Hämeenlinna profiloituu – miten?

Minun mielestäni Hämeenlinnan vahvuuksiin kuuluvat muunmuassa lyhyet välimatkat isoihin kaupunkeihin, Hämeenlinnan isoja kaupunkeja mukavasti pienempi koko, turvallisuus, luonto ja kauneus. Hämeenlinnasta tunnutaan kuitenkin haluttavan isoa tapahtumakaupunkia, joka houkuttelee uusia asukkaita kehittymisvauhdillaan. Vanha viisaus on, että parhaat kehittymismahdollisuudet piilevät olemassaolevissa vahvuuksissa. Minun näkökulmastani Hämeenlinnan kehittämisessä panostetaan toivottuihin tuleviin vahvuuksiin. Toivottavasti kehittämistä suunnittelevat ovat oikeassa ja tuloksena on kultajyviä.

Minun näkökulmastani kaupunkia halutaan kehittää kaikki tai ei mitään -periaatteella. Se voi tietenkin olla ihan toimivakin taktiikka. Minä vain en usko siihen. Esimerkiksi kouluverkkokeskustelussa oli kolme vaihtoehtoa: yksi ei tehdä juuri mitään -vaihtoehto ja kaksi sekoitetaan koko pakka -vaihtoehtoa. Valitse nyt siitä.

Koko pakan sekoittamisessa ei olisi mitään huonoa, jos se tehtäisiin riittävän pohjatyön ja kuntalaisten kuulemisen myötä. Kyseessähän ovat kuntalaisten verorahat. Nyt kaikessa on kiireen makua eikä vaihtoehdoiksi ole tarjottu kuin ääripäitä. Uudistuksen sijaan saadaan aikaan kaunis(?) vastakkainasettelu, jossa toisella puolella olevat leimataan periaatteellisiksi kaiken uuden vastustajiksi ja kehityksen jarruiksi ja toisella puolella olevat yltiöpäisiksi ylisuurellisen Hämeenlinnan rakentajiksi. Tästähän ei synny mitään tuloksellista vuoropuhelua.

Minä EN ota mitään muuta kantaa tähän koulukeskusteluun kuin että vastakkainasettelun luominen vahingossa tai tahallaan ei olisi kovin viisasta touhua. Painavan sanansa asiaan sanokoot ne, joiden lapset käyttävät Hämeenlinnan kouluja. Pääosassa ovat heidän lapsensa ja heidän veroeuronsa. He ansaitsevat tulla kuulluiksi. Huolen sisällä on paljon asiaa. Sitä ei kannata leimata vain muutosvastarinnaksi.

Toivottavasti kaupungin uudet suunnitelmat houkuttelevat tänne sen henkisiä asukkaita kuin tänne toivotaankin. Tapahtumakaupunkina Hämeenlinnasta ei tule mekkaa, sillä Helsinki monipuolisine ympäristöineen on aivan liian lähellä. Ihan hassua ajatella, että täkäläinen tarjonta voisi olla joko-tai-vaihtoehto pääkaupunkiseudun aarteille. Hyvää vaihteluahan se varmasti on, mutta ehkei siitä mitään menestyksen kivijalkaa hevin rakenneta. Mutta vaikka tapahtumapuistoon ja ohjelmalliseen 50-luvun Apparaan lisättäisiin maailman suurin autokeskus, Suomen suurin koulukeskus, kelluvia taloja ja komea toriparkki, en osaa kuvitella mielessäni sitä uutta hämeenlinnalaisprototyyppiä, jota tänne houkutellaan asumaan. Toivottavasti kyse on vain minun mielikuvitukseni rajallisuudesta.

Sillä välin mietin, millaisia kuntalaisia muut kunnat jatkossa haluavat. Miten vastaa esimerkiksi Riihimäki, jonka junayhteydet Helsinkiin (kuten muuallekin) ovat erinomaiset? Siellä on ainakin tällä hetkellä runsaasti ilmaista pysäköintitilaa rautatieaseman vieressä työmatkoja ajatellen. Luonnonsuojelualueita löytyy luonnon ystävän makuun vähintään yhtä mukavasti kuin Hämeenlinnassa, sen sijaan rannikon luontokohteisiin matka lyhenee huomattavasti. Tai löytyisikö kenties jokin muu pienehkö kaupunki hyvien työmatkayhteyksien päässä Helsingistä, joka ottaisi mielellään terveen keski-ikäisen pariskunnan maksamaan verotuloja luonnonläheiseen ja tervehenkiseen ympäristöön? Sitäpä täytyykin selvittää.

 

 

4 kommenttia artikkeliin “Hämeenlinna profiloituu – miten?”
  1. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Mikä kaupunki, tai kunta kilpailee Hämeenlinnan kanssa veronmaksajista ?
    Eipä siinä suuremmin selvittämistä tarvita. Lahti ympäristökuntineen ajaa monessa asiassa ohi Hämeenlinnan.
    Esim. Hämeenlinnan Lammilta käy usein tie Lahteen tarvikkeiden ja palvelujen perään. Asia on niin yksinkertainen, että sitä eivät tapahtumapuistojen haikailijat käytännön elämän tarpeiden takia ymmärrä.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Tapahtumapuistosta ei mitään vetonaulaa tule. Yleisönosastossa joku (mahtoiko olla Rengon entinen kunnanjohtaja) vertasi vetovoimaa Savonlinnan Opperajuhliin ja Porin Jazziin yms viikon kestäviin tapahtumiin. Täytyy huomioida, että niillä on jo vakiintunut asema Suomen kesässä ja kansa menee sinne viihtymään usein useammaksi päiväksi. Silloin käytetään alueen hotelli ja muita palveluita hyväksi. Jos on yksittäinen konsertti johon tullaan ja mennään se ei paljon rahaa alueelle tuo. Voi olla että katsoja ei uudelleen tulekkaan, koska vaikuttaa, että tapahtumapuiston liikennejärjestelyjä ei lienee paljonkaan mietitty. Lahden vetovoima Itähämeenlinnalaisille on todella merkittävä, kuten edellinen kirjoittaja mainitsi (liikenteen sujuvuus, pysäköinti yms).

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Keskustelu on aika kaksijakoista.

    On tietysti selvää, että jos/kun puisto tehdään, kaikki toivovat että se saadaan hyvään ja ahkeraan käyttöön. Realismikäsitykset tässä eroavat toisistaan. Ei liene erityistä syytä epäillä etteikö alueelle saada kaikenlaista pikku tapahtumaa, ja ehkä 1-2 isompaa kesässä. Toimintaympäristö nyt vain on sellainen, että tapahtumajärjestäjät ovat tiukoilla (Suomen isot pyörivät konserniavustuksilla), ja riskinottohalu tai ainakin kyky heikko.

    Toinen asia kokonaan on sitten ne kohtuullisenkaan tapahtumavolyymin vaikutukset aluetalouteen ja paluuvirta kaupungin vuosikatteeseen. Äärimmäisellä mielenkiinnolla odotan ensimmäistä Live Nation’in järjestämää isompaa tapahtumaa, montako paikallista yrittäjää nähdään myyntipaikoilla, ja ketä siellä on töissä. Keskustelu myyntipaikoista vastaavan kanssa oli valaiseva, mutta ei kovin toiveita herättävä. Markkinat on melko lailla jaettu. Tapahtuma-alueen ulkopuoliset palvelut, kuten esimerkiksi majoituspalvelut eivät tietysti riitä mihinkään – se ja sama kuinka suuresta kattilasta soppaa kaadetaan jos sinulla on pikkuinen lautanen.

    Merkittävän tapahtumayleisön (kymmeniä tuhansia) logistiikkaa olisi voinut simuloida, mutta harjoittelu ja varautuminen on amatööreille. Kyllä ne pullonkaulat ja ongelmakohdat sitten selviävät ilman turhia etukäteismurehtimisia. Seuraava investointiohjelma tulee varmasti., eikä siinä muistella meitä edeltäneiden viisaiden neuvoja, ettei kannata aloittaa sellaista mitä ei pysty lopettamaan…

  4. avatar Seppo Koskenranta sanoo:

    Kari Ilkkala kirjoitti hyvin osuvasti siitä, miten Hämeenlinnan kaupungin tapana on suhtautua tapahtumien logistiikkaan: välinpitämättömästi. Tästä on hyviä esimerkkejä. Aikanaan kun Tiiriö avattiin, oli liikennekaaos välittömästi seurauksena. Kaupunginjohtaja sanoi: emme arvanneet että sinne tulisi niin paljon väkeä( eihän sinne oltu rakennettu kuin 2 markettia). Nyt kaupunki avaa kohta Ahvenistolle maauimalan. Ilman maauimalaakin liikenne alueella on kauniina päivänä kaootttista. Kuitenkin Hämeen Sanomissa haastateltu kaupungin edustaja kertoi, ettei mitään ylimääräisiä suunnitelmia liikenteen suhteen ole tehty ! Näyttää siltä, että kaupungin strategiassa on ohjenuorana: yksi asia kerrallaan , kyllä ne pullonkaulat ja ongelmakohdat sitten selviävät ilman turhia etukäteismurehtimisia ( kuten Kari Ilkkala niin hyvin sanoi)

Jätä kommentti

css.php