Ihan omaa kuntavertailua käynnistymässä

Reilun viiden vuoden kuluttua olen lähellä elämäni seuraavaa ennustettavaa käännepistettä. Joskus niihin aikoihin muutto pienempään asuntoon alkaa olla melkoisen ajankohtainen. Samoihin aikoihin pistetään uudelleen harkintaan moni muukin asia. Kuten se, mistä se pienempi kahden asuttava asunto oikein ostettaisiin.

Hämeenlinna on mitä mainioin lapsiperheen asuinpaikkakunta, mutta kohta täytyy ryhtyä miettimään, mitä se ja vastaavasti muut kaupungit tarjoavat yli viisikymppiselle, kahden asuvalle työikäiselle ja -kykyiselle parille. Pitäisi kai miettiä sekin, mitä sitä itse siinä tilanteessa elämäänsä kaipaisi.

Kohtuullinen työmatka olisi todennäköisesti yksi kärkiajatuksista. Jo nyt palautumisaikaa tarvitsee aivan hävyttömän paljon. Veikkailenpa, ettei tilanne juurikaan kohene vuosien vieriessä eteenpäin…

Kohtuulliset asuinkustannukset ovat aina listalla yhtä tärkeitä. Ei siis sydän-Helsinkiin.

Nyt kaipaan ympäristöltäni aavistuksen enemmän rauhaa kuin elämyksiä. Omia mielennotkahduksia sen seikan suhteen on aika vaikea ryhtyä arvailemaan. Mikä onkaan sitten tärkeysjärjestys yli viiden vuoden kuluttua?

Samalla tavalla puntariin joutuvat ne asiat, mitä odottaa työltänsä. Älyllinen ja luova työ, jota voisi tehdä rauhalliseen tahtiin jostain tropiikista tai edes Välimereltä käsin ei liene kovin realistinen toive. Joustavuus ja mahdollisuus riittävään vapaa-aikaan sen sijaan eivät ole kohtuuttomia toiveita.

Tiedätkö hyvän asumapaikan kypsässä keski-iässä olevalle varmalle veronmaksajalle? Vinkkejä vastaanotetaan – suunnittelu alkaa oikeastaan jo nyt!

Jätä kommentti

css.php