Miksi kaupunki maksaa lähemmäs miljoonan vuodessa potilaiden makuuttamisesta väärässä paikassa?

Syyskuun loppuun mennessä Hämeenlinnan kaupunki oli maksanut yli 550 000 euroa väärien potilaiden makuuttamisesta Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Nämä väärät potilaat ovat niitä, jotka eivät tarvitse enää keskussairaalatasoista hoitoa ja odottavat pääsyä muuhun jatkohoitopaikkaan. Jatkohoitopaikan järjestäminen on Hämeenlinnan kaupungin vastuulla. Tuorein uutisointi jatkohoitopaikkojen löytymisen nihkeydestä löytynee Ylen sivuilta.

Vuoden loppuun mennessä Hämeenlinnan kaupungin maksama summa nousee Ylen uutisen perusteella vielä roimasti. Kuinkahan paljon saamme verorahoja tähän turhaan makuuttamiseen menemäänkään? Samaan aikaan keskussairaalan potilaspaikoille olisi huomattavasti muutenkin kysyntää ihan siihen oikeaan tarpeeseen, erikoissairaanhoitoa tarvitseville potilaille.

Toivottavasti kyse ei ole vain tiukasta budjetista ja juustohöylällä tavoitelluista säästöistä? Ihan hulluahan olisi säästää jatkohoitopaikkojen hankkimisessa ja maksaa jälkikäteen moninkertaisesti siirtoviivemaksuina. Jostain muustahan tässä on aivan pakko olla kyse. Vaan mistä?

Uteliaana veronmaksajana ihmettelen, miksi tällaisia järjettömiä summia on tarpeen maksaa? Miksei jatkohoitopaikkoja järjesty? Eikö ole osaavia ammattilaisia jatkohoitopaikkojen palkkalistoille? Vai eikö löydy tiloja? Vai onko kyse yrittäjien vähyydestä? Miksei kaupunki panosta samaa summaa jotenkin oikeaan suuntaan? Mitä en tässä oikein ymmärrä?

6 kommenttia artikkeliin “Miksi kaupunki maksaa lähemmäs miljoonan vuodessa potilaiden makuuttamisesta väärässä paikassa?”
  1. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kiitos Susanna aidosta ihmettelystä.

    Siirtoviivemaksu otettiin aikanaan käyttöön kannustamaan kuntia jatkohoitopaikan järjestämisessä. Maksu kertoo välittömästi ja lahjomattomasti ongelmat hoidon porrastamisessa ja samalla rankaisee taloudellisesti sitä, jolle hoidon järjestäminen (eli kunta) kuuluu.

    Väärä potilas väärässä paikassa vie erikoissairaanhoitoa tarvitsevan paikan ja viivästyttää tarpeelliseen hoitoon pääsemistä. Jollain turha hoitoon pääsyn odottelu pidentää sairaslomaa, jollain toisella kivun lievitykseen pääsyä, jollain kolmannella jotain muuta.

    Ongelmat jatkohoitopaikan järjestymisessä tuntuvat olevan ikuisuuskysymyksiä. Ongelma ratkeaa vain laittamalla hoitoketju oikeasti kuntoon niin alhaalta ylös kuin ylhäältä alas. Kuntoon laittaminen tarkoittaa tulevaisuuden tarpeiden ottamista huomioon – jos ketju rasvataan vuoden 2011 tarpeiden mukaan, ollaan ongelmissa taas jo 2013.

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Susa!
    Ja Hauskaa Itsenäisyyspäivää!
    Kaupungissamme on tehty päätös vanhusten laitospaikkojen vähentämisestä. Hauholla seisoo lämmöt päällä n. 40-paikkainen vanhainkoti, ja terveyskeskuksen sairaalasta pantiin kiinni n. 30-paikkainen ykkösosasto.
    Vanhusten hoivalaitoksiin ei niin vaan enää pääsekään.
    Kotihoidon palveluihin pitäisi näin ollen lisätä resursseja, mutta niin ei ole tehty.
    Toisaalta siirtoviivemaksut ovat vain vivutus lisätä keskussairaalan rahoitusta: vaikka potilasjonoista päästäisiinkin, keskussairaala ei voi vähentää henkilökuntaansa eli siirtoviivemaksun verran tulisi lisää alijäämää. Tänä vuonna sakkomaksu Hämeenlinnalle on n. 800 000 euroa. Muut kunnat ovat laskeneet hoitoketjunsa eri lailla.
    Jokin mättää t. Hessu K.

  3. avatar Soili Hakala sanoo:

    Hei!
    Olen kaupungissamme omaiseni asiassa törmännyt hoitoketjun toimimattomuuteen ylipäänsäkin, myös perusterveydenhoidossa.
    Olen huomannut, että organisaatioiden rajat ovat ylittämättömät, vaikka fyysisesti samassakin rakennuksessa toimitaan. Tieto ei kulje, organisaatiot eivät keskustele keskenään. Näin olen asian itse kokenut.

    Hoitoahan voi varojensa mukaan pyrkiä järjestämään yksityisteitse, mutta asiakkaan avuttomuus byrokratian kanssa harmittaa. Miten käy esim. sellaisten omaisten, jotka eivät voi eivätkä jaksa etsiä vaihtoehtoja, jos niitä edes onkaan.

    Paljon oli siis vielä tehtävää, että ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon vähemmällä vaivannäölla tässä byrokratian hetteikössä.

  4. Ymmärrän, miksi sairaala perii siirtoviivemaksua. SITÄ en ymmärrä, miksi kaupunki haluaa maksaa potilaiden yövyttämisestä niin kalliisti. Olen antanut itseni ymmärtää, että jos tilanne pistettäisiin kuntoon muutamalla sadalla tuhannella eurolla, lopulle mokomalle rahalle löytyisi hyvin käyttöä esimerkiksi vanhustenhuollon tai mielenterveystyön puolelta.

    Vai olenko ymmärtänyt väärin?

  5. avatar Sari Rautio sanoo:

    Morjens,

    ensi vuodelle vastuu siirtoviiveistä siirtyy terveyskeskukseen, jolla on suuri osa jatkohoitopaikoista myös hallussa. Järkevä suunnitelma, jolla pyritään siihen että vastuu potilaista on yksissä käsissä. Siirtoviiveitä on kertynyt 2011 keskimäärin 120 päivää kuukaudessa – eli 4 paikkaa on esh:ssa kiinni jonottavissa potilaissa. Viime vuonna siirtoviiveitä ei loppuvuonna kertynyt. Ne alkoivat kasvaa vuoden alussa jostain syystä.

    Keskeinen kysymys on pitkäaikaishoivaan jonottavien tulppa Vanajaveden sairaalassa. Ratkaisuksi on nyt sovittu että, Terveyspalveluliikelitos ottaa vastuun siirtoviiveiden nollaamisesta. Lisäksi Vanajaveden sairaala on keskeinen toimija, joka lisää vastuutaan myös Ilveskodin paikkojen käytöstä. Ilveskodista hankitaan ensi vuoden alusta 4 paikkaa kun 2011 on käytetty 2 paikkaa.

    Turhasta ei kannata maksaa, mutta tyhjiäkään paikkoja ei ole kannattavaa pitää. Tärkeintä on että ihmiset saavat oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Siksi ajatus vastuusta yhteen paikkaan on hyvä.

    Sari

  6. Kiitos, Sari!

    Olipa hyvä tietopaketti!

Jätä kommentti

css.php