Erikoissairaanhoito on monimutkaisempaa kuin uskoisi ;-)

Eilinen Verkatehtaan vaalipaneeli pöllytti ilmaan satunnaista osaamista ja ison lauman erikoissairaanhoidon asiantuntijoita niin Hämeenlinnassa kuin muuallakin maakunnassa. Sairaanhoitopiirin hallituspaikka on ollut minulle näköalapaikka opetella erikoissairaanhoitoa isosta näkökulmasta. Käytännön arkeen olen perehtynyt viimeiset neljä viikkoa sairaalan vakiovieraana läheiseni jouduttua äkillisesti sairaalaan.

En ole vieläkään mikään asiantuntija, mutta ymmärrys aiheesta on kasvanut valtavasti. Siksi minäkin osaan ampua alas joitakin pyryharakkamaisesti ilmoille lennähtäneitä heittoja.

Vaalipanelisteista yksi esitti, ettei erikoissairaanhoito tee mitään muuta kuin lähettää entistä enemmän laskuja. Näkökulmahan se on tuokin. Sen lisäksi, että erikoissairaanhoito tutkii, hoitaa ja parantaa potilaita (asiakkaita) se toki lähettää kunnille myös laskuja. Kasvaneet laskumäärät johtuvat merkittäviltä osin lisääntyneeseen kysyntään. Kuntien terveyskeskuslääkärit kirjoittavat potilaille enemmän lähetteitä keskussairaalaan kuin koskaan. Jatkuvasti kasvava potilastulva aiheuttaa jonoja, mutta myös velvoitteita – ja niitä laskuja.

Ostopalvelut ovat toinen ilmaan heitetty aihe. Se aiheuttaakin huomattavia kustannuksia, siitä ei päästä mihinkään. Ostopalvelujen kilpailuttamista pitäisi tiivistää, mutta eroon ostopalveluista ei päästä. Oma anoppini oli juuri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa leikkauksessa, joita ei vain keskussairaalatasolla tehdä. Kyse on ns. erikoisosaamisesta. Laskuhan siitä tulee sitten sairaanhoitopiirille ja sieltä lopuksi kunnalle. Vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä.

Kun yksi panelisteista oli huolissaan keskussairaalatasoisen sairaalan säilymisestä Hämeessä, moni muu oli valmis tekemään uusia ratkaisuja milloin vain. Haluavatko perheet jatkossa ihan oikeasti mennä esimerkiksi synnyttämään Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle? Puhumattakaan siitä, millaisia hoitojonoja saisimme aikaan, jos siirtyisimme kaikki muiden sairaaloiden asiakkaiksi.

Elämme joka tapauksessa muutosten aikaa. Isoja muutoksia odotellessa meidän kannattaisi ponnistella sairaalan säilymisen puolesta ja pitää nämä palvelut edes kohtuullisen lähellä. Jos elämä olisi yksinkertaista, tilanteen ratkaisisivat tukku panelistien ehdottamia keinoja. Toki täytyy myöntää, että mukana oli asiaan ymmärtäviä ja osaavia panelisteja.

Hyvin toimiva Forssan mallikin on forssalaisille kallis. Jos haluamme laadukkaiden palvelujen lisäksi kohentaa taloutta, Forssan mallistakaan ei ole sellaisenaan ratkaisuksi. Hyvää kun ei saa ilmaiseksi.

Ongelmia riittää, mutta ei kannata tuudittautua uskoon, että pelkällä ryhtiliikkeellä löydetään ratkaisut. Sillä välin olen kiitollinen jokaisesta hyvästä lääkäristä ja hoitajasta, joita meillä on. Myös asenne potilasta ja hänen omaisiaan kohtaan on ammattitaitoa. Hyvällä asenteella, osaamisella ja aidolla välittämisellä on parantava vaikutus.

Yst. Susanna, vaaliehdokas nro 117

www.susannahietanen.fi

15 kommenttia artikkeliin “Erikoissairaanhoito on monimutkaisempaa kuin uskoisi ;-)”
  1. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Hyvää ei saa halvalla eikä köyhän kannata ostaa huonoa!

    Olen minäkin viimeisen alle kahden vuoden ajanjaksolla jonottanut neljälle eri erikoislääkärille keskussairaalaan. Yhdellekään en ole päässyt alle vuoden jonotusajalla. Pisin on yli puolitoita vuotta. Odottivat kai jotta kuolo korjaisi ja lyhentäisi jonoa.
    Tasosta sanoisin jotta paskaa on. Toista vuotta kun jonottaa ja saa ajan onpi tohtori tunnin myöhässä ja kauheella kiireellä hössöttää lähettävänsä pariin tutkimukseen ja neljän kuukauden kuluttua tervetuloa. Aiotut lääkereseptit unohti kirjoittaja ei suostunut mitään keskustelemaan. ”Nyt ei ole aikaa nyt on kiire”.

    Onko minun vikani jos ko tohtori ei kykene omaa ajankäyttöään hallitsemaan. Vastaanotto kesti kaksi minuuttia ja makso sen 27,50 euroa. Jos tahti on kokopäivän sama kyllä sairaala rahaa saa tekeehän se 825 euroa per tunti ja 8 tunnissa siis oikeassa työpäivässä 6600 euroa!

    Sitten kun sille tohtorin tutkimukselle pääsi (paksusuolen tähystys) saapi tuliaisena ripulin joka ei ole parantunut vielä kanteentoista viikkoon (n2.5 kk) terpparin hyvistä yrityksistä huolimatta. Vastahakoisesti sain sitten tungettua itseni taas sinne toiselle vattakirurkille tosin pääsen vasta yli kolmen viikon päästä sinne. On siinä vastuunkantoa aiheutetusta vaivasta. Itse tutkimus oli turha ja sen tiesin itsekin mutta kun sillä hössöttövällä ei ollut aikaa kuunella minua.

    Ihan yksinkertaisia asioita ei sairaan virkakoneisto hallitse. Kun tulee lääkäriaika polille ei saa tietoa edes minkä alan lääkäristä on kyse. Voipi olla ortopedi tai vattakirurki, uroloki tia gyne. Siitä sitten soittelemaan jotta mitähän tälläkertaa mahdetaan tarjota. Voishan siinä olla tieto alasta ja lääkärin nimikin.

    Labrakokeisiin lähete on niin sekava jotta saa kauan miettiä mitä mahdetaan tarkoittaa. Lieneekö Leo oikeassa jotten ymmärrä lukemaani muttei siitä heti selvää ole muutkaan saaneet.

    Tieto sairaalan sisällä ei kulje. Kaksi kertaa vieraileva desantti (kirurki) Tampereelta lähetti myelografiaan (varjoainekuvaus selästä) ja hämeen kuvaajat väänsi itte ne vaan tavallisiks mangeetti ja tietokone kuviksi. Ne kun ei uskalla mennä tökkii neulaa selkäytimeen mutteivat sitä uskaltaneet kirurkille kertoakaa. Puolivuotta meni tämän takia pyörityksessä ennenkuin tampereen desantti sanoi mä kutun sut tayssiin, otetaan se siellä.
    Täällä kuvattiin raudoitettua selkäänio mangeettikuvauksella. Siitä kun paljon paskaakaan näy. Eivät osanneet terpparin lähetteestä lukea jotta selässäni on metallivahvistus luudutuksessa. Kas ku eivät mikroon laittaneet koko äijää. Pitemmän päälle tuloshan on samankaltainen.

    Valtavasti rahaa tuhotaan komeisiin seiniin, muttei lääkärien määrään saatikka laatuun. Kuinka monen kiire johtuu jotta on ehdittävä jo viimeistään klo 14 Linnaan tai Mehiläiseen.

  2. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Keskustelin tällä viikolla valtuutettumme Pekka Arvion kanssa, jonka puoliso Maria Arvio työskentelee Päijät-Hämeen keskussairaalassa lastenneurologian ylilääkärinä. Päijät-Hämeen keskussairaalassa on koko henkilökunnalla kellokortti, joka leimataan työhön tullessa ja taas töistä lähtiessä. Työajan seuranta on käytössä myös lääkäreillä, eikä kukaan lääkäri ole irtisanoutumassa ja haketumassa sen takia muualla. Päinvastoin, työajan seuranta parantaa työilmapiiriä, kun hoitohenkilökunta voi luottaa siihen, että lääkärit ovat paikalla. Sairaanhoitopiirin hallituksen kannattaisi vakavasti keskustella asiasta, miten saman käytännön saisi voimaan myös Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Parantaisi takuuvarmasti sairaalan tuottavuutta.

    Toinen tarkasti harkittava asia on ostopalveluiden käyttö. PHKS:ssa on lastenneurologialla töissä noin 20 henkeä, lääkäreitä ja hoitajia, KHKS:ssa puolestaan 2-3. Meiltä lähetetään potilaat kalliilla rahalla muualle.

    Olin eilen todella hämmästynyt siitä, että kukaan muu ei tuntunut kantavan huolta Kanta-Hämeen keskussairaalan säilymisestä. Ylipäätään harmittaa se, että tässä sote-uudistuksessa ei puhuta keskussairaalojen kohtalosta tarpeeksi. Eivät vahvatkaan peruskunnat pysty yksin ylläpitämään nykytasoisia keskussairaaloita. Erva-alueilla taas on omat yliopistolliset sairaalansa, joita ne haluavat kehittää. Kenen vastuulle jäävät keskussairaalat?

  3. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Taas kerran
    En enää muista kuinka monta kertaa mutta kerran viel.
    Miksi Suomessa on kolme erilaista terveydenhuoltosysteemiä,työpaikkaterveydenhuolto,julkinen terveydenhuolto ja yksityinen terveydenhuolto ???
    Utopia: Suomessa on Suomen tasavallan terveyshuolto jossa on yksi hallinto.Työntekijät tekevät työtä samalle työnantajalle ja ovat samojen työehtojen alaisia. Lääkäreittenkään ei enää tartte pää kolomantena jalkana juosta mihinkään kun se työpaikka on siina samassa valtion työpaikassa missä kullakin hetkellä auliisti työtään tekee.
    Rahaa säästyis niin niin paljon
    Aarno uusi,numero kuusi

  4. Teija: On hyvä, että olit huolissasi keskussairaalastamme. Se on kuitenkin sitä konkretiaa, mikä näkyy meidän arjessamme. Toivottavasti viimeistään vaalien jälkeen sairaalan säilyttäminen alkaa kiinnostaa yhä useampaa, kun ei vaahdota enää suurista valtakunnallisista uudistuksista ja oma arki muistuu taas mieleen.

    Yst. Susanna, 117

  5. avatar sarirautio sanoo:

    Hei,

    Viikkouutisissa oli Hämeenlinnan Kokoomuksen – kuten myös muiden puolueiden näkemyksiä, vaalikauden tulevista haasteista. Me nostimme ykkösasiaksi erikoissairaanhoitotasoisen palvelun säilyttämisen kaupungissa. http://www.e-pages.dk/hmlviikkouutiset/28/
    Sari

  6. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Kun olisi ostopalvelusitoumus käytettävissä heti, jos hoitotakuuajat paukkuvat, vuonna 2013. Ylimääräiset kustannukset velotaan sairaalan ja sairaanhoitopiirin johdolta ja hallitukselta, jos K-HKS ei pysty näitä palveluja määräajassa tarjoamaan. Sitten voisi todeta esh-palveluiden olevan saatavilla Hämeenlinnassa.

    Saadaanko näin K-HSHP:lle riittävä rahoitus ja palvelut kuntoon? Onko edes uskallusta?

    äänestäjä Seppo Mäkinen

  7. avatar Koskenranta Seppo sanoo:

    Teija Arvidsson kirjoitti, että lääkäreiden pakottaminen kellokortin käyttöön parantaisi keskussairaalan tuottavuutta.
    Oleellinen kysymys on, mitä halutaan ostaa: työaikaa vai työsuorituksia. Lääkäreiden työpanoksen suunnittelee ylilääkäri. Hänellä on mahdollisuus suunnitella se niin että työaika tulee täyteen. Kellokortilla vain taataan että työaika tulee täyteen ja kunnon virkamies myy sitä mitä häneltä ostetaan eli työaikaa= korvausta menetetystä vapaa-ajasta.
    Todellisuudessa keskussairaalassa on paljon lääkäreitä , jotka säännönmukaisesti tekevät ylitöitä. Lääkäreiden ongelma on se, etteivät he saa korvausta näistä ylitunneista. He voivat pitää vapaata ylituntien määrän, mutta kun työvoimasta on muutenkin pulaa, niin mitenkäs sitä vapaata pidät? Ja jos pidät vapaata, ovat hoitajat näreissään.
    En millään usko, että hoitajien työn tuottavuus lääkäreiden kellokorttipakolla millään lailla paranisi. Miten se voisikaan kun hoitajat oman ilmoituksensa mukaan tekevät jo tälläkin hetkellä töitä kestokykynsä ylärajoilla.
    Kyllä sairaalan tuottavuuden ongelmat ovat aivan jossain muussa kuin lääkäreiden työajoissa. Katsokaapa esimerkiksi sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan raporttia. Toistuvasti siellä todetaan tarve rakenteiden ja toimintatapojen muuttamiseen. Mitä tälle kertomukselle hallinnossa tapahtuu ? Sairaanhoitopiirin hallitus pöytäkirjassaan kirjaa kertomuksen nähdyksi ja homma jatkuu aivan ennallaan. Koskaan en ole nähnyt, että hallitus olisi edellyttänyt toimivalta virkamiesjohdolta toimenpiteitä tämän tarkastuskertomuksen pohjalta !

  8. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Uudistuksia
    Vaahtoaminen suuresta valtakunnallisesta uudistuksesta ei ole mitään utopiaa eikä politiikalla ole sen suhteen höykäsen pöläyksen asiaa. Se on tulevaisuutta. En suostu ikinä ymmärtämään tätä nykyistä sillisalaattia kun puhutaan esim ihmisten terveysasioista.
    Aarno uusi,numero kuusi. On ihan yks hailee,mitä puoluetta edustaisin. Tää on kumminkin ainoo mikä kysyi ja lähdin mukaan. Puolue kuin puolue,samaa virttä veisaisin.

  9. Sari: Meidän lisäksemme tarvitaan vielä muitakin, mutta tästähän on hyvä aloittaa 😉

  10. Seppo M.: Jos kunnat maksaisivat sen, mitä jonojen kurissa pitäminen vaatii, oltaisiin ihan toisessa tilanteessa. Jos perusterveydenhuolto toimisi paremmin ja tehokkaammassa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa, tilanne olisi vieläkin parempi. Jos maakunnan seudut puhaltaisivat vielä yhteiseen hiileen, loput ongelmat olisivat todennäköisesti ratkaistavissa johtamisella.

    Yst. Susanna, 117

  11. Seppo K.: Työntekijöillä on aina ja kaikkialla taipumus haluta oikeudenmukaista ja tasapuolista kohtelua ja johtamista. Siitä siinä kellokorttikulttuurissa ehkä enemmänkin on kyse. (Oma veikkaus). Rakenteita ja toimintatapoja on jo uudistettu esim. laboratoriofuusiolla ja yöpäivystyksen keskittämisellä. Tulokset eivät ikävä kyllä näy saman tien.

    Yst. Susanna, 117

  12. Aarno: Vaahtoaminen valtakunnan uudistuksista ei ole utopiaa, mutta sillä ei ole mitään käytännön yhteyttä kuntavaaleihin ja luotettavien päättäjien valintaan. Akuutit kysymykset ovat ennemminkin niitä, joiden pitäisi olla vaalikeskustelun keskiössä. Siis minun mielestäni.

    Yst. Susanna, 117

  13. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Ja voisi sitä tuottavuutta katsoa myös siltä kantilta kuin minä potilaana, miksi erikoislääkärillä on polilla oltava kaksi ”hoitajaa” kolleekana, nuoria tyttösiä tirskumassa kuin teinit esimerkiksi urolokin vastaanotolla.
    Sanonpahan vaan kokemuksesta ja missähän lienee se vaitiolovelvolosuus?
    Eikö ne ostopalvelu-erikoiset osaa ottaa potilaitaan ihan itse vastaan?

  14. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Susanna.

    Mitä olet tänä aikana ollessasi sairaanhoitopiirin hallituksessa tehnyt näiden asioiden eteen, siis todella konkreettisesti tehnyt ehdotuksia ja linjauksia, eikä vain tyytynyt ottamaan asioita tiedoksi. Siis miten johto on näitä asioita selvittänyt ja tehnyt toimenpiteitä. Tätä kysyin jo aikaikaimminkin, enkä ole saanut vastausta. Onko liian kiusallinen kysymys?

    äänestäjä Seppo Mäkinen

  15. Hei Seppo

    Ei ole liian kiusallinen kysymys, on vain tässä elämän tuiskeessa mennyt silmien ohi.

    Olen kannattanut ehdotusta, jonka mukaan sairaanhoitopiirin ylijäämää ei maksettaisi kunnille takaisin, vaan heikon talousnäkymän alla sillä katettaisiin aiempia alijäämiä. Olin ainoa hämeenlinnalainen kannattamassa tätä, sillä kaupungilta oli tullut aivan erilaiset toiveet.

    Olen kannustanut kilpailuttamaan ostettavia erikoissairaanhoidon palveluita nykyistä enemmän, mutta se ei ole saanut juurikaan tukea muilta hallituksen jäseniltä.

    Olen kannustanut parempaan muutosjohtamiseen – se ei ole ollut toistaiseksi rekisteröimisen arvoista.

    Olen ehdottanut, että toimisimme tarkastuslautakunnan lausuntojen seurauksena välittömästi, mutta se ei kuulemma kuulu hallituksen rooliin. Me reagoimme kuulemma vasta valtuuston kannanoton jälkeen. Niin sitten tehtiin.

    Olen vaatinut tarkempaa selvitystä siitä, miksi kuluvan kauden tulosennuste on edellistä kautta heikompi, vaikka teemme tällä hetkellä parempaa tulosta kuin vuosi sitten tähän aikaan. Selvitys tuli ja kaikki muut tyytyivät siihen. En pyytänyt lisää selvityksiä. Myönnän sen.

    Tässä ensimmäisenä mieleeni tulevia esimerkkejä omasta toiminnastani sairaanhoitopiirin hallituksessa. Alkuaika meni opetteluun, mutta jälkimmäisellä puoliskolla olen tehnyt töitä vakaumukseni edestä.

    Yst. Susanna, vaaliehdokas nro 117
    http://www.susannahietanen.fi

Jätä kommentti

css.php