Kuntamuutoksista

Ministeri Henna Virkkunen

Ministeri Henna Virkkunen selvitti kuntarakennetyöryhmän esitystä mm. Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa 8.2.2012 aivan tuoreeltaan. Pakkoliitokset valtaavat puhetta, kuten huomaa Kuntalehden uutisotsikoissakin: ”Espoon poliittinen johto vastustaa pakkoliitoksia” ja ”YLE: Katainen ei sulje pois pakkoliitoksia”. Puolustuskanta on mielestäni hieman ennenaikaista, nyt pitäisi puhua vielä aivan muista asioista.

En henkilökohtaisesti ymmärrä, miksi jokaisella 2000 tai 3000 asukkaan kunnalla pitää olla oma kunnanjohtaja ja oma valtuusto. Ilman valtion tukeahan tuollainen olisi taloudellisesti aivan mahdotonta. Tuntuu, että näinä aikoina valtion rahoja voisi käyttää johonkin muuhunkin, kuin moninkertaisten hallinnollisten järjestelmien ylläpitämiseen.

Toinen haastava seikka kuntien kannalta on maamme suuri pinta-ala ja siihen nähden pieni väkiluku. Halutessamme voimme hajautua pitkin erämaita ja vaatia palveluita lähelle nyt ja heti. Mistä me löydämme sellaiset rahat, joilla voisimme järjestää sellaista hyvinvointia?

Entä miten taataan kuntalaisten tasa-arvo kauniissa maassamme? Yksi kunta saa verotuloja runsaasti liiketoiminnan ja työllisyyden kautta. Toinen kunta on kadottanut työvoiman jo aikaa sitten muualle ja yrittää taituroida vähemmän terveiden ja heikommin työllistettyjen kuntalaistensa peruspalveluiden järjestämisen kanssa.

Idea kuntarakenneuudistuksessa ymmärtääkseni tässä vaiheessa on ryhtyä selvittelemään yhdistymisten etuja ja haittoja. Vaikkei Suomen jokainen kunta yhdistymisistä heti lottovoittoja saisikaan, koko Suomi tarvitsee niitä. Näin alkuunsa. Lisäksi tarvitaan vielä paljon uusia muutoksia. 

4 kommenttia artikkeliin “Kuntamuutoksista”
  1. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Iltaa,

    se vain on ikävää tässä kuntakeskustelussa, että siihen on vakiintunut tiettyjä diskursseja eli puhetapoja joita sitten toistetaan pysähtymättä lainkaan pohtimaan niiden todellista sisältöä. Tyhmyys ja valhe ovat muuttuneet viisaudeksi ja todeksi kun niitä on toistettu riittävästi, eikä niitä enää kukaan pysähdy haastamaan ennen toistamista.

    Tästä puhetavasta esimerkki on edellä toistettu kappale: ”Toinen haastava seikka kuntien kannalta on maamme suuri pinta-ala ja siihen nähden pieni väkiluku. Halutessamme voimme hajautua pitkin erämaita ja vaatia palveluita lähelle nyt ja heti. Mistä me löydämme sellaiset rahat, joilla voisimme järjestää sellaista hyvinvointia?”

    Etenkin eo. kappaleen toinen lause toistaa teemaa, jonka todellisuudesta puhujilla ei pääsääntöisesti ole harmainta aavistusta, tai eivät vain ole pysähtyneet asiaa miettimään, koska kyseessä on vakiintunut puhetapa.

    Olen asunut yli 20 vuotta erään pienen Kanta-Hämäläisen maalaiskunnan yhdessä kyläkeskuksessa, vain 10 km kuntakeskuksesta. Ko. kylä on ollut aikanaan Suomen suurin maalaiskylä, kyläkoulussakin oli pitkälti toistasataa oppilasta. Olen myös asunut ja muuten seurannut läheltä Inarin Menesjärven kylän kehitystä toistakymmentä vuotta – Menesjärveltä on 70 km kuntakeskukseen.

    Haja-asutusalueiden todellisuus on varsin toisennäköinen kuin Susanna Hietanen tätä puhetapaa toistaessaan tulee ehkä tahattomastikin maalanneeksi. Kuntien rahat eivät todellakaan pala ”palveluiden toimittamiseen nyt ja heti pitkin erämaita”. Eivät ole koskaan palaneet, eivät pala nyt, eikä Suomi pelastu ”erämaat” tai haja-asutusalueet tyhjentämällä. Päinvastoin.

    Kutakuinkin kaikki kuntakeskusten ulkopuoliset julkisin varoin ylläpidettävät palvelut on jo purettu. Viimeisten kyläkoulujen lopettelu siirtää kulut koulukyyteihin, jotka ovatkin kutakuin ainoat palvelut joita haja-asutusalueen perheet saavat. Vanhuksille koteihinsa annettava apu ja sairaanhoito ovat kokonaisuuden kannalta kustannustehokkaita palveluja.

    Haja-asutusalueiden pakenevista palveluista valittavat yleensä ne, joiden palvelutaso heikkenee. Ns. paluumuuttajilla kyse on valinnasta, eikä valittaminen maksa kunnille mitään – palveluja ei silti sivukylille tipu vaikka kuinka nillitettäisiin. Yhteiskunta ei subventoi tasan killingilläkään haja-asutusalueille kotiaan laittavaa, vaan kuntalainen maksaa tarvitsemansa infran viimeistä senttiä myöden, PLUS maksaa kuntakeskukseen keskitettyjen palveluiden käyttämisestä aikana ja matkakuluina enemmän kuin siellä keskuksessa asuvat. Veroeurot kelpaavat asuinpaikasta riippumatta.

    Tosiasiassa kansantalouden ja kunnan talouden kannalta murhaavinta hommaa on juuri sellainen sisäinen muuttoliike, joka pakottaa alati lisäämään kunta- ja kaupunkikeskusten palveluinfraa ja -tarjontaa.

    Siitä on paljonkin tutkimusta ja laskentaa, miten nykyisellä palveluvolyymillä ja subjektiivisilla oikeuksilla hyvinvointivaltiomme menot räjähtävät ja tulopohja romahtaa. Kuntarajoilla ei sen asian kanssa ole mitään tekemistä, eikä kukaan ole tuonut pöytään tasan mitään konkretiaa siitä, miten kohistu kuntauudistus vastaa todelliseen ongelmaan.

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Sunnuntaita kaikille!

    Alla on omaan blogiini tullut palaute liittyen edellä kirjoittamaani mielipiteeseen. Ao. palautteen nimimerkki Hiilijalanjälki ei pystynyt kirjautumaan Susannan blogiin, ja siksi hän pyysi minua siirtämään sen tänne.

    Toivon alla oleviin ajatuksia herättäviin näkökulmiin hyviä kannanottoja, omiani joudun hetken panttaamaan johtuen huomenna lankeavasta yrittäjän velvollisuudesta kantaa kortensa yhteiskunnan kekoon.

    ================================================
    Kari, kirjoitit kriittiseen sävyyn Susanna Hietasen blogiin. Kommentissasi oli lauseita:

    (KARI) – Kuntien rahat eivät todellakaan pala ”palveluiden toimittamiseen nyt ja heti pitkin erämaita”.

    (VASTINE) -Ei pala ei, mutta jokainen erämaahan asuttautuva tuo keskuksissa asuviin verrattuna pienemmän verokertymän yhteiskunnallemme. Valitsee oman viihtyvyyden, kokonaisuuden edun sijasta.

    (KARI) -Viimeisten kyläkoulujen lopettelu siirtää kulut koulukyyteihin, jotka ovatkin kutakuinkin ainoat palvelut joita haja-asutusalueen perheet saavat. Vanhuksille koteihinsa annettava apu ja sairaanhoito ovat kokonaisuuden kannalta kustannustehokkaita palveluja.

    (VASTINE) -Kulut koulukyyteihin ei tuo lisäarvoa lastemme kasvatukselle, ei uutta urheilukenttää, ei uutta nuorisotilaa, ei uutta ohjattua varhais(teini)kasvatusresurssia.
    Jokainen virkamiehen(naisen) autossa viettämä tunti(kilometri) on pois itse työstä(tuotos). Yhdenkään vanhuksen tai sairaan olo ei kohennu, kun kodinhoitaja siirtyy (viikossa tunteja) kohteesta toiseen, maakunnassa. Keskittämisessäkin on etunsa.

    SEURAAVASSA KARI AMMUT NILKKAASI JA PAHASTI:

    (KARI) -Yhteiskunta ei subventoi tasan killingilläkään haja-asutusalueille kotiaan laittavaa, vaan kuntalainen maksaa tarvitsemansa infran viimeistä senttiä myöden, PLUS maksaa kuntakeskukseen keskitettyjen palveluiden käyttämisestä aikana ja matkakuluina enemmän kuin siellä keskuksessa asuvat. Vero-eurot kelpaavat asuinpaikasta riippumatta.

    (VASTINE) -Nyt kyllä puhuit Kari muunneltua totuutta. Ei ole montaa vuotta, kun paikallinen vesiyhtiö nosti maksuja (ainakin kunnallistekniikkaan liittymismaksuja, jo rakennetuilla alueilla), perustellen korotuksia, uusien alueiden infran rakentamiskuluilla. Se on asia, mikä kestää tarkistuksen.

    Kyllä, meidän kaikkien vero-eurot kelpaa kunnille ja kaupungeille, mutta niitä kannetaan laitamailla, paljon kevyemmin, kuin keskuksissa. Veroeuroja kannetaan, asuinpaikasta riippuen.

    Otetaan esimerkki, Pena ja Masa:

    Velikullat tienaa saman verran, x-kymmentätuhatta euroa vuodessa (brutto).

    Pena asettaa oman viihtyvyyden aina etusijalle, (Vanhasen Matin malli, idyllistä ”nurmijärvellä”). Pena haluaa asua luonnon helmassa, kaupungin laitamailla, missä karhu voi tulla vastaan lenkkipolulla, teeret taistelee kuin öljyvärimaalauksissa, kaukana kaupungin melskeestä ja melusta, maaseudun idyllissä. Hihat käärittynä, oljen korsi suun pielessä, lauleskellen; ”aina kun mä maitoa tuon, muistan sut ja hetken tuon, kirjeitä en osaa kirjoittaa, panen maitoa tulemaan”, Valion 80-luvun mainosta mukaillen.
    Pena asuu maalla ja Penalla on Giant-hiilijalanjälki. Kylmäkäynnistetty Toyota Hilux lennättää soraa maantiellä joka aamu töihin ja illalla takas, ”veronmaksajien piikkiin”. Entäs sitten, Pena pääsi irti ”kaupungin sykkeestä” ja löysi rauhan maaseudulta. Penalle elämisen laatu ajoi ohi elintason. (tai ei ajanut, muut alkoi maksamaan sitä).

    Penan vastakohtana on Masa.

    Masa on friikki. Masa on friikki siksi, että hän on vihreä ja hänellä on pieni hiilijalanjälki. Eniten Masa on silti friikki, kun hän on vihreä hetero ja maksaa paljon veroa. Masa maksaa Penan elämisen laatua maaseudun idyllissä.

    Vaikka Masa tienaa ihan saman verran kuin Pena, osti Masa kaupungilta tontin kymmenen kertaa kalliimmalla kuin Pena. Ai niin, Masan tontti oli 750m2 ja Penan 5000m2. Mut, mitä hittoa, kaupungille oli 100 kertaa halvempaa rakentaa infra Masalle, naapurustoineen, kuin Penalle(yksin)?

    Masalle tuli x-kymmentä tuhatta euroa ”pataan” tonttikaupoissa, verrattuna Penaan.

    Nooh, molemmat tienaa saman verran, x-kymmentä tuhatta euroa vuodessa, kai siitä veroja maksetaan?

    Juu, Masa 29% ja Pena 21%

    What the F…..?

    Penalla on työmatkavähennykset! Pitäähän siitä hyvittää, että haluaa asua halvalla, korkean elämäntason maaseutu-idyllissä, kaukana keskusten haitoista!
    Tosiasia on, että keskusten (isossa maailmassa Metropolien) kustannuksella elätetään syrjäseudut. Itse innolla odotan, että Lappi elää ”omillaan” ja Pohjois-Karjala ei käy ”minun verotuloilla”. Lanttiakaan en halua idästä, pohjoisesta, enkä muilta syrjäseuduilta, haluan kustantaa itse elämisen laatuni.

    Tilanne on nyt nurinniskoin:

    -Jos haluat elää keskuksissa tinkien elämänlaadusta, säilyttäen pienen hiilijalanjäljen, maksat kaikesta enemmän, ja jos haluat elämänlaatua, idylliä isolla hiilijalanjäljellä, maksavat muut enemmän.
    ================================================

    No, yhteen kohtaan on pakko vastata heti:

    ”(VASTINE) -Nyt kyllä puhuit Kari muunneltua totuutta. Ei ole montaa vuotta, kun paikallinen vesiyhtiö nosti maksuja (ainakin kunnallistekniikkaan liittymismaksuja, jo rakennetuilla alueilla), perustellen korotuksia, uusien alueiden infran rakentamiskuluilla. Se on asia, mikä kestää tarkistuksen.”

    Edelliseen on pakko todeta pari seikkaa:
    1) vesiyhtiön perustelut tässä kannattaisi tarkistaa, ja
    2) siirtoviemäreitä lukuunottamatta vesiyhtiö ei kyllä ole rakentanut minkäänlaista infraa haja-asutusalueille, ei Hämeenlinnassa, eikä muut vastaavat toimijat missään muuallakaan Suomessa. Uudet alueet ja niiden infran tarve perustuvat kuntien kaavoitusmonopolinsa puitteissa tekemiin tietoisiin (?) päätöksiin siitä missä ihmisten halutaan asuvan.
    Vesiyhtiön infra laajenee esim. Siirin, Koivukulman, Äikäälän ja Tertin kaltaisilla kaavahankkeilla. Jos niitä haluaa arvostella, niin se on hiukan eri näkökulma se.

    Vaikka Penan asumisen muista vaikutuksista voidaan keskustella, ei sillä edelleenkään ole mitään tekemistä vesiyhtiön taksojen korotuksen kanssa.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Edelliseen vielä tarkennuksena:

    -Siirtoviemärit liittyvät haja-asutusalueisiin vain siten, että menevät niiden halki, ja

    – Penan (yksin) infra ei ole kaupungille sata kertaa kalliimpi kuin Masan (naapurustoineen) siitä yksinkertaisesta syystä, että kaupunki ei rakenna Penalle minkäänlaista infraa.

  4. Kiitos, Kari, mielenkiintoisista kommenteista!

Jätä kommentti

css.php