Keskusteluissa leimaantuu kovin helposti

Pienellä paikkakunnalla (kuten Hämeenlinna) on helppo profiloitua yhteiskunnallisessa keskustelussa johonkin tiettyyn kategoriaan. Jätetään saivartelu siitä, mikä on yhteiskunnallista keskustelua ja mikä ei, muille henkilöille johonkin toiseen yhteyteen. Olemme siitä kuitenkin kaikki ihan eri mieltä 😉

Räksyn leiman saa ikävän nopeasti.  Terhakka asioihin puuttuminen leimataan nopeasti räksyttämiseksi, mikä antaakin sitten oikeutuksen räksyn ajatusten täydelliseen ohittamiseen ja leimaamiseen.  Räksyksi leimauduttuaan on vaikea saada muita enää kuuntelemaan. Se on ennakkoluuloista ja ikävää. Räksyys liittyy usein heikompaan valta-asemaan, jolloin joutuu taistelemaan valtaa pitävien näkemyksiä vastaan. Tai sitten räksytys voi olla tietoinen profiloituminen tiukan ja terävän ihmisen rooliin. Toimivaa? Yleensä ei.

Räksyn yhtenä vastakohtana ovat mukadiplomaatit. He osaavat esittää asiansa sivistyneesti ja hymyillä silloin, kun siitä on hyötyä – varmuuden vuoksi melkein aina. Heidän puheensa ja tekonsa ovat joskus kovasti ristiriidassa, mutta sitä ei huomaa, jos ei tarkkaile riittävän läheltä. He osaavat antaa myös äärimmäisen kipakkaa palautetta niin omilleen kuin vastustajilleenkin. Mutta tietenkin niin, ettei ulkokuori rakoile. Jos he kohtelevat puolisoasi/ystävääsi aivan eri tavoin kuin sinua, kannattaa etsiä palaneen käryn lähdettä.

Räksyn toisena vastakohtana ovat puolipuheiset. He puhuvat ja kirjoittavat asiaa, mutta varovat ottamasta äärimmäistä kantaa. Heidän toimintansa huvittaa niin räksyjä kuin mukadiplomaattejakin. He eivät pääse muualle kuin jonkun toisen varjoon.

Osa-aikaräksy räksyttää silloin, kun päättää takoa kuumaa rautaa. Muulloin hän on sapatilla eikä ota kantaa tai ainakaan tee mitään.

Leimoja ja kategorioita riittää. Jos haluamme saada vireyttä keskusteluun, kannattaisi kunkin keskustelijan kokeilla välillä hypätä pois vakioroolistaan. Moni voisi kuunnella eri tavoin. Kuuntelijoiden ja seuraajien kannattaisi etsiä asian ydintä oman ärsytyskynnyksensä sijaan. Asiat saattaisivat näyttää erilaisilta.

Kukaan yhteiskuntaan keskustelemalla vaikutusta yrittävä EI ole samanlainen kuin hänen roolinsa antaa ymmärtää. Kannattaa pitää korvat auki ja ennakkoluulot eteisessä 😉

23 kommenttia artikkeliin “Keskusteluissa leimaantuu kovin helposti”
  1. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kiitos Susanna kirpeästä analyysistäsi!

    Olisi vaan kiva tietää mihin lokeroit esim minut? Miten sen perustelet?

    erkki

    • Hei, Erkki 🙂

      Yritän itse kovasti olla lokeroimatta, uskon että ihmiset osaavat yllättää. Sitäpaitsi uskon, että jokainen leimaa omasta näkökulmastaan – pienemmällä tai laajemmalla ymmärryksellään.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Hämeen Sanoman Blogeissa ei valitettavasti voi vaikuttaa mihinkään esim poliittisessa päätöksenteossa. Joskus tuntuu turhalta kirjoittaa edes HäSan yleisonosoiitteeseen. Uusi-Kilponenhan nuolaisee seuraavassa alanurkassa asiat sen mukaiseksi kuin on sopivaa. Mutta niinhän on asiat, sen lauluja laulat, kuka palkkasi maksaa. En voisi elää moista elämää, mutta jos muuta ei ole tarjolla.

    • Eipä tämä mikään valtakanava olekaan poliittiseen vaikuttamiseen. Mutta kyllä täällä mielikuvia luodaan ja tietoakin levitetään, jos niikseen halutaan. Esimerkiksi Kari Ilkkala vakuutti minut monestakin asiasta ennen valtuutetun uraansa tänne kirjoittamillaan napakoilla faktapitoisilla analyyseillään. Toisaalta mielenkiintoista on lukea myös niitä tekstejä, joissa ei sanota mitään, mutta pyöritellään korulauseita ihan vain yleisen näkyvyyden vuoksi. Tai huomata kirjoitusten ja arjen toiminnan ristiriitaa – tai ristiriidattomuutta.

      Leimautuminen onnistuu täälläkin joka tapauksessa helposti 😉

  3. avatar Kari Jokinen sanoo:

    Mielenkiintoisen luokittelun esitit.
    Itse varmaan kuulun luokkaan puolipuheiset. Ja minulla on tuohon joukkoon kuulumiselle syykin. Hyvin harvoin koen ehdotonta varmuutta siitä, että oma ajatusmallini olisi ainoa oikea. Enemmänkin toisinpäin.

    Minusta tämä maailma on niin monipuolinen ja monimutkainen, ettei sitä keskinkertaisella, tai sitä suuremmalla viisaudella voi selittää. Pienemmällä viisaudella kyllä.

    Lisäksi me tässä maailmassa elävät ihmiset havaitsemme asioita omilla tavoillamme. Kaikilla meillä on erilainen kokemuspohja, johon asioita suhteutamme. Myös herkkyytemme ottaa kantaa vaihtelee.

    Ja ehkä olennaisin. Meillä on erilaisia tahtoja ohjailla muiden toimintaa. Joillekin voi olla kovin tärkeätä saada naapurit tekemään oikeaksi katsomallaan tavalla. Joillekin se on samantekevää niin kauan kuin ei muiden turvallisuutta vahingoiteta.

    Eli yhteenvetona. Minä tiedän olevani niin oikeassa kuin osaan. Minua ei häiritse, vaikka muut ajattelisivat ja toimisivat toisella tavalla niin kauan kuin tuosta ei aiheudu hengenvaaraa tai vakavaa vahinkoa.
    Siksi en osaa muuttua räksyksi, vaikka yrittäisin.

    • Äläkä muutukaan. Oikeassa elämässä tarvitaan oikeaa viisautta – räksyjä ja mukadiplomaatteja riittää yllin kyllin. Aito yhteistyökykyisyys ja kuuntelemisen taito erottuvat heti massasta, kun perehdytään asioihin paremmin. 🙂

  4. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kirjoitin takavuosina nimelläni HäSan yleisönosastoon. En yleensäkään käytä nimimerkkiä. Julkaistusta kirjoituksesta oli joko matkalla tai toimituksessa jäänyt lause pois. Kirjoituksen luonne muuttui olennaisesti, mutta minkäs voit.

  5. avatar Jaakko sanoo:

    Tuo yleisöosasto Häsassa on takkuillut kyllä muulloinkin. Muistan vielä tapauksen jossa Lahtelainen vihreän liiton edustaja kirjoitti muistaakseni ydinvoimaa vastustavan kirjoituksen palstalle johon toimittaja oli lisännyt oman täysin juttua vääristelevän otsikon.

  6. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Jokainen lehtihän voi itse luoda linjansa mitä julkaisee ja mitä ei. Hä-Sa suurena maakuntalehtenä ja alueensa ykkösenä voi sumeilematta ohjailla mistä kirjoitellaan ja mistä ei ja kyllä mielestäni sitä myös tekee. Sen fiksu nimi lienee mielipideohjailu.
    Yleisönosaston kirjoituksethan on erikseen, niistähän ei edes lehden tarvitse vastata vaan vastuu on kirjoittajan.
    Omituista oli viime kuntavaaleja jo puolitoista vuotta ennen Hä-San antama kirjoitusten julkaisukielto Kari Ilkkalalle. Hä-Sa konsernihan teki kaikkensa jotta Karin kunnallispoliittinen ura ei lähtisi nousuun.
    Tällainen toiminta ei oikein sovi meidän demokratiakäsityksiimme, meidän tavallisten poluntallaajien, mutta ehkäpä se sopii Pauli Uusi-Kilposelle ja hänen taustajoukoilleen.
    Koskaan ei on ole kuullut tosiasiallista selitystä miksi Hä-Sa näin epätoivoiseen yritykseen lähti ja kenen painostuksesta. Mutta kiitos kumminkin, sehän vain lisäsi Kari kannatusta, enkä minä sitä pahana pidä vaikken persu olekkaan.

  7. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Siinähän sitä analisointia tuli oikein kerrakseen.
    Kirjoittaja lienee asioiohin perehtynyt pitkäänkin.

    Minä olen henkilökohtaisesti yrittänyt ottaa mallia tuosta miun koirasta. Se kun on sitä lajia, ettei se paljon turhia räksyttele tai hauku. Silloin kun sillä on asiaa. Tai sattuu tetri istuksimaan koivussa urpujen syönnöksellään tai orava on kuusessa, niin silloin Sepe pitää sellaista mekkalaa että luulis lintujen putoovan puusta jo pelkästä säikähdyksestä.
    Mutta joskus täytyy tehdä hommia hiljaakin, niinkuin nyt esimerkiksi kun Sepe kyttää myyrää joka kinoksen alla tunnelissaan rapistelee. Silloin ollaan niin hiljaa jotta vaan hännäpää joskus heilahtelee.

    Niin se vaan on, että silloin kun on asiaa, niin pitää kirjottaa ja haukahdella väliin tehosteeksi.

    Kommentteja olisi kivaa saada lisääkin, enempi ei olisi pahitteeksi. Vaikka on sekin jo jotain että barometrit näyttää kuinka montaa asia on kiinnostanut.
    Vakiovastaajat on asia erikseen, ne muutamalla rivillä puutaheinää kirjoittelevat vastailijat ei tee kesää eikä talvea. Niitä ei varsinainen asia mitenkään kiinnosta, kunhan vaan pitää räksyttää lämpimikseen. Sitä minä en tajua, että jos ei asiat kiinnosta, niin miksi pitää lukea kuitenkin ja sitten pompitaan aiheesta toiseen joista ei mitään ymmärretä kuitenkaan ja kuittaillaan mitä sattuu minne sattuu, kunhan vaan se oma nimi on näkyvissä hetken.

    Että tälleen, mutta hyvää jatkoa vaan tutkimuksille.

    • avatar kuningasjätkä sanoo:

      Himputti.. yksi kirjain vaihtui tekstissä!
      ”Haluaisin ostaa vokaalin” ( Y ) kommentin kolmanteen sanaan! Piti olla( analysointia )

      • Ajattelinkin, että kyseessä voisi olla näppäilyvirhe…

        Eläimet eivät laskeskele – ainakaan sillä tavoin kuin ihmiset. Eläimet keskittyvät perustehtävään (saalistaminen, vahtiminen tms.), mutta ihmisten keskittyminen voi osua johonkin aivan muuhun. Eikä tämä tarkoita, että mielestäni ihmiset osaisivat tai ymmärtäisivät paremmin. Joskus voi harhautua hyvinkin kauas…

  8. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Tän kaupungin jutut tulee useimmiten hanurista, joten ei Sun Jätkä tartte kirjaimia lisäillä.
    Täällä on johdolle annettu oikein korkealta taholta arvonimi: Hanuripartio, eikä sillä ole mitään tekemistä haitarinsoiton kanssa.

    • Kaupungin jutut eivät tule vain johdosta. Mukana voi olla myös ns. sisäpiiri 😉

      • avatar kuningasjätkä sanoo:

        Juu kyllä sisäpiirillä on valtava merkitys. Täällä Ruåtsin kuninkaan Kustaa Adolfin ikiomassa nimikkopitäjässä (jossa se ei oo koskaan käyny, eikä muutkaan kuninkaalliset) Hartolassa. On tää nk. aatelisto jotka asiat oikeasti päättää hirventappajaistulilla ja peijaisissa. Kunnanhallitus on vaan sellainen ääliöitä täynnään oleva kumileimasin joka sanoo jåå jåå, kun vaan joku kekkaa jotain vaatia.

        Täällä on tyylinä sellainen, että ensin kiirreellä sohitaan kasaan hätäiset suunnitelmat, kunnaviraston toimistoissa. Sitten annetaan lausunnot lehtiin, että se ja tämä firma tekee tämän homman. Sitten vasta hoksataan että hitto täähän pitikin kilpailuttaa lain hengessä. Sit pyydellään tarjoukset joita ei kuitenkaan hyväksytä, kun homma jo luvattiin yhdelle ja se kerkes jo alottamaan työt kun niillä oli kiire, että saatiin valtionavustukset.
        Rahaa ei oo jemmassa yhtään ylimääräistä, velkaa entisistä tötöilyistä sitäkin enemmän, niin että kun valtion rahat on sit syöty, niin otetaan lisää velkaa , jos jostain saadaan tai nostetaan veroäyriä.
        No kekkashan nää valtuutetut nyt että pannaan muutamia ranta- ym tontteja myyntiin. Mutta kukahan niitäkin ostaa kun samalla pitää sitten liittyä konkurssikypsiin vesiosuuskuntiin jotka rahastaa liittymistä kolmeen neljään kertaan huikeita summia.
        Sitäpaitsi kunta kuppaa vielä niistä myymistään tonteista mukavat kiinteistöverot, joilla ei sitten yhtään mitään palveluita saa.
        Kyllä sitä joskus mielellään miettii, että millaisiahan kapuloita sitä sisäpiirin rattaisiin laittais..

  9. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Tervetuloa takaisin sivuille, Susanna! Olenkin jo ennättänyt kaivata erittäin ”raikkaita” kirjoituksiasi.
    Erotut kunniallisella tavalla joukosta, omaperäisine analyysinesi.
    En yritäkään soveltaa itseäni noihin luettelemiisi kategoriohin. Luulen, että asemastani on hyvin erilaisia mielipiteitä, riippuen siitä, kuka minua arvostelee. Jonkun mielestä sovin varmaan aika hyvin räksynkin nimikkeen alle. Johtuu osaksi siitäkin, että osaan vastata ala-arvoiseen kritiikkiin yhtä ala-arvoisin sanoin. Yritän kylläkin hillitä itseäni, mutta ainahan se ei onnistu.
    Ehkä Sinä, Susanna, herkkä-aistisena mietiskelijänä, voisit leimata minut johonkin kategoriaan? Yritän kestää…
    Terveisin! Tapani

    • avatar Susanna sanoo:

      Hei Tapsa!

      Vai herkkäaistinen mietiskelijä – siinäpä kategoriaa kerrakseen 😉

      Et sinä noihin lokeroihin mahdu, sinulle pitäisi tehdä ihan oma. Nuo nyt olivat ne tavallisimmat tyypit minun näkökulmastani.

      Yst. Susanna

  10. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Tackar ödmjukast! Otan tuon melkein kohteliaisuutena.
    Tällä aikaa, kun olit ”poissa”, on täällä blogeissa moni profiloitunut hyvinkin odottamattomalla tavalla. Se on ehkä vaikuttanut ajatusten vaihtoon, sitä kärjistävästi. Hieman enemmän polarisoitumista on havaittavissa.
    Yleisesti ottaen, on keskustelu-ilmapiiri säilynyt kutakuinkin siivoisella tasolla.
    Mukavaa keskiviikkoa! Tapsa

  11. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Ehtoota Te kaikki ja varsinkin avaaja Susanna
    Mää e oikke tiärä mikä mää ole. Välii mää ole nii herkkänahakane et tule täälki sitates tippa silmä ja sitku mä ajattele näit mailma kuvioi nii mun tekis miäl kirota pärskäyttä vaik äitivaina kiäls. Sit jos mää jossaki kööris ole vähä ulkon ja ajattele iha muit juttui nii kaverit kysy lujja et ”misä sää oikke ole”
    Et summa summarum,emmä olleska tiärä,mihi lokeroo ihmise mut laitta sanos
    Aarno Jii

  12. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kuules Arska!
    Ei meittin tartte huolehtia mihin lokeroon kuulutaan, kyllä Leo siitä huolen pitää!

Jätä kommentti

css.php