Syrjäytymistä voi tapahtua mistä tahansa ’yhteiskuntaluokasta’

Presidentti Sauli Niinistön vetämä syrjäytymisen ehkäisykampanja on saanut äkäistä kritiikkiä. Turhaan  Kampanjahan ei ole presidentin oma, vaan kampanjan takana on asiantuntijaryhmä – ja ihan tosissaan. Vapaaehtoistyön ja naapuriavun tilalle on kansalaiskeskusteluissa peräänkuulutettu rahaa ja rahallisia sitoumuksia.  On väitetty, ettei Niinistö voi tietää mitään toisen polven syrjäytyneistä ja niin syrjäytyminenkin on omittu vain yhden yhteiskuntaryhmän omaisuudeksi.

Olisipa elämä noin helppoa. Ettei keskiluokalla tai sitä ’paremmalla’ porukalla olisi mitään ongelmia eikä syrjäytymisvaaraa.

Lainaus Hämeen Sanomien blogeista (Kimmo Kautio)

”“Jos yliopistot ryhtyisivät perimään lukukausimaksuja ja opintoraha poistettaisiin, niin eiköhän ikuisista opiskelijoista päästäisi eroon. Jos opiskelijat joutuivat tulemaan toimeen lainan turvin, opiskelijat todella opiskelisivat, valmistuisivat, menisivät töihin ja ryhtyisivät maksamaan veroja.”

Ukkolalle ei edes riittäisi se, että korkeakouluista tehtäisiin rikkaiden kakaroiden etuoikeus, vaan lisäksi pitää rankaista köyhien kakaroita työttömyydestä, joka siis on Ukkolan mielestä jokaisen oma vika:”

Kyse on siis Tuulikki Ukkolan lausumasta. Vaikken ota muuten kantaa Ukkolan lausumiin, tuon siteeratun osuuden tulkitseminen rikkaiden kakaroiden etuoikeudeksi on joko nuoruuden tietämättömyyttä tai puhdasta yliampumisen riemua (toki muitakin vaihtoehtoja voi olla…).

80-luvun loppupuolella yliopistossa opiskelleena muistan elättäneeni itseni käytännössä opintolainalla. Opintoraha oli siihen aikaan mitätön pikkulisä ja kesätyötkin toivat vain hieman ylimääräistä omaan budjettiin. Ei ollut olo kuin rikkaan kakaralla, eivätkä vanhempani varmaankaan tunnistaisi itseään rikkaina (tai edes keskiluokkaisina) pöyhkeilijöinä. Se oli siihen aikaan erilaista. Vähävaraiset opiskelivat lainalla ja selviytyisivät siten Ukkolankin mallista.  Johtuukohan Ukkolan kielenkäyttö hänen ikäryhmästään?

Nyt olen onnellinen siitä, että opinnoissaan hidastellut ammattikoululaispoikani saa jatkaa opintojaan loppuun asti. Ja olen onnellinen siitä, että terveydestäkin pidetään tässä kaupungissa huolta – niin on käynyt ainakin meidän perheemme kohdalla. Helpolla emme ole päässeet, emmekä siksi suhtaudu kehenkään aliarvostavasti. Toivomme kaikki, ettei yhtään syrjäytynyttä tulisi lisää – mistään yhteiskuntaluokasta. Silloin presidentti Niinistönkin ohjeet nousevat arvoon arvaamattomaan. Yhtään väheksymättä niitä nuoria, joiden kohdalla arkinen tuki on jo liian myöhäistä ja joiden tueksi tarvitaan jo paljon isompaa panostusta.

 

Jätä kommentti

css.php