Asiat asioina, erilaisuus rikkautena

Asiat asioina, niin se pitäisi olla. Kauppakeskus Goodman on minulle hyvä juttu. Siirtyminen kaupungin länsipuolelta keskustaan ei ole enää niin tuulinen riitti, kun ei tarvitse tyhjää siltaa pitkin ylittää moottoritietä. Sitäpaitsi on upeaa, että omasta kaupungista saa ostettua suurimman osan välttämättömyyksistä. Nyt riittää valikoimaa ja VIHDOIN myös aukioloaikaa. Pitkää työmatkaa tekevälle tämä merkitsee paljon.

Vaan aivan samoista perussyistä vastustan toriparkkia ja rautatieaseman pysäköinnin maksullisuutta. Kun asun näin kaukana työstä, pitää kotikaupungilla olla tarjota minulle jotain erityistä. Kuten helppoa asiointia. Kauppakeskuksen lisäksi toivottavasti kannattaa sioida vielä myös keskustassa. Vaan jos pysäköinti siellä on maksullista, en ehkä näekään sitä niin hyödylliseksi. Ostoskeskukset ympäri eteläisen Suomen tarjoavat ilmaista pysäköintiä. Se on paljon houkuttelevampaa.

Ja jos 400 euron kuukausittaisten junamatkamaksujen lisäksi täytyisi vielä maksaa liityntäpysäköinnistä, motivaatio Hämeenlinnassa asumisesta kuihtuisi lopullisesti. Hyvä vai huono juttu – se riippuu ihmisestä. Eikä kannata osoitella. Tämä ei koske vain minua.

Osoitteleminen ja niputtaminen eivät vie mihinkään. Asioiden ja hankkeiden puoltaminen tai vastustaminen eivät ole henkilö- vaan asiakysymyksiä. Turha etsiä ja nimitellä edistyksen vastustajia ja puolustajia, Edistys tarkoittaa meille kaikille eri asiaa – kysymys on arvoista, ei periaatteista.

Erilaisuuden hyväksyminen tai edes ymmärtäminen on vaikeaa. Se ei tarkoita sitä, ettei sitä kannattaisi harjoitella. Erilaisuuden ymmärtäminen avartaa näkökulmaa ja lisää älykkyyttä. Vaikka niin houkuttelevaa olisi uskotella itselleen juuri päinvastoin 😉

21 kommenttia artikkeliin “Asiat asioina, erilaisuus rikkautena”
  1. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Susanna, kiitos arvokkaasta mielipiteestäsi. Ymmärrän Sinua, mutta rautatieaseman seudun ja Varikonniemen kehittämisen seurauksena ei lähelle asemaa tulevaisuudessa mahdu ulos taivasalle pysäköintiä. Vuosi vuodelta laajentuneet pysäköintipaikat ovat jo nyt tupaten täynnä.

    Aseman yhteyteen tai läheisyyteen tulee varsin pian pysäköintitalo tai kaksi. Pidän parhaana vaihtoehtona sitä, että pysäköintiratkaisu tehdään hyvässä yhteistyössä VR:n kanssa. Kuten kirjoitat, on kustannusten pitäminen kohtuullisena tärkeää.

    Arkkitehtuurikilpailun kaikissa neljässä vaihtoehdossa on pysäköintitalo, mutta kaikista niistä on siirryttävä ulkokautta asemalle tai asemalaitureille. Näissä vaihtoehdoissa tulee siis maksu, mutta olosuhteet paranevat vain autolle, eivät matkustajalle.

  2. avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

    Arkipäivän kekseliäisyyttä varmaan syntyy, kun ihmiset koettavat joskus hamassa tulevaisuudessa keksiä keinoja välttää pysäköintimaksuja. Se voikin olla yllätys laskelmallisen ajattelun omaksuneelle virkamiehelle täi päättäjälle. Meillä ihmisillä on erityinen ominaisuus olla arvaamattomia, kun meitä yritetään hallita. Evolutiivisesti tämä on ollut välttämätöntä. Nokkeluuden avulla ihmisinä olemme selvinneen.

    En usko, että arkisen nokkeluuden ja uhmakkaiden hallinnollisten törmäysten tuloksena syntyy mitään hyvää. Kummankin niin kansalaisten kuin hallinnon nokkeluuden pitäisi olla mielestäni saman suuntaisia. Lukijana saat arvata kumman pitäisi antaa periksi demokratiassa.

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Aina mahtuu jos halutaan. Ei kukaan oikein uskonut kun Goodmannia rakennettiin jotta sinne tulee maksuton pusäköinti noin 600 asiakkaalle. Tämän lisäksi siellä on myös henkilökuntapaikat. Kunhan alkuhuuma ja joulu ja sen jälkeinen ale-huuma on ohi ei ole puutetta Goodmannin parkkipaikoista. Ei tartte enää maksaa Kulmalalle lisäpaikoista. Kaikki keskustassa asioivat voivat jättää autonsa sinne maksutta. Kulmala voi taas haalia kaupungin eri yhtiöiltä ja muilta työnantajilta paikanvuokraajia.
    Asemallekin pienin järjestelyin mahtuu kaksinkertainen määrä autoja maan pinne. Sitä vaan Kulmala ei halua kenenkään tekevän.
    Kerrotaan jotta häntä vituttaa kuin pikkuoravaa kun käpy on jäässä kun ei voinutkaan määräillä VR maita maksulliseksi.
    Kyllä liityntäliikenne on oltava käyttäjälle maksutonta, niin se on Seppo suuremmillakin paikkakunnilla vaikkapa Hesan seudulla.

  4. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Susa!
    Nyt kun kauppakeskus on avattu, voidaan arvioida kaupungin investoinnin vaikuttavuutta. Miten monta työpaikkaa miljoonilla saatiin ja euroja kiinteistöveroina? Työpaikat pitää laskea nettona: jos S-market muuttaa kadun yli, työpaikat eivät lisäänny ellei vanhat tilat täyty uusista työpaikoista.
    Kate tuottaa myös kaupungille huoltokuluja, jotka toivottavasti ovat pienemmät kuin kiinteistöveron tuotot.
    Kaupungin resurssit eivät riitä monen asuinalueen rakentamisen suunnitteluun.
    Eiköhän olisi parasta lakkauttaa Engelin yhtiö ja kohdistaa huomio rautatieaseman seutuun. Se on paljon enemmän rempallaan kuin uimahallin seutu. Rautatieasemalle kuuluisi mielestäni myös linja-autoasema, eli kovin tehokkaaseen asumiskäyttöön aluetta ei kannata suunnitella. Parkkipaikat voivat olla tasamaalla tai kerroksissa, kunhan ne ovat ilmaisia. Se on tulevaisuuden vetovoimatekijä radan varrella. Työssä käyntiä ei kannata hankaloittaa.
    Hauskaa viikkoa kaikille t. Hessu K.

  5. avatar Pimu sanoo:

    Pitkien työmatkojen järkevyydestä voisi kyllä keskustella yleisestikin. Itsekin joskus aikoinanin pari kolme vuotta kävin Hämeenlinnasta Tikkurilan Hiekkaharjussa töissä eikä siinä ollut kyllä mitään järkeä, että työmatkoihin meni yli kolme tuntia päivässä. Toinen mistä voitaisiin keskustella on se, että miksi muiden pitäisi maksaa niitä kustannuksia, joita syntyy siitä, että sinä Susanna voit asua Hämeenlinnassa ja käydä jossain kaukana töissä. Sillä neljänsadan euron kuukausilipulla tuskin katetaan junakyytisi kustannuksia ja nyt sitten vielä jonkun pitäisi maksaa pysäköinnistäsi aiheutuvat kustannukset. Mitä taas tulee ekologisuuteen niin noin pitkissä työmatkoissa ei ole mitään järkeä kulki sen työmatkan sitten junalla tai omalla autolla. Luulisi, että siellä Helsingissä olisi ruuhkia omastakin takaa ilman, että maalaiset vielä puskevat isoina laumoina sinne sekaan.

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Moro Pimu!
      Itse asiassa Lapin hiihtokeskusten ravintoloiden työntekijät ovat Etelä-Suomesta.
      Helsinki taas on omavarainen työpaikoista, mutta siellä ei ole varaa kaikilla asua. Tämä on niitä keskittämisen kiroja.
      Maaseudulla on maatiloilla n. 15 000 vakituista työpaikkaa vierasmaalaisilla, koska asukkaita on vähän, ja kaupungeista tänne ei lähdetä heikon palkkauksen ja likaisen työn takia.
      Radan varresta lähdetään tulevaisuudessakin eri suuntiin, koska täällä on haluttu paisuttaa suuria kaupunkeja. Jos VR tyrii asiansa, rautatieasemilla pitää olla linja-autoasemat varmistuksena.
      Suomi on iso maa t. Hessu K.

    • avatar Susanna sanoo:

      Hei

      Tartunpa haasteeseen 🙂

      Pitkien työmatkojen järkevyydestä olen samaa mieltä. Jos olisi varaa elää ilman palkkatuloja, keksisin mieluusti itselleni jotain mielekästä ja palkitsevaa tekemistä noiden työmatkojen sijaan. Mutta kun ei ole, niin tässä sitä mennään.

      Kustannusten maksamisesta tuleekin sitten vähän haasteellisempi keskustelu. Koen aika pitkälle maksavani omat kustannukseni itse – suoraan ja välillisesti. Asuinkustannukset ovat mitä ilmeisimmin omasta pussistani meneviä. Junamatkojeni lisäksi maksan ihan riittävästi veroja. Koska työpaikkani on Helsingissä, en juurikaan käytä ’omaa osuuttani’ kaupungin palveluista. Maksan siis kunnallisveron tänne, mutten juurikaan käytä sillä rahoitettavia palveluita.

      Olen omalla tavallani optimaalinen veronmaksaja. Lapset ovat jo omillaan, emme tarvitse enää päiväkoteja, neuvoloita tai koulujakaan. Kun pinoon vielä lisätään valtiolle maksettu vero, yhteiskunta on hyvästi plussan puolella meidän kohdallamme juuri tällä hetkellä.

      Jos lopettaisin työnteon, ihan vain järjettömien työmatkojen vuoksi, yhteiskunta pääsisi monella tavalla rahoittamaan toimeentuloani. Lisäksi tietenkin maksamani verot pienenisivät huimasti. Kustannusten puolesta minusta tuntuu, että työssä käyntini on kannattavampaa kuin pitkän työmatkan lopettaminen. Olen sitä paitsi sen verran vanhanaikainen, että jos työn onnistuu saamaan, sitä pitää arvostaa ja siitä pitää kiinni.

      Ekologisuus on vieläkin kinkkisempi aihe. Tässä et varmaankaan tarkoita vain minua, sillä junan päästöt eivät siitä oleellisesti pienene, vaikka minä jättäytyisin sen kyydistä pois. Juna kulkisi edelleen samalla kokoonpanolla reippaasti alle sata kiloa kevyempänä. Joukkoliikenne ei sitä paitsi kuormita juurikaan suhteessa muihin elämän valintoihin, jos on uskominen Ilmastodieetti-sivustoa (http://ilmastodieetti.fi/). Omaa ympäristökuormitustani olen pyrkinyt pienentämään muillakin keinoin kuin siirtymällä oman auton käytöstä junaan.

      Jos nyt sitten puhutaan kaikista meistä pääkaupunkiseudulla junalla työssä käyvistä, niin ollaan suhteellisen heikoilla jäillä, mutta sehän ei nimimerkin suojista juurikaan haittaa? Jätetään minut pois laskuista kokonaan, kun puhutaan pendelöijistä. Ensinnäkin kyseessä on melkoinen määrä mitä fiksuinta ja ahkerinta porukkaa, joista vain pieneen osaan olen tutustunut (johtuu osin siitä, että nukun työmatkat – ei muuten onnistu autossa). En suoraan sanottuna ole ollenkaan varma, pitäisikö minun tai kaikkien pendelöijien mielestäsi muuttaa muualle vai pitäisikö vain lopettaa työnteko.

      Jos puhuttaisiin työnteon lopettamisesta, ajatus olisi absurdi ja loukkaisi mielestäni sitä osaamista ja tunnollisuutta, mikä junassa liikkuu töihin ja takaisin kotiin. (Nyt ei siis puhuta minusta…) Jos taas haluat, että koko pendelöivä revohka perheineen muuttaa muualle Hämeenlinnan kehittymistä häiritsemästä, niin linjasi sotii kovasti Hämeenlinnan kasvustrategiaa vastaan. Tuollainen viesti olisi käsittämättömän trollaava provosointi, joten en usko, että oikeasti tarkoitat juuri sitä. Jos taas tarkoitat vain ja ainoastaan minua, älä vetoa ekologisuuteen nyt, kun olen pitkin hampain siirtynyt junan käyttöön. Sano sitten vain suoraan, että Hämeenlinna olisi niin paljon parempi paikka ilman susannahietasia. En minä anna sen häiritä elämääni. Kunhan jossain vaiheessa talosta saadaan vuosien varrella kertynyt tavara vähenemään muuttokuntoon asti, alkaa se lopullinen arpominen siitä ’oikeasta’ asuinpaikasta. Ilmastodieetti-sivuston mukaan ylimääräiset neiliöt kodissa ovat yksi suurimpia ekologisia tuhlaustapoja. Ja niitähän meillä alkaa nyt olla. Pienempään asuntoon kannattaisi muuttaa heti, kun tavaramäärä sen sallii. Vaan minne?

      Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle. Hienoa, että olet päässyt eroon pitkistä työmatkoista!

  6. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Hämeenlinnan kaupungin parkkitouhussa ei ole mitään järkeä. Jos kaikki paikat olisivat maksuttomia ja aika rajattu kulloisenkin paikan mukaan jottei autojopparit pitäis kadunvarsia varastoinaan. Rautatie ja linja-autoaseman läheisyydessä se pitäisi olla pisin jotta pendelöijäkin ylityöpäivän jälkeen ei maksaisi sakkoja ajan ylityksestä. Voisi olla myös ns. lupalappu jos on lippu junaan tai linjaautoon.
    Täällä on raskas orkanisaatio ja isopalkkainen pomo mutta yhtiö ei elä vaan tuotta tappiota ja kaupungin on tämän tästä tungettava lisää rahaa yhtiöön.
    Kylmästi vaan tulos tai ulos ja Kulmala katuja mittailee. Ei hän kumminkaan osaa mitää järkevää tehdä. Muu henkilöstö voidaan sijoittaa halunsa mukaan kaupungin muihin perustyötehtäviin.
    Parkkitalot ”sosialisoidaan” kaupungin omaisuudeksi ja sitähän ne itseasiassa kai ovatkin.
    Joku itkee jotta joutuu maksaa parkkipaikkojen ylläpidosta vaikka ei miitä käytäkkään. En minäkään käy kirkossa en ole uskovainen, maksampahan vaan omalta osaltani pappien koulutuksen piispojen palkat vaikka en ole seurakunna jäsen. Hautapaikan saan jostai ”hemmetin kuusesta” jos en alistu luterilaiseen maahan.
    Jokaisesta oopperalipusta veronmaksajat maksaa suurimman osan vaikka juuri sillä porukalla joka siellä käy olis ittekin varaa kustannuksensa maksaa.
    Yhteisestä potista on kyllä ottajia äveriäille mutta köyhempi kun saisi jotain niin se ei ole tasa-arvoa ja pois ollaan vatimassa ja itte kustannettavaksi vaan.
    Hämeenlinnalaista tasa-arvoa pysäköinnissä on jotta jääkiekkoväki ei maksa mutta muu rupusakki maksaa jopa jotta pääsee työpaikalleen. Onko tämä ”hanuripartio tasaarvoa”?
    Osaisivat edes hävetä!

  7. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Olen samaa mieltä Susannan kanssa, että kun joutuu tekemään työmatkojen takia 10-11 tuntista työpäivää joskus miettii kulkemisen järkevyyttä. Varsinkin nykynuoret, jotka käyvät työssä vapaa-aikaa varten, ihmettelivät sitä minulle. No ennenhän (vielä 60-luvulla, ehkä sen jälkeenkin ) löytyi kylältä kuin kylältä jotain työtä. Mutta kun nykyään työn pitäisi lisäksi olla ”kivaa” ja helppoa, ja tietysti hyväpalkkaista. Nyt 65-vuotiaana ja 45 vuota työelämässä olleena kohdalleni ei sellaisia töitä sattunut. Mutta tulihan elätettyä perhe.

  8. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Työmatkaton työ on utopiaa, ei sitä ollut 1960-luvullakaan kaikille tarjolla. Työviikotkin olivat 6 päiväisiä, oletteko kokeneet?

  9. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Elämässä joutuu tekemään valintoja. Itse aikoinaan valitsin mahdollisimman lyhyen työmatkan joka sujui alle 10 min kävellen.
    Olisin voinut myös mennä asumaan radanvarteen aina vaikka Järvenpäähän saakka ja saada asuntoni halvemmalla ja läheltä luontoa sekä työmatkani olisi ollut maksuton mutta laskin jotta jos menetän joka päivä 2 tuntia se on aika paljon koko työuran aikana.
    Asuin sitten ahtaammalla Harjussa ja kävelymatkan päässä Pasilan konepajasta. Laulelihan se mustarastas Eben pihapuissa Harjussakin.
    Jos valitsee asuinpaikkansa kaukaa työpaikastaan se on oma asia. Toivottavasti siihen on perusteet joihin edes itse uskoo.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Mutta jos käy niin, että se konepaja tai sorvaamo siitä asunnon vierestä puretaan, jäätkö odottamaan että uusi rakennetaan ? Vielä jos työnantaja tarjoaa työtä kohtuumatkan päästä. 70 ja 80 luvulla pääsi vielä suhteellisen helposti työkyvyttömyyseläkkeelle, jos työpaikka meni. Nykyään ei niinkään.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Lauri!
        Jäi mainitsemäti jotta ensin muutin noin 500 km jotta olin sen pajan vieressä. Paja loppui kyllä mutta minä eläköidyin onneksi ennen.
        Tämä oli minun valintani, kävin myös katsomassa mitä mahiksia olis ollu jäädä Ruottiin, ei houkutellu.
        Jokainen tekee ratkaisunsa itse, myös Susanna, antakaamme se rauha hänelle!

    • avatar Susanna sanoo:

      Olin töissä Hämeenlinnassa vvuoteen 2008. Kun työt loppuivat, uusi työ löytyi Helsingistä. Muuttaa voisi toki lähemmäksi töitä.

      Nämä keskustelut täällä kannustavat ainakin kovasti etsimään uutta kotipaikkaa. Pitää kovakalloisen miettiä, mitä tässä puolison kanssa halutaan tehdä, Puoliso on töissä Hämeenlinnassa. Pitäisiköhän sitä ryhtyä työttömäksi tai erota? Niinkuin yleisen hyvän nimissä?

      • avatar JP sanoo:

        Hyvä Susanna, pendelöi jatkossakin ihan rauhassa, äläkä eroa, saati muuta pois Hämeenlinnasta. Kaupunki tarvitsee enemmän Susanna Hietasia ja vähemmän ”pimuja”.

        Silmäilin tämän pimun kirjoituksia muutaman vuoden ajalta. Nimimerkki jatkaa yleensä siitä, missä Sari Rautio vaikenee. Ja usein juuri itseohjautuvasti alkaen jääkiekon ”pyhyyttä” puolustamaan, asettaen kulttuurin kustannukset vastamittariksi.

        Kirjoituksessasi pohdit, mitä pendelöintikulujen päälle tuleva pysäköintimaksu vaikuttaisi talouteesi ja mm. asumisen valintoihin. Nyt voisi kunnallispoliitikot ottaa myös kantaa siihen, että kulttuuri on ”pysäköinti-verollepantu” parkkimaksuin mm. verkatehtaalla ja rautatieaseman työmatkapysäköintiä ollaan myös maksullistamassa, niin miksi ihmeessä Rinkelinmäen jäälikunta- ja liigakiekkoilun yleisöpysököinti jatkaa yhä edelleen ilmaisena ja kaupunginosaa liikenteellisesti pahan kerran häiritsevänä? Maltillisella pysäköinnin maksullisuudella toiminnolla saisi kuusi-numeroisen summan kaupungin kirstuun vuosittaina, lihottamaan vaikkapa LaNuLa:n momenttia. Parkkitalolla saisi jopa alueen asutusta häiritsevän pysäköintihelvetin loppumaan.

        Tästä ei pimu kirjoita, pohtii ehkä kulttuurin kuluja?

        • avatar Pimu sanoo:

          Minä olen aina tasapuolisen kohtelun kannalla ja minulle on ihan sama, vaikka Rinkelinmäen pysäköinti muutettaisiin maksulliseksi ja tasapuolisuuden vuoksi niin pitäisi tehdäkin. Mutta samalla sitten pitäisi teatterilippujen hinnatkin nostaa sille tasolle, että teatterin tarvitsema kaupungin tuki myytyä lippua kohti laskisi samalle tasolle mikä kaupungin tuki on myytyä jääkiekkolippua kohden. Mikä minua jurppii on se, että aina osa porukasta on sitä mieltä, että muiden pitäisi maksaa heidän valinnoistaan aiheutuvat kustannukset.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Huomaatkos Pimu, että tuo sinun purkauksesi sisältää tämän: ”Mikä minua jurppii on se, että aina osa porukasta on sitä mieltä, että muiden pitäisi maksaa heidän valinnoistaan aiheutuvat kustannukset.”

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Siinähän se on. Monta kertaa omaan valintaan vaikuttavat puolison työ ja nimenomaan sen laatu sekä muu perhetilanne (esim lasten koulutus). On päättäjien taholta hyvin helppoa sanoa, jos työpaikka menee Kajaanissa muuta Hämeenlinnaan, että silleen. Olen tavannut tämmöisenkin tapauksen ja kunnioitukseni siihen sitkeyteen miten he toimivat oli suuri.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Uskon Sinun Susanna itse löytävän ratkaisun pitkän työmatkan ongelmaan. Olehan jo osannut tehdä oikeita valintoja politiikassakin. Ensin lähti Kari, sitten Katariina. Perästä seurasivat Lulu ja sitten Sinä. Vastaavaa pakoa mistään muusta puolueesta en ole koskaan ja missään nähnyt. Voikin aivan hyvin kysyä Sari Rautiolta: Kuka seuraavaksi?
        Takaisinpäin ei ole ollut liikettä. Yhtään loikkaria ei ole kok-sosdem hanuripartio saanut. Jokaisen lähtijän vanavedessähän seuraa liuta äänestäjiä.
        Käsittelen tässä kok ja sosdem yhtenä ”puolueena” koska ovat kuin ”paita ja peppu”.
        Väliaikaisesti työttömänä olokin on paree kuin uupuminen ylipitkiin päiviin.
        Tällaisessa tilanteessa alanvaihto ja uusien tuulien haistelu työrintamallakin voisi olla vaihtoehto jos sillä pois pääsee matkatyöstä.
        Mitä eroon tulee, sitäkään vastaan en ole, harvoin saadaan sinkkumarkkinoille yhtä kaunista ja terävä-älyistä nuorta naista!

  10. avatar Nimimerkki sanoo:

    Ihmettelin vähän ”Pimun” kantaa pysäköinnistä. Minua henk.kohtaisesti jurppii maksaa kymmeniä miljoonia maksaneiden tyhjien ja tarpeettomien pysäköintitalojen kustannuksia. Erityisesti jurppii se, että lisää maksetaan konsulteille jotka kertovat pysäköintiyhtiölle heidän tarvitsevan vielä muutaman talon lisää. Torille, rautatieasemalle, Engelinrantaan jne. Jurppii. Kyllä niin jurppii…

Jätä kommentti

css.php