1,5 tunnin työmatkan määrittelyä

Tämän ja eilisen päivän uutinen on se, että työttömän on jatkossa velvollisuus hyväksyä työpaikka jopa puolentoista tunnin julkisilla kulkuneuvoilla matkattavan työmatkan päästä. Tässä ei vielä sinänsä mitään erikoista.

Helsingin Sanomissa esitetään puolentoista tunnin sisään mahtuvia matkoja kaupungista toiseen. Tampereelta pääsee Helsinkiin juuri tuossa 1,5 tunnissa. Tässä ajattelu siirtyykin sitten helsinkiläiselle raiteelle. Kaikki tamperelaisethan eivät yleisestä uskomuksesta poiketen kuitenkaan asu rautatieaseman vieressä.  Eikä helsinkiläinen työpaikkakaan ole aina rautatieaseman vieressä.

Joudun itse tämän tästä korjaamaan omalla kohdallani vastaavia väärinkäsityksiä. Helsinkiläisten mielestä on hienoa, kun työmatkani Hämeenlinnasta Helsinkiin kestää vain tunnin. Se on kuitenkin vain sen junamatkan osuus. Samalla logiikalla helsinkiläisillä ei kuluisi työmatkoihin usein minuuttiakaan.

Kuinka monen helsinkiläisen mielestä heidän matkansa Tampereelle töihin kestäisi vain 1,5 tuntia? Näin päin ajatellessa laskutapa tarkentuisi hetkessä. Rautatieasemalle siirtyminen saattaa Helsingissä kestää paljonkin yli puoli tuntia, onhan se kaupungin ruuhaisimmassa paikassa. Juna-asemalla on oltava ajoissa, jotta junaan ehtii. Ja vielä Tampereen juna-asemaltakin voi joutua kulkemaan jonkin aikaa, ennen kuin olisi perillä uudessa työpaikassa.

Jos Hämeen Sanomien nettisivuilta olisi löytynyt uutinen tästä aiheesta, olisin voinut tarjota vastakkaisen näkökulman tämän aiheen uutisointiin. Mutta meillä tämä ei ainakaan vielä löydy paikallislehden nettiuutisista. Eikä siis erilaista näkökulmaakaan. Eipä sen puoleen. Uutista ei löytynyt Aamulehdenkään nettisivuilta.

Olisiko liikaa pyydetty, että uutistoimittajat yrittäisivät ajatella uutisointia aidosti muustakin kuin helsinkiläisestä näkökulmasta? Välimatkoja on muuallakin ja jotenkin ne on kuljettava.

4 kommenttia artikkeliin “1,5 tunnin työmatkan määrittelyä”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kiinnitin itsekin huomiota helsinkikeskeisyyteen. Samalla ihmettelin Salon insinöörin yksiselitteisen tyrmäävää asennetta mahdolliseen kulkemiseen. Ainahan työssäkäyminen on vapaa-ajasta pois. mutta ehkä insinöörinkin asenne muuttuu kun ansiosidonnainen päättyy. Itse jouduin 4 vuotta sitten muuttamaan 60-km päähän työpaikastani-ei julkisia kulkuyhteyksiä. Olisin voinut jäädä ns ”putkeen”, mutta koska eläkkeelle jäämistä hallituksen mukaan pitää myöhentää päätin näin menetellä. Itä-Hämeenlinnasta kulkeminen itsenäisen naapurikunnan etelälaidalle vaati investoimaan hieman varmenpaan kulkuneuvoon, koska 3-vuorotyössä työkaveri odotti aamusella päästäjää. Ei ollut kovin hääviä lähteä aamulla klo 4.15 ajelemaan (moottorisaha ja lumilapio takaronkissa) kohti työmaata. yövuorosta olin kotona klo 6.15-07. Työvuoro kesti matkoineen kesällä n 10 tuntia talvella enemmän. Mutta kuuluuhan Janakkala Hämeenlinnan kanssa samaan työssäkäyntialueeseen.

  2. avatar Pekka Virtanen sanoo:

    Tuolla 1,5 tuntia per sivu työmatkana, jäisi omaksi ajaksi päivässä noin 4-5 tuntia, unen määräksi 7-8 tuntia, Jonkin aikaa tuota oravanpyörää voisi kestää, mutta ei missään nimessä jatkuvana, ja varmaan näkyy jonkin ajan kuluttua sairaslomana.

    • Tällä hetkellä itsellä työmatka on juuri tuo 1,5 tuntia per sivu – paitsi kun junat ovat myöhässä. Sitäkin sattuu, silloin tällöin.

      Kun työtehtävät motivoivat, matka on oikein ok. Jos työ on pakollista puurtamista ja oikea elämä odottaa vasta työajan jälkeen, tilanne on kestämätön. Kaikissa duuneissa ei kuitenkaan into suhise, niin kivaa kuin se suhiseminen olisikin.

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    No minä tiesin, että 3,5-4 vuotta, kunnes jäin eläkkeelle 63,5 vuotiaana. Tosin minulla oli työkavereita jotka käyttivät harrasteiden perässä ajelemiseen saman ajan jopa työpäivän jälkeen. Mutta Metson entinen pääjohtaja sanoi joitakin vuosia sitten haastattelussa, että Suomi on ainoita maita missä vapaa-aika on tärkeämpää kuin työssäkäynti. Samalla Hän ihmetteli, ettei monikansallisten suomalaisyhtiöiden oppisopimuskokemuksista muissa maissa edes kysytä . Olin työvoimahallinnossa töissä 80-luvun lopussa. oppisopimukoulutus oli hyvä, mutta pirun byrokraattinen.

Jätä kommentti

css.php