnasta. Yhtenäinen suurkunta ei saa olla mikään itseisarvo, sillä se ei välttämättä tuo mukanaan sitä tehokkuutta, ei edes kustannustehokkuutta. Se on tietenkin totta, että turhat byrokraattiset rajat ja määräykset pitää poistaa järkevän yhteistyön tieltä, mutta se voi tapahtua yhtä hyvin myös kuntien yhteistyön lisäämisen kautta kuin kuntia sokeasti yhdistämällä. Itse olin konsulttina mukana kehittämässä suur-Kouvolaa ja nyt näin aikaperspektiivillä tarkasteltuna se tavoiteltu tehokkuus on ainakin vielä jäänyt saavuttamatta. Se mikä uudessa Kouvolassa toistaiseksi voi hyvin on hallintobýrokratia, joka on laajentunut yhdistymisprosessin jälkeen. Tämän pitäisi suunnitelmien mukaan olla väliaikaista, mutta sen näkee sitten… Miten käytännössä näkyy yhdentyminen Kouvolassa on se, että palveluja (esim. koulut ja sosiaali- ja terveyspalvelut) on kustannustehokkuuteen vedoten keskitetty suurempiin yksiköihin ja kaupungin keskustan alueille, mutta kukaan ei ole ainakaan vielä todistanut, että onko se tosiaan järkevintä ja myöskään kustannustehokkainta. Hämeenlinnan seudulla tulisi mielestäni yhteisiä päätöksiä tehtäessä harkita asioita järkevyys- ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteilla eikä pelkästään kustannustehokkuuteen vedoten. Kustannustehokkuus ja järkevyys eivät välttämättä aina kulje käsi kädessä…

    Esa Lehtinen

Jätä kommentti

css.php