Nuorisotakuu ei onnistu ammattikoulutuspaikkoja vähentämällä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vähentämässä Kanta-Hämeestä jopa 700 ammattikoulutuspaikkaa vuosina 2014-2016, kertoo Yle. Hämeenlinnan osalta vähennys tarkoittaisi 300 aloituspaikkaa. Tavoite on kerrassaan tyrmistyttävä, sillä vuoden 2013 alusta toteutettava nuoriso- eli yhteiskuntatakuun  koulutustakuuosuus toimii Hämeenlinnassa jo nyt – nippa nappa. Nuorisotakuu on juuri samaisen ministeriön käsialaa, joka nyt suunnittelee toimenpiteitä, joilla takuun perusteet melko lailla romutettaisiin Hämeenllinnassa.

Nuorisotakuun mukaisesti vuoden 2013 alusta alkaen ”jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.”  Lisäksi ”osana nuorisotakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.”

Viime vuoden peruskoululaisista muutamaa vaille kaikki saivat jonkin jatko-opiskelumahdollisuuden. Mitä tapahtuu vuonna 2014, jos ammattikoulun aloituspaikkoja vähennetään Hämeenlinnassa peräti kolmesataa kappaletta kolmen vuoden aikana?

Tästä aiheesta olisi hyvä alkaa painostamaan Opetus- ja kulttuuriministeriötä jo nyt.  Kokemukset vastaavista aikaisemmista karsintatilanteista eivät ole kovinkaan rohkaisevia. Hämeenlinnan pienet äänet eivät ole vakuuttaneet päättäjiä sen paremmin pendolinojen pysähtymispaikkana kuin yliopiston toimipaikkanakaan. Nyt tarvitaan enemmän panostusta kuin koskaan aikaisemmin. Tätä ’taistelua’ meillä ei olisi varaa hävitä.

Yst. Susanna

2 kommenttia artikkeliin “Nuorisotakuu ei onnistu ammattikoulutuspaikkoja vähentämällä”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Ei se onnistu muutenkaan. Lähtökohdat täytyy ottaa muualta: kodeista ja perhekasatuksesta, elämänasenteista-sinne täytyy satsata, ei opettajien työpaikkojen säilymiseen. Olin 80-luvulla työvoimahallinnossa, ja näin ”vanhan liiton” miehenä jouduin jo silloin miettimään kun hakijaksi ilmoittautui nuoria jotka halusivat huippupalkan ilman koulutusta tai vain päivärahaa ”väliä sillä”. Opo-porukkaa pidin täysin ammattitaidottamona(hyvän aineksen kanssa aina pärjättiin-mutta huonoihin ei satsattu kuin helpoin tie-pojat metallin koulutukseen jne,). Sen 6 vuoden aikana havaisin, että vain koulutukseen motivoitunut henkilö tarvitsee ne resurssit, jotka yhteiskunta antaa-muu on resurssien hukkaamista, sanoi OAJ mitä tahansa. Silloiset kokemukset ja myös senjälkeiset (työelämässä) kokemuseni oppisopimuskoulutuksesta ovat myönteiset. Tätä tukee myös Koneen toimitusjohtajan taannoinen lausnto, jossa hän ihmetteli,ettei vientiteollisuudelta ole kysytty kokemuksia muista maista. Tämäntapainen toimintahan vie kokoomukselta äänestäjiä-valitettavaa.

    • Kolmesataa ammatillista aloituspaikkaa vähemmän jättää monen monta hyvää tyyppiä ihan rannalle.Ammattiin pitäisi päästä niidenkin käsiksi, jotka eivät kouluaikoina vielä löydä omaa ’tähteyttään’. Monien kukoistuskausi on vasta myöhemmin.

Jätä kommentti

css.php