Vaadi perusteluja ja ratkaisuja!

Näistä kunnallisvaaleista näyttää kuin näyttääkin tulevan tyytymättömyys- ja arvosteluvaalit. Valittamisella ja arvostelemalla haetaan kapinahenkeä ja luotetaan kovasti siihen, että sillä pääsee pitkälle. Toivottavasti pelkästään se ei riitä vaalimenestykseen.

Ajat ovat olleet kovia ja politiikan tekeminen vaikeaa. Usein on jouduttu valitsemaan monesta ikävästä vaihtoehdosta se pienin paha. Kuka sellaiseen ratkaisuun olisi muka tyytyväinen? Ymmärrän sen hyvin.

Varmasti välillä on tehty virheellisiä arvioitakin. Olisipa se upeaa, jos kaikkien kuntien valtuustoihin saataisiin salin täydeltä vain täydellisiä ja virheitä tekemättömiä ihmisiä! Mutta nyt on tyytyminen tavallisiin ihmisiin, joilla on uskallusta ja halua toimia yhteiseksi parhaaksi. Silloin virheitä sattuu ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti toimivia päätöksiä syntyy paljon enemmän.

SINUN kannaltasi parasta olisi, että valtuustoon äänestettäisiin ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa vastuuta ja tehdä päätöksiä. Parhaimmillaan valtuutetut etsisivät aktiivisesti ratkaisuja kiperiin tilanteisiimme sen sijaan, että käyttäisivät aikansa vain muiden arvostelemiseen.

SINÄ voit arvioida valtuutettujen ratkaisujen toimivuutta vain, jos saat perustelut useammasta vaihtoehdosta ja arvion ratkaisun seurauksista. Hyvältäkin vaikuttavalla ratkaisulla voi olla odottamattoman ikäviä seurauksia. Toki sama myös päinvastoin.

Heittäydy kriittiseksi, jos et ole tyytyväinen. Älä kuitenkaan tyydy kapinapuheeseen, vaan vaadi perusteluja, ratkaisuja ja lisää perusteluja!

 

www.susannahietanen.fi

 

9 kommenttia artikkeliin “Vaadi perusteluja ja ratkaisuja!”
  1. avatar Esa Lehtinen sanoo:

    Hei Susanna!

    Hyvä, kirjoitat tärkeästä asiasta, josta itse olen täysin samaa mieltä kanssasi. Minäkin olen useaan otteeseen kirjoittanut ja kysynyt omissa blogeissani, ja välillä vähän muidenkin, tärkeistä kuntien tulevaisuuteen liittyvistä asioista saadakseni niihin vastauksia ehdokkailta. Tulos on ainakin tähän asti ollut varsin turhauttava. Pari vastausta olen sentään saanut, muutaman ympäripyöreää poliittista jargonia ja ”diibadaabaa” sisältävän, muuten on ollut pelottavan hiljaista. Kyllä tässä näin valistuneena äänestäjänä tulee vielä tuskan hiki ennen vaaleja, kun pitäisi valita se oikea ehdokas, jolle äänensä antaa. Toivottavasti alkusyksy tuo mukanaan parempaa tulosta….

    Onnea ja menestystä vaaleissa sinulle!

    Terveisin Esa Lehtinen

    • Hei Esa!

      Olen seurannut blogiasi. Kysyt paljon ja vaikeita asioita, niihin ei tule otettua kantaa hetken mielijohteesta. Täytyy ensin harkita oikein kunnolla.

      Yritän ryhdistäytyä lähiaikoina vastailla ainakin joihinkin kysymyksiisi, jotta kantaisin omaa korttani tähän kysymysten ja vastausten kekoon 🙂

      Kiitos onnentoivotuksista! 🙂

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Susanna,

    vaalikampanjoissa käytetään erilaisia niille tyypillisiä, puhujan asemasta riippuvia puhuntoja – yhteistä puhunnoille on se, että kunkin puhujan kanssa kilpailevan ehdokkaan, puolueen tai muuten eri mieltä olevan kannalta on tarkoituksenmukaista leimata ne mm. vaihtoehdottomaksi valitukseksi, jargoniksi tai diibadaabaksi.

    Susanna, kirjoituksesi on klassinen esimerkki puolustusasemissa olevan ehdokkaan puhunnasta. Samaan aikaan, kun vastapuolen esittämä kritiikki on mielestäsi tyytymättömyyttä, arvostelua ja valittamista, kannustat tyytymätöntä äänestäjää olemaan kriittinen: esität valtuutetuilta (tarkoittanet ehdokkailta) vaadittavaksi useampia perusteltuja ratkaisuvaihtoehtoja ja arvioita niiden seurauksista. Miksi vain tulevaisuuspuheita ja niihin liittyviä äänestäjien odotusten ja mielikuvien ohjailua saa arvostella, mutta ei jo toteutuneita näyttöjä politiikasta ja osaamisesta?

    Ihan vaan tiedoksi, kaikki ehdokkaat ovat myös äänestäjiä, useat vielä pirun tyytymättömiä ja kriittisiä. Niin tyytymättömiä ja kriittisiä, että puheiden, kritiikin ja äänestämisen lisäksi haluavat itsekin ottaa vastuuta ja tehdä päätöksiä.

    Kokoomusehdokkaana olet kampanjassasi puolustusasemissa useammallakin tasolla: Suomen, Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (KHSHP) tasolla.

    Kokoomus ja demarit vetävät valtakunnan tasolla politikkaa, jota leimaa vaihtoehdottomuus. Hallitus vaatii oppositiolta vaihtoehtoja ja ratkaisumalleja samaan aikaan, kun vaihtoehdoista ei saa edes puhua, saati miettiä niiden toteuttamisen edellytyksiä tai seurauksia.

    Hämeenlinnan tasolla kokoomus ja demarit eivät voi mitenkään muuten, kuin sinunkin nyt esittämällä puhetavalla, yrittääkään kiertää sitä tosiasiaa, että niillä on ollut vuosikymmeniä aina vähintään 2/3 valtuustopaikoista ja ehdoton enemmistö lautakunnissa. Näin kansa on halunnut ja pulinat pois. Lantin kääntöpuoli kokoomukselle ja demareille on, että ne ovat saaneet harjoittaa juuri sellaista politiikkaa kuin ovat halunneet, ja siten päävastuu tuloksesta on myös heillä. Jos matkan varrella on tullut virhearviointeja, aikaa ja mahdollisuuksia korjaamiseen olisi ollut jos virheet olisi tunnustettu ja ennenkaikkea, toimintatapaa korjattu. Tässä valossa esim. Sari Raution nillitys sitoutumisen puutteesta lautakunnissa on ollut täysin käsittämätöntä: Hämeenlinnassa lautakunnat päättävät juuri niin kuin kokoomus ja demarit haluavat.

    Suurta kummastusta aiheuttaa KHSHP:n taloudenpidon poliittinen ohjaus, jonka osana sinäkin Susanna kuntayhtymän hallituksessa toimit. Kuntien kustannusvastuulla olevan toiminnan alijäämiä lykätään kuntayhtymiin pois jäsenkuntien taseista yleisemminkin, mutta meidän kohdallamme toiminta on erityisen räikeää. Viime syksynä 28.9.2011 KHSHP:n hallitus valmisteli talousarviota, joka oli valmiiksi käsittämättömät 5,4 M€ alijäämäinen. Vaan kyseisessä kokouksessa Hausjärven kunnanjohtaja Päivi Terävä (sd.) esitti kuntamaksuihin muutosta, jonka seurauksena talousarvion alijäämä repesi lähes 6,5 M€ euroon, vaikka repeämää paikattiin muilla erillä 1,5 M€. Kaikki muut paitsi Sirpa Larko (kesk.), Kalevi Ilmarinen (sd.) ja Tapio Virtanen (vas.) kannattivat alijäämän kasvattamista. Myös sinä Susanna.

    Perustele Susanna minulle ja äänestäjille ratkaisusi, ja arvioi ratkaisusi seuraukset tulevaisuudessa.

    Kyse ei nyt ole siitä miksi alijäämiä kertyy, vaan sen tosiasian tunnustamisesta, että niitä kertyy. On yksi asia ja selkeä tarve yrittää saada KHSHP:n toiminnan kustannukset hallintaan. On kokonaan toinen asia pistää pää puskaan, ja tehdä tahallaan alijäämäinen talousarvio jäsenkuntien taseiden keinotekoiseksi pönkittämiseksi. Nyt KHSHP joutuu ottamaan velkaa jäsenkuntien jo toteutuneen palvelukäytön rahoittamiseksi. Sellaista kutsutaan itsepetokseksi – alijäämän kattamiseen ja velkojen maksamiseen tarvittavia rahoja ei tulla saamaan mistään muualta kuin jäsenkunnilta siten, että tulevaisuudessa palveluista peritään kustannuksia suuremmat maksut. Kuntalain mukaan jäsenkunnat vastaavat kuntayhtymien sellaisista menoista, joita ei muuten saada katettua.

    KHSHP:n aikaisempien vuosien alijäämät ja kesä-heinäkuun ennuste vuoden 2012 alijäämäksi lähestyvät 16,3 miljoonaa euroa, josta Hämeenlinnan osuus olisi peruspääomien suhteessa n. 8,3 M€. Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettuja pidettiin täysin pelleinä, kun heille 11.6. esiteltiin talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma 2012 – 2015. Pelkästään KHSHP:n osalta ohjelma tulee jäämään tämän vuoden loppuun mennessä tuon 8,3 M€ jälkeen tavoitteistaan.

    Olkoon tämä kirjoitus nyt malli hyökkäysasemassa olevan ehdokkaan puhunnasta. On yhdenlaista diibadaabaa ja poliittista jargonia vaatia vastaehdokkailta tarkkoja ja punnittuja ratkaisuvaihtoehtoja, ja sitten nollata kaikki saadut vastaukset – ainahan niissä jotain vikaa on. Itse ainakin lupaan lopettaa kritiikin heti, kun kokoomus kertoo perustellusti ja uskottavasti, miten se aikoo muuttaa nykytilanteeseen johtanutta toimintaansa.

    • Erinomainen kommentti, Kari. Olen aina ihaillut perusteellista paneutumistasi asioihin ja niiden käsittelemistä yhtä asiapitoisesti kirjoituksissasi. Yritän tässä vastailla esittämiisi haasteisiin mahdollisimman vilpittömästi.

      Kirjoitukseni VOISI olla klassinen esimerkki puolustuskannalla olevan ihmisen jargonista. Mutta sitä se EI tässä tapauksessa ole. Iltalehdessä oli mainio artikkeli siitä, kuinka jatkuva valitusvirsien kuunteleminen tuhoaa aivoja. Jo 30 minuuttia yhtäjaksoista valituksen kuuntelemista on vahingollista.

      Näiden vaalien alla valittaminen on mennyt aika ajoin äärimmäisyyksiin, on käytetty kiihkeää, aivan epäasiallista puhetta, jopa menty henkilökohtaisen solvaamisen tasolle. Korvani punottavat ja silmäni kirvelevät näiden puheiden ja tekstien kohdalla. Kyse ei ole omasta puolustautumistarpeestani vaan yksinkertaisesti kaipuustani asialliseen, sivistyneeseen ja nuoremmallekin väestölle hyvää esimerkkiä näyttävään käytökseen. Olen siinä(kin) mielessä vähän omituinen?

      Valtuustopaikkoihin ja valtakunnan politiikkaan minulla ei ole mitään kommentoitavaa, niihin nähden olen ollut aivan liian pieni tekijä vaikuttaakseni mihinkään. Vahinko vain.

      Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenenä olen pyrkinyt tehdä sairaalan ja potilaiden kannalta mahdollisimman hyviä päätöksiä. Joudun kuitenkin virkistämään muistiani kokoustapahtumista ja kulloisistakin päätöksistä niiden pöytäkirjoista.

      28.9.2011
      28.9.2011 sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksen talousarvion päätösesitys ja päätös olivat seuraavanlaiset:

      ”Sairaanhoitopiirin johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi talousarvion laadintavaiheen.

      Päätös: Hallitus päätti esittää valtuustolle, että kuluvan vuoden ennakoitavissa olevaa alijäämää katetaan tarkistamalla kuntamaksuja 2,5 milj. eurolla.

      Hallitus päätti, että vuoden 2012 talousarvion valmistelua jatketaan niin, että kuntamaksuja tarkistetaan enintään 3,0 %:lla.”
      Pöytäkirjaan ei siis ainakaan ole merkitty mainitsemaasi hallituksen erimielisyyttä.

      26.10.2011
      26.10.2011 sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksen talousarvion päätösesitys ja päätös olivat seuraavanlaiset:

      ”Sairaanhoitopiirin johtaja: Hallitus esittää valtuustolle, että se

      1. hyväksyy taloussuunnitelman vuosille 2012–2015 liitteen mukaisena ja

      2. hyväksyy kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2012 taloussuunnitelmaliitteen mukaisena (luvut 6 ja 7).

      Päätös: Keskustelun kuluessa hallituksen jäsen Päivi Terävä esitti, että talousarvion valmistelua tulee jatkaa siltä pohjalta, että kuntamaksujen kasvu on 3 % laskettuna vuoden 2011 alkuperäisestä talousarviosta ja että talousarvioesitystä tulee tarkistaa siten, että kuntamaksujen pienentäminen ei siirry kokonaan budjetoitavaan alijäämään.

      Hallituksen jäsenet Susanna Hietanen, Kari Kaistinen, Harri Lintumäki, Olli Puputti ja Tarja Vikman kannattivat Päivi Terävän tekemää esitystä.

      Hallituksen jäsenet Sirpa Larko, Kalevi Ilmarinen ja Tapio Virtanen kannattivat esittelijän tekemää esitystä.

      Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannatettua esitystä, joten asiasta tulee suorittaa äänestys. Kädennostolla suoritetussa äänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänesti 3 jäsentä ja Päivi Terävän esityksen puolesta 8 jäsentä. Äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan.

      Puheenjohtaja totesi, että suoritetun äänestyksen perusteella hallitus on hyväksynyt Päivi Terävän tekemän ehdotuksen.

      Hallitus päätti yksimielisesti, että talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelu siirretään hallituksen seuraavaan kokoukseen.”
      Tämä lienee siis se kokous ja päätös, johon viittasit.

      Tästä käytiinkin silloin pitkät ja monipolviset keskustelut. Summa summarum: Osa omistajakunnista oli ilmoittanut 3 prosentin korotuksen ehdottomasti maksimikasvuksi kuntamaksuissa. Sen sijaan edellytettiin, että sairaanhoitopiiri tehostaa toimintaansa niin, että vuosittaiset kulut saataisiin kestävälle tasolle. Toiminnan tehostaminen on ensisijaista, jotta kulukasvu saataisiin hallituksi.

      Tilaajarengas
      Ennen hallituksen kokousta sairaanhoitopiirin johto oli käynyt neuvottelut tilaajarenkaan kanssa, jossa samaista aihetta oli puitu. Ohessa ote tilaajarenkaan neuvottelujen pöytäkirjasta:

      ”Sairaanhoitopiirin edustajat esittivät neuvottelussa, että 3 % suuruinen kuntamaksujen korotus laskettaisiin vuoden 2011 tarkistetuista kuntamaksuista 2,5 milj. eurolla. Perusteluna esitettiin erityisesti sairaanhoitopiirin taloutta uhkaava huomattava alijäämä sekä sairaanhoitopiirin toimintaan kohdistuvat kustannuspaineet.

      Tilaajarenkaan edustajat totesivat, että 3 % suuruinen kuntamaksujen muutos tulisi laskea vuoden 2011 alkuperäisistä, vahvistetuista kuntamaksuista. Perusteluina kuntien edustajat esittivät kuntien huonontuneen taloustilanteen sekä eri menoeriin kohdistuvat huomattavat kustannuspaineet.

      Kolmen prosentin suuruisen kuntamaksukorotuksen laskentapohjan osalta ei saavutettu yhteistä neuvottelutulosta.”

      Aikaisemmin: 23.2.2011
      23.2.2011 sairaanhoitopiirin hallitus teki päätöstä vuoden 2010 tilinpäätöksen ylijäämän käyttämisestä. Silloinkin jouduttiin äänestämään. Ote pöytäkirjasta:

      ”Sairaanhoitopiirin johtaja: Hallitus merkitsee alustavan tilinpäätöksen tiedoksi ja päättää, että kuntamaksuja alennetaan liitteen mukaisesti
      800 000 eurolla.

      Päätös: Keskustelun kuluessa hallituksen jäsen Seppo Kuparinen esitti, että kuntamaksuja ei alenneta. Hallituksen jäsenet Päivi Terävä, Tapio Virtanen ja Olli Puputti kannattivat tehtyä esitystä.

      Hallituksen jäsen Tarja Vikman kannatti esittelijän tekemää esitystä.

      Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannatettua esitystä, joten asiasta tulee suorittaa äänestys. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne, jotka kannattavat sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Seppo Kuparisen esitystä, äänestävä EI.

      Puheenjohtaja totesi, että suoritetussa äänestyksessä on annettu 2 JAA-ääntä ja 9 EI-ääntä.

      Puheenjohtaja totesi, että suoritetun äänestyksen perusteella hallitus on hyväksynyt Seppo Kuparisen tekemän ehdotuksen.

      Äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan.”

      Tällöin äänestin ylijäämän siirtämisestä kattamaan aikaisempien vuosien alijäämää ja näin vastustin kuntamaksujen alentamista. Ihan yksinkertaista tämä päätöksenteko ei siis aina ole. Mutta olen pistänyt itseni peliin ihan omaatuntoani myöten. En tunne tarvetta puolustautua, olen tehnyt parhaani.

      Ja sinun vastauksesi, Kari, on juuri sellaista asiallisuutta, jota tähän vaalikeskusteluun kaipaan. Enemmän kuitenkin, kuin puolueiden vastakkainasettelua, toivon tulevilta valtuutetuilta yhteistyökykyä käyttää mahdollisimman paljon osaamista hämeenlinnalaisten hyväksi. Siihen tarvitaan muiden kohtalaista arvostamista ja kykyä ilmaista kritiikkinsä ja tyytymättömyytensä asiallisesti. Kuten sinä teet J

      Tulipas harvinaisen pitkä teksti… 😉

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Susanna,

    ja kiitos perusteellisesta ja positiivisesta vastauksestasi, siinä oli tärkeää lisätietoa tilaajarenkaan kanssa käydyistä neuvotteluista. Valitettavasti on niin, että jos lainaamasi tiedot valitusten vaikutuksesta pitävät paikkansa, aivoni ovat täysin tuhoutuneet – monet suhtautuvatkin tuotoksiini sen mukaisesti.

    Yritetäänpä silti yhdessä kääriä päämme tämän KHSHP:n asian ympärille, toivon että kommentoit jos ymmärrämme jonkin asian eri tavalla?

    Kuntalaki ja KHSHP:n perussopimus ovat kuntayhtymän hallituksen raamattu. Perusopimuksen mukaan jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista sekä velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Samoin sekä kuntalain että perussopimuksen mukaan jäsenkunnat vastaavat peruspääomaosuuksien suhteessa kuntayhtymän sellaisten menojen rahoittamisesta, joita kuntayhtymä ei omilla toimenpiteillään pysty kattamaan.

    Suomeksi, jäsenkunnat maksavat lopulta kaikki kuntayhtymän toiminnasta aiheutuvat viulut.

    Olemmeko tähän asti samaa mieltä?

    Perussopimuksen lähtökohta on, että yhtymä kattaa kaikki menonsa suoritteista kerättävillä tuloilla: suoritehinnoittelun perusteena on palvelusuoritteen täyskatteellinen hinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, välilliset kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Hallituksella on varainhoitovuoden aikana oikeus tarvittaessa tarkistaa jäsenkunnilta palveluista perittäviä maksuja.

    Suomeksi, suoritehinnoittelun pitäisi toimia niin, ettei yhtymälle tule yli- tai alijäämää.

    Olemmeko tähänkin asti samaa mieltä?

    Noh, KHSHP:n perussopimus mahdollistaa lisäksi sopimusohjauksen, jossa jäsenkuntien muodostama tilaajarinki sopii siihen kuuluvien kuntien puolesta kuntayhtymältä ostettavien palvelujen määrästä, laadusta, järjestämistavasta ja maksuista. Siis sopii, tekee sopimuksen. Aivan kuten Hämeenlinnan tiltussa: tää niinku ostaa, ja tää sit niinku myy.

    Suomeksi, tilaajarinki ja kuntayhtymä voivat täyskatteellisen suoritehinnoittelun sijasta sopia sellaisesta palveluiden käytön ja niistä suoritettavien maksujen suhteesta, jonka seurauksena kuntayhtymälle syntyy automaattisesti joko ali- tai ylijäämää (jäsenkunnat silti vastaavat ja lopulta maksavat).

    Olemmeko edelleen samaa mieltä?

    Paino edellä oli sanalla ”sopia”. Sopimisessa on yleensä vastakkain kaksi osapuolta vastakkaisilla intresseillä, jotka intressit sopimuksessa sovitetaan yhteen molempia tyydyttävällä tavalla. Kuntayhtymän intressejä pitäisi edustaa yhtymän johdon ja hallituksen, jäsenkuntien intressejä tilaajarenkaan.

    Olemmeko tästäkin samaa mieltä?

    Edelleen perussopimuksen mukaan, jos tilaajarinki ja kuntayhtymä eivät ole tehneet sopimusohjauksen mukaista sopimusta seuraavan vuoden palvelujen käytöstä, kuntayhtymä perii palvelujen käytöstä suoritehinnoittelun mukaiset eli täyskatteelliset hinnat.

    Vieläkö mennään samaa tahtia?

    Vastauksesi kappaleesta Tilaajarengas käy kuitenkin selville, että ennen 26.10.2011 hallituksen kokousta sairaanhoitopiirin johdon ja tilaajarenkaan väliset neuvottelut eivät saavuttaneet yhteistä neuvottelutulosta kuntamaksukorotuksen laskentapohjasta. Kuntamaksuista ei siten sovittu.

    26.10.2011 kokouksessa yhtymän hallituksella oli siis pohjaesityksenä käytettävissään sairaanhoitopiirin johdon valmistelema talousarvio- ja kuntamaksuesitys, josta ei oltu päästy sopimukseen vastapuolen, eli tilaajarankaan kanssa.

    Oliko näin, oletko samaa mieltä?

    Ennen kuin jatketaan, toivoisin sinulta vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Kaikki lisätaustoistus on toki tervetullutta, en purista toimittajien tapaan pelkkiä kyllä/ei -vastauksia.

  4. Hei Kari

    Tähän vastaamiseen piti taas varata oikein aikaa… 🙂

    Kyllä. Jäsenkunnat maksavat ennemmin tai myöhemmin kaikki aiheutuneet kulut. Omistajakuntien ja sairaanhoitopiirin sopimusohjauksen tarkoituksena on jakaa kustannuksia pitemmälle aikajänteelle niin, etteivät yllättävät piikit teilaa kunnan taloutta täysin. Siksi siis myös maksuosuudet laahaavat jäljessä, maksut määräytyvät menneen mukaan.

    Nykyinen sopimusohjausjärjestelmä on väistämättä tiensä päässä, jos se johtaa jatkossakin nykyisen kaltaisiin tilanteisiin. Saamani tiedon mukaan monessa sairaanhoitopiirissä ei olekaan käytössä tällaista kuntien taloutta tasaavaa sopimusohjausjärjestelmää, vaan kulut laskutetaan ajantasana toteutuneen mukaan. Laskutus on summiltaan epätasaisempaa saattaa aiheuttaa kovin ennakoimattomia piikkejä kuntien talouteen, mutta silloin piikit eivät siis jää sairaanhoitopiirin talouteen.

    Kaikille muillekin selvennyksenä lainaus Rauno Ihalaisen väitöskirjasta vuodelta 2007 Sopimusohjaus erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen ohjaamisessa:
    ”Kanta-Hämeen tämänhetkistä palvelusopimusta (sopimusohjausmenettelyä) voi kutsua kiinteäksi kokonaishintasopimukseksi, joka laaditaan vuosittain kolmen tilaajatahon (tilaajarenkaan) kanssa. … Koska kyseessä on kiinteähintainen kokonaissopimus, palvelusopimuksessa sovitaan käytännössä kunnittain euromääräisestä kokonaiskorvauksesta, jonka tuottaja laskuttaa tilaajilta tasaerin kaksi kertaa kuukaudessa. Tulevan sopimusvuoden kuntakohtainen korvaus perustuu kahden edellisen vuoden ja kuluvan puolen vuoden toteutumatietoihin. … Kuntien ohjaus ei tällöin toteudu niinkään palvelujen käytön ja osto-ohjauksen kautta, vaan pikemminkin omistajaohjauksena, kun hyväksytään sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelma ja tulevan vuoden talousarvion loppusumma.”

    Tämä ei ehkä ollut niin selvä juu tai ei –vastaus, kuin halusit. Tilaajarenkaiden kokousten pöytäkirjat löytyvät hallituksen pöytäkirjojen liitteinä, joten niihin voi perehtyä lisää sitä kautta 🙂

    Aurinkoisin tiistai-illan terveisin, Susanna

  5. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Susanna,

    ja lämmin kiitos taas vastaukseesi panostamastasi vaivannäöstä.

    Juu ei ollut juu tai ei –vastaus… (ulkomaisia Suomen kielen opiskelijoita käy väkisin sääliksi…)

    Ensimmäissä kommentissanihan noudatin kehoitustasi ja kysyin sinulta ”Perustele Susanna minulle ja äänestäjille ratkaisusi, ja arvioi ratkaisusi seuraukset tulevaisuudessa”.

    Kysymyksessä viittasin siihen, että 2012 talousarvion valmistelussa äänestit KHSHP:n hallituksessa sairaanhoitopiirin johdon ja hallituksen omaa aikaisempaa esitystä vastaan ja tilaajaringin esityksen mukaisesti. Tuloksena 2012 talousarvion alijäämä repesi 5,4 miljoonasta 6,5 miljoonaan. Esityksen teki Hausjärven kunnanjohtaja Päivi Terävä, joka on siitä kummallisessa asemassa, että sopimuskysymyksissä hän istuu kummallakin puolella pöytää: hän istuu sekä KHSHP:n hallituksessa että Riihimäen seudun tilaajarenkaassa. Johan on kumma ellei tilanteessa ole intressiristiriita jos missä.

    Susanna, olet erittäin ansiokkaasti kaivanut lukijoille tietoa siitä, mitä tilaajarengas on meinannut ja mitä Rauno Ihalainen on väikkärissään vuodelta 2007 kirjoittanut sopimusohjauksesta. Sen sijaan et ole perustellut muulla kuin puhtaalla omallatunnolla sitä, miksi SINÄ äänestit omaa aikaisempaa kantaasi ja edustamasi organisaation johdon esitystä vastaan? Esimerkiksi, päädyitkö äänestämään alijäämän kasvattamisen puolesta itsenäisen ymmärryksen ja harkinnan tuloksena? Tiedämmehän että KHSHP:n hallitusta puheenjohtaa puoluetoverisi Harri Lintumäki, jonka johtamis- ja neuvottelutaidot eivät ole kuuluisia ainakaan erityisen osallistavina ja voimaannuttavina.

    Et ole myöskään arvioinut, ainakaan meille, tukemasi ratkaisun seurauksia tulevaisuudessa.

    Kerroit Ihalaisen väikkärisitaatilla (oletan sinun siten olevan samaa mieltä) että sopimusohjauksessa on kyse ennemminkin omistajaohjauksesta kuin palveluiden käytön ja oston ohjaamisesta.

    Ketä siis mielestäsi edustat KHSHP:n hallituksessa, kuntayhtymää sen etujen valvojana vai Hämeenlinnan kaupunkia sen etujen valvojana?

    Pikku vinkkinä ote Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksesta:

    ”11 § Hallituksen tehtävät

    Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus.

    Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset…

    Lihavointi allekirjoittaneen tekemä. KHSHP:n vastaavassa pykälässä ei kuntayhtymän edusta puhuta mitään, mutta asia on kuntayhtymien siinä kuin muidenkin organisaatioiden kohdalla itsestään selvä.

    Ihalaisen vuoden 2007 väikkärisitaatin mukaan sopimusohjausmallissa tulevan sopimusvuoden kuntakohtainen korvaus perustuu kahden edellisen vuoden ja kuluvan puolen vuoden toteutumatietoihin. Jos Ihalainen on antanut itselleen kertoa näin vuonna 2007, ei moisesta kaavasta myöhemmin saatavissa olevissa asiakirjoissa ole jälkeäkään. Esimerkiksi nyt käsitellyssä 2012 talousarvioprosessissa tilaajarenkaat halusivat 2012 kulut laskettavaksi nimenomaan 2011 alkuperäisen talousarvion, eikä suinkaan toteuman mukaan.

    Ihalaisen sitaatissa kuvatulla mallilla, tai sittemmin tilaajarenkaiden tahdon mukaisesti sovelletuilla malleilla leikataan toki kuntien budjetteihin sopimattomat kuntamaksujen kasvut pois, mutta todellisuudessa kertyneitä alijäämiä ei malleilla haluta eikä pystytä kattamaan. Jos talousarvio sitten laaditaan tahallaan alijäämäiseksi, on se suunnilleen samaa kuin ostaisi perheen ruuan osamaksulla ajatuksella, että maksetaan velka syömällä sitten jatkossa vähemmän.

    Mielenkiintoinen nyanssi tilaajarenkaan neuvottelusta vuodelta 2008:

    Sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunta on vuoden 2007 arviointikertomuksessaan kiinnittänyt huomiota sopimusohjausmenettelyyn ja todennut tältä osin seuraavaa:

    ”Kanta-Hämeen sopimusohjausmallissa taloudellinen riski on sairaanhoitopiirillä. Tarkastuslautakunnan
    näkemyksen mukaan sopimusohjausmallin toimivuutta on syytä arvioida jäsenkuntien kanssa”.

    Järjestelmän toimivuutta on tarpeen arvioida uudelleen ja huomioida, onko nykyisellä menettelyllä mahdollista saada sairaanhoitopiirin taloutta tasapainoon. Jatkuva palvelujen alihintaan myynti ei ole mahdollista. Joka tapauksessa palvelujen kysyntä kasvaa myös jatkossa.

    Vuonna 2008 KHSHP:n hallitusta johti hiljan hallintopäällikön postista eläköitynyt ja nyt valtuustoon pyrkivä Helena Hirviniemi (kok.), ja jäsenenä hääri mm. kaupunginhallituksen nykyinen puheenjohtaja Tapio Vekka. Jos virheistä 2008 jotain opittiin, niin johan siitä neljä vuotta reippaasti eteenpäin jatkettaessa paljon pääsee unohtumaankin. Sopimusohjaus toimii nyt tasan yhtä ”hyvin” kuin 2007 tarkastuskertomusta tavattaessa.

    Susanna, arvelit nykyisen sopimusohjausjärjestelmän olevan tiensä päässä. Millä keinoin ja koska KHSHP:n nykyiset alijäämät tulisi mielestäsi kattaa, ja miten talousarvioprosessi ja kuntamaksut tulisi jatkossa hoitaa? Pitäisikö noudattaa kuntalain ja perussopimuksen henkeä siten, että kunkin vuoden menototeumat kohdistetaan jäsenkuntien ko. vuoden taseisiin, ja maksetaan viimeistään seuraavana vuonna pois?

    Ohjaisiko laskun varma lankeaminen kuntia tehokkaampaan kuntayhtymän ohjaukseen ja yhteistyöhön toiminnan kehittämiseksi paremmin kuin tällainen leikki, jossa yhtymän toiminnan kehittämisestä vastuullinen taho vaihtaa hattua ja äänestää itseään vastaan siinä vaiheessa, kun lasku pitäisi maksaa.

    Perustele, ja arvioi ratkaisusi seuraukset tulevaisuudessa. Kiitos.

  6. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Susanna,

    mediavirta tuo koko ajan uusia syöttejä, aiheiden elinkaari lyhenee kohti nollaa…

    Ei silti mitään kiirettä vastata edelliseen kysymykseeni, nostin vain tähän framille ettei pääse unohtumaan.

    ”…vaadi perusteluja, ratkaisuja ja lisää perusteluja!”

  7. Kiitos muistutuksesta, Kari. Ei ollut päässyt unohtumaan. Vastaaminen oli tämän päivän tehtävälistallani 🙂

    ”Perustele Susanna minulle ja äänestäjille ratkaisusi, ja arvioi ratkaisusi seuraukset tulevaisuudessa”. Tähän en huomannut vastata, joten vastaanpa nyt.

    Ihan ensin painotan sitä, etten toki äänestänyt hallituksen (enkä omaa) aiempaa esitystä vastaan. Kiistakapulaksi jäi se, tuleeko 3 prosentin korotus alkuperäisestä talousarviosta vai tarkistetusta talousarviosta. Sairaanhoitopiirin johdon näkemys oli, että 3 prosentin kasvu tulisi tarkistettuun talousarvioon. Hallituksessa ja kunnissa puhuttiin alkuperäisestä talousarviosta. Nämä olivat kovin eri summia.

    Painotan tätä kovasti siksi, että matemaatikkokoulutukseni tekee minusta ikävän loogisen ihmisen. Puoli vuotta aikaisemmin en äänestänyt kuntamaksujen pienentämisen puolesta. Jo puoli vuotta aikaisemmin, kun sairaanhoitopiiri teki ylijäämäisen tuloksen, oli nähtävissä, että hyvä suunta ei todennäköisesti jatku. Siksi ylijäämä tarvittiin aikaisempien alijäämien kattamiseen.

    Toiseksi korostan sitä, että sairaanhoitopiirin äänestykset eivät mene puoluejaon, vaan ennemminkin kuntajaon mukaan. Se on ennen kaikkea kunnallispolitiikkaa ja vasta sitten ihan pikkuisen puoluepolitiikkaa. Toki olen itse äänestänyt välillä toisin, kun se on mielestäni ollut sairaanhoitopiirin parhaaksi, kuten tuon ylijäämän käyttämisen kanssa.

    Keskustelimme vuoden 2012 talousarviosta pitkään ja hartaasti. Haasteemme oli kaksitahoinen. Ensinnäkin kunnat (erityisesti Hämeenlinna, jonka maksut ovat selvästi suurimmat) eivät kaikki ole valmiita maksamaan kulutuksensa mukaisesti. Toiseksikin erikoissairaanhoidon kustannukset kohoavat kestämätöntä vauhtia. Vaikka kulujen leikkaamiseksi on tällä kaudella tehty jo paljon (kuten käynnistetty pitkään valmisteltu laboratoriofuusio), eivät tulokset vielä riitä.

    Ajatuksena oli, että nostamme kuntien maksuosuutta niin ylös kuin joustovaraa löytyy ja kannustamme sairaanhoitopiiriä etsimään säästöjä, jotta talousarvio ei toteutuisi niin pahana kuin se sillä hetkellä näytti. Kannustimme myös kuntia tarkastelemaan omia lähetekäytäntöjään, sillä lähetteiden määrä esikoissairaanhoitoon oli kasvanut huimasti. Lisääntynyt potilasmäärä nostaa väistämättä myös kustannuksia ja kasvattaa jonoja.

    Jo vuonna 2011 sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kattaa kuluneen vuoden ennakoitavissa olevaa alijäämää tarkistamalla kuntamaksuja 2,5 milj. eurolla. Samankaltainen ratkaisu oli nähtävissä myös vuodelle 2012, jos ihmeisiin ei pystytä. Tämä vastauksena siihen, miksi arvioin ratkaisuni seurauksia tulevaisuudessa.

    Päädyin äänestyspäätökseeni kaiken sen tiedon valossa, mitä mistään oli saatavissa ja sen keskustelun pohjalta, mitä hallituksessa kävimme. Eikä tästä keskusteltu vain kerran, vaan pitkin syksyä. Sitä paitsi sen kummemmin Harri Lintumäki kuin kokouksissa läsnä ollut Hämeenlinnan valtuuston pj. Iisakki Kiemunki eivät ole missään vaiheessa painostaneet minua äänestämään isäntä-Hämeenlinnan tahdon mukaisesti. Mielipiteensä ovat toki ilmaiseet voimakkaasti, kuten muutkin Hämeenlinnan valtuuston jäsenedustajat.

    Ihalaisen väikkärilainaus oli puhdas lainaus. Uskon sen kuvaavan meidän sairaanhoitopiirimme sopimusohjausjärjestelmää hyvin, tosin Ihalaisen väitöskirjassakin se oli lainattuna Jarmo Väänäsen tekstistä.

    Emme löytäneet aikanaan hallituksessa yhtään parempaa ja/tai toimivampaa vaihtoehtoa kuin hyväksyä osaltamme talousarvio siinä vaiheessa sellaisenaan. Jos kysymyksessä oli yksinomaan minun tyhmyyteni ja välinpitämättömyyteni, joka aiheuttaa kaiken turmelluksen, tilalleni oli tarvittu varmasti joku Kari Ilkkalan tyylinen minua viisaampi ihminen. Olisiko päätös ollut silloin erilainen? Minä olen kuitenkin tehnyt parhaani sairaalan ja sen asiakkaiden hyväksi enkä suostu kantamaan tässä suhteessa kaiken pahan alku ja juuri -viittaa.

    Nyt olen mielestäni myös perustellut tätä asiaa aivan kiitettävästi ja voin odottaa muiden ehdokkaiden pistävän oman itsensä peliin samalla tavalla. Pysyköön keskustelu asiallisena, niin kuin nyt. Siitä iso kiitos sinulle, Kari!

Jätä kommentti

css.php