Ratkaisematon kysymys ja kasvustrategian huikean hämäävä etsintäoperaatio

Unohdetaan nyt minut, ihan kertakaikkisesti, Leikitään vaikkapa, että olen löytänyt kohtaloni jostain aivan muualta. Auttakaa sen sijaan selvittämään vastausta siihen kysymykseen, jota pyörittelen tämän tästä mielessäni. Avainsanat ovat: Hämeenlinna, kasvustrategia ja pendelöinti. Toki monen monta muutakin hyvää ydinsanaa voi tuohon ryppääseen lisätä.

Hämeenlinnan kasvustrategian mukaisesti (näin olen lehdistä lukenut) kaupunkiin odotetaan huikeita määriä muuttajia vuosittain. Työpaikkaomavaraisuus on heikko, mutta Hämeenlinnan sijainti kahden työllistävän isomman kaupungin, Helsingin ja Tampereen välissä tarjoaa silti kasvumahdollisuuksia. Tällöin puhutaan pendelöijistä. Kysymykseni kuuluukin: MITEN Hämeenlinna aikoo houkuttaa uusia muuttajia (pendelöijiä) Hämeenlinnaan ja jopa pitää nykyisetkin pendlaajat täällä asumassa? Mitkä ovat ne vetovoimaiset tekijät, miksi tänne kannattaa muuttaa ja täällä kannattaa asua? Olen kahdenkymmenen vuoden ajan veikannut tähän vastausta aivan väärin ja nyt on vihdoin aika selvittää tämä 😉

Enää en aio jäädä lehtitiedon varaan ja selvittelinkin kaupungin tarjoamaa informaatiota kaupungin omilta nettisivuilta. Harhaanjohtavasti etsin kasvustrategiaa ensin strategian yhteydestä. Mutta eihän siellä mitään konkreettista ollut numeroista puhumattakaan. Väärä paikka siis. Seuraavaksi seikkailin kohtaan Kaupunki-info. Koska sieltäkään ei löytynyt mitään tähän tarkoitukseen käyttökelpoista, valitsin sen alasivun: Asumaan Hämeenlinnaan? Siellä nyt ainakin pitäisi olla tällaista kaupunkiin muuttamista harkitsevan ihmisen näkökulmasta mielenkiintoista infoa. Kuinka väärässä olinkaan…

Kehittyvä kaupunki oli seuraava veikkaukseni, mutta kasvustrategiasta siellä ei puhuttu mitään. Sen sijaan sivulta johti linkki Sunny Car Centerin kaupungin sivuille ja sieltä edelleen SCC:n kotisivuille. Onko nyt ihan pakko…?

Luovutin ja tyrkkäsin vihdoin kasvustrategian kaupungin nettisivujen hakukenttään. Omaehtoinen tonkiminen loppuisi tasan nyt. Tuloksena oli kaksi tilinpäätöslinkkiä. Kai siitä kuuluisasta kasvustrategiasta pitäisi jossain muuallakin olla tekstiä kuin tilinpäätöksissä?

Tässä vaiheessa huokaisen helpotuksesta siinä suhteessa, että nykyisessä puolueessa saa harjoittaa itsenäistä tiedonhankintaa ja jopa kertoa siitä muille. Kukaan ei ole antamassa kipakkaa palautetta siitä, kuinka ensin pitäisi kilauttaa kaverille (joka muuten ei edes ole kaveri), vaan esittää omia käsityksiään…

Nyt oikaisen tässä vähän, hakupolku oli sen verran pitkä. Ongelmanratkaisijana en voinut kuitenkaan antaa periksi. Täytyyhän se asia löytyä sieltä sivuilta ihan matti meikäläisellekin ilman korkean tahon suhteita tai informaatiotutkimuksen loppututkintoa. Hämeenlinnan kaupungin strategiassa (laitetaan se tähän vielä uudelleen) oli kuitenkin mainintoja pendelöijistä, joten en ollut aivan hakoteillä. Siellä mainittiin tavoitteena, että ”Pendelöijien työpaikkojen sijoittuminen Hämeenlinnaan lisääntyy”.  Lisäksi strategiassa mainittiin toimenpiteenä, että ”Pendelöijien määrää seurataan ja heidän tyytyväisyytensä kaupungin palveluihin mitataan ja sitä parannetaan”. Tuohan kuulosti jo aika hyvältä 🙂 Ja sitten sieltä löytyi vihdoin prosenttiluku toivotusta kasvuvauhdista: ”Asukasluku (kasvutavoite 0,5% vuodessa)”.

Ajatuksena tuolla siis on, että pendelöijät pidetään tyytyväisenä… Ja löytyihän se monen mutkan kautta sitten se keskustavisiokin, jossa tuosta kasvustrategiasta puhutaan. Ihan heti en olisi lähtenyt noin strategisia asioita etsimään rakentamisen ja kaavoituksen takaa, mutta hyvä, että se on sivuilla ja että se vihdoin viimein löytyi!  Konkretiaan päästään esimerkiksi tässä esityksessä. Sen mukaan kasvutavoite on 500 asukasta vuodessa. Se on paljon! Kehittämiskeskuksen julkaisemien tietojen mukaan Hämeenlinnan väkiluku ei seuratun ajanjakson aikana (2009-) ole kertaakaan kasvanut tuollaista määrää vuodessa. Vuosien 2013-2014 väliseksi väestölisäykseksi Hämeenlinnassa arvioidaan 165 henkilöä. Pendelöijiä pitää houkutella tavoitelukemiin PALJON. Vaan miten?

Hämeenlinnasta pääsee junalla Helsinkiin käytännössä kerran tunnissa. Tahti Tampereen suuntaan on jotakuinkin sama. Linja-autot pelittävät ainakin Tampereelle päin hieman paremmin. Linja-autoseman liityntäpysäköinti on maksullinen. Nyt rautatieasemankin pysäköinnistä kaavaillaan maksullista. Mikä tässä houkuttaa kaupunkiin muuttavaa pendelöijää? Ei mikään, tietenkään. Vaan mikä se on, minkä perässä tänne halutaan kasvavaa muuttovirtaa, vaikka trendi on ollut viime vuosina aivan toiseen suuntaan? Tähän kysymykseen en löydä vieläkään vastausta mistään (ja minä sentään löysin kasvustrategian – ei ollut helppo nakki!). Kerropa sinä!

10 kommenttia artikkeliin “Ratkaisematon kysymys ja kasvustrategian huikean hämäävä etsintäoperaatio”
  1. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Niin Susanna!
    Sinä käsittelet liikenteellisesti vain Hesa Tampere suuntaa.
    Kyllä Hämeenlinnassa käydään töissä ja ostoksilla ns. vaakasuunnaskin eli Lammi-Renko akselilla.
    Renkolaisten ajatuksista en tiedä joten jätän ne ystäväni Antti Leinikan murheeksi.
    Lammilta tosiaan käydään paljon töissä yms. HML.
    Kauan on kaivattu kohennusta 10-tiehen välillä HML- Tuulos. On siihen suunniteltukin ohituskaistat jotta liikenne olisi sujuvampaa. Se on tosiaan hidasta nykyään koko matka Lammi HML ylin sallittu nopeus on 80 km /h.
    Ainahan siellä jonon keulalla on ”pappa tai mummo” joka varmuudeksi ajaa 70 km/h ja suma on peräs.
    Turvallisia ohituspaikoja on oikeastaan vain Eteläisten suoralla.
    Mitenkäpä tätä käsitteli Apujohtajamme Juha Isosuo?
    Esitti oikein HäSän palstoilla jotta 10-tien luokitusta voitaisiin laskea valtatiestä kantatieksi välillä katuman kiertoliittymä Tuulos joten sen kunnassapito laskisi.
    Lisäksi hän ehdotti jotta nopeusrajoituksia voitaisiin laskea ja ajorataa kaventaa.
    Ainoa peruste oli toimenpiteille jotta hänen olisi helponpi saada liittymiä lisää 10-tielle siihen hänen kaavailemansa Euroopan- suurimman rautakauppakeskittynän tontille.
    Mitähän tää käytännössä tarkoittais niille jotka päivittäin ajaa Lammilta HML?
    Onks Juha I jo oppinu jotta ei motariliittymät ja rautatieseisakkeet synny jos vain Juha I niin tahtoo?
    Tiedot peräisin Hämeen-Sanomien sivuilta!

    • avatar Susanna sanoo:

      Lammi ja Renko ovat Hämeenlinnaa ja Hämeenlinnan sisällä yhteyksien pitää kulkea ilman mitään selittelyjä. Vieläkin hankalampaa saada uusia asukkaita, jos kaupungin sisäinen liikennekin tökkii.

      Helsinki-Tampere linjaus on suurennuslasini alla siksi, että tähän HHT-akseliin viitataan melkein kaikissa Hämeenlinna kasvusuunnitelmissa.

      10-tie on vaarallinen tie. Sille pitäisi ehdottomasti tehdä jotain turvallisuuden parantamiseksi.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Olen Susannan kanssa samaa mieltä. Tai oikeastaan sitä mieltä, että Hämeenlinnan kaupungin kasvustrategia perustuu enemmänkin toiveajatteluun kuin todellisuuteen. Nyt kun olen asunut Lammilla 5 vuotta olen 10-tiestä samaa mieltä edellisten kanssa, se on todellinen tukko. Lisäksi tiellä kulkee maatalouskoneita, jotka herkästi keräävät kilometriset jonot peräänsä. Mistähän Isosuo ajatuksensa ammentaa-ei ainakaan todellisuudesta. Asioin mieluummin Lahdessa (kaupoissa), Goodmanista huolimatta. Kauppa, kuin kauppa, viis puitteista.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Joskus elämässä havahtuu tilanteisiin, joissa huomaa ajaneensa käsijarru päällä, joskus tietämättään ja tahtomattaan, joskus pakotettuna. Susanna, olen sanomattoman iloinen siitä, että sait käsijarrusi pois päältä.

    Pohdintasi on juuri sitä ydinasiaa, johon meidän Hämeenlinnassa pitäisi syventyä. Sen sijaan kasvustrategiamme on savua ja peilejä, joiden suojassa ajetaan hyvinkin pienen piirin kokonaisuuden kannalta pieniä etuja.

    Elämme herkkää aikaa. Hämeenlinnan menestyksekäs kasvukäytävästrategia vaatisi valtavasti työtä ja uudenlaista visiointia mm. kaupunki- ja palvelurakenteesta sekä tavoitteellista liikennepolitiikkaa (helpful hint: avain ei ole uudet maksulliset parkkipaikat, vaan yksityisautoilun tarpeen radikaali vähentäminen). Harvoilla tähän visiointiin kykenevillä ihmisillä on monillakin oma käsijarrunsa päällä, kenellä mistäkin syystä. Muutamalla lyhytnäköisellä ratkaisulla voimme sen sijaan tärvätä omat menestyksemme eväät niin, että enemmistö on asiasta vielä ylpeä.

    Asemanseudun kehitystä koskevat suunnitelmat vievät meitä tällä hetkellä tasan väärään suuntaan. Sinulla Susanna näyttää olevan asiasta omakohtaisestakin kokemuksesta kumpuava uteliaisuus ja näkemys. Tällaista analyysiä ja keskustelunavauksia tarvitaan lisää. Anna palaa, jarru on vapaalla.

  4. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Minulla ei oman asumiseni saati työmatkakulkemisen takia pitäisi olla mitään sanomista Hämeenlinnan ydinkeskustan suhteen. Tulee nyt vain seurailtua asioita, kun nyt veroeuroja vielä jonkinverran kaupungin kassaan toimitan. Olen alunalkaen vierastanut Engelinrantaa, rakentaminen vanhalle vesijätölle saati veden päälle (vanha asia oli jo 50-luvulla Aku Ankassa ns asuntolotjat) on pakostakin kallista. riskihän lienee kuitenkin rakennusliikkeiden. Toisaalta kun nyt ajan moottoritietä etelästä näyttää tie päättyvän seinään. Miltä näyttää Vanajavesi, kun se näyttäisi päättyvän seinään. Ehkä mielikuvitukseni ei osaa visioida. Lisäksi olen käsittänyt, että katujärjestelyt tulisivat veronmaksajien kontolle. Olen ihmetellyt miksei asemanseutua ja Varikonniemeä ole kehitetty, kun ovat olleet käytettävissä jo aikoja. Mutta ei sekään liene Hämeenlinnan pelastus. Vaan uudet työpaikat. Nykyisyys vaikuttaa nollasummapeliltä.

  5. avatar Pimu sanoo:

    Ikävä tosiasia on, että Hämeenlinna on järkevän pendelöinnin kannalta liian kaukana kummastakin navasta, eli Helsingistä ja Tampereesta. Ei mitään kestävää kehitystä voida laskea sen varaan, että kasvava osa kaupunkilaisista tekee joka päivä työmatkaan 180 -200 km, joka vie kolmatta tuntia aikaa, oli yhteydet sitten hoidettu julkisilla tai yksityisillä menopeleillä. Mielestäni kaikki yli tunnin päivittäiseen työmatkaan käytetty aika on liikaa. Itsekin kuvittelin aikoinani ensimmäiset reilut 40 vuotta elämästäni Hämeenlinnassa asuneena, että Hämeenlinna on jos ei nyt ihan maailman niin ainakin Etelä-Suomen napa, mutta kun muutin vajaa 10 vuotta sitten Tampereelle tämä harhaluulo on karissut ja nyt Hämeenlinna näyttää lähinnä kahden kasvukeskuksen väliin jäävältä väliinputoajalta.

    Ja mitä kymppitiehen tulee niin äkkiä takas se satasen rajoitus niin alkaa liikenne taas sujumaan. Nykyisillä rajoituksilla ei kerta kaikkiaan ole enää laillisia ohituspaikkoja koko 30 kilometrin matkalla Tuulokseen. Käsittääkseni välillä ei ole koskaan tapahtunut edes tavanomaisuudesta poikkeavia määriä pahoja kolareitakaan, joten turvallisuudella ei nykyrajoituksia voida perustella.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Sen verran olen keskustellut päivittäin työmatkaatekevien kanssa, että on silkkaa hyvää tuuria ettei Tuulonen-Hämeenlinnan välillä ole tapahtunut vakaava onnettomuutta. Lisäksi välillä on paikoitellen varsin runsaasti riistaeläimiä . Jos nopeusrajoitus nostetaan 100 km tunnissa, rytisee varmasti. Hämeenlinnassa ei ole tajuttu, kuinka vilkas tieosuus on klo 05-23 välillä. Tie olisi pitänyt ottaa jo aikoja sitten perusparannuslistalle (mm ohituskaistatie). Pendelöinnin järkevyydestä olen pimun kanssa samaa mieltä, ellei työpaikka ole Helsingissä aivan aseman vieressä. Tutkin itsekin aikanaan tuota kulkumahdollisuutta, mutta löysin onneksi hieman järkevämmän työpaikan (työmatka vain n 1t/suunta). Joidenkin on vain pakko.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Hämeenlinnalla ei ole mahdollisuuksia järjestää niitä kaikkia työpaikkoja keskikaupungin alueelle, ei edes koko kaupungin alueelle, joista nykyiset ja tulevat työntekijät saisivat elantonsa alle tunnin päivittäisen työmatkan. Esim. Lammilta siis Hämeenlinnan syrjäkylän keskustasta Hämeenlinnan keskustaajamassa työssä käyvä käyttänee yli tunnin päivittäiseen työmatkaansa.

      Alle tunnin päivittäinen työmatka on Helsingin seudullakin jonkin asteinen haaste. Siihen Hämeenlinnalla on mahdollisuus vaikuttaa.

      Mitä sitten kymppitiehen tulee, vetää se mielestäni riittävän hyvin. Normaali olosuhteissa minulla ei juurikaan ole ohitustarvetta Tuuloksen ja Hämeenlinnan keskutaajaman välillä. Matka on niin lyhyt, että satasen nopeusrajoituksella verrattuna kahdeksankymmenen nopeuteen ei elämässäni ole mitään merkitystä tuolla matkalla. Satasen nopeusrajoitus tulee lisäämään turhia rekka-autojen ohituksia kyseisellä pätkällä. Nykyisin nähdessäni Tuulosesta lähtiessä rekka-auton menevän edellä ei tuota mitään vaivaa ajaa kahdeksaakymmentä Ruununmyllylle. Ei ole ohitustarvetta ja montako sekunttia siinä sitten ns.voittaa jos Eteläisten suoralla rekasta ohi pääsee.

      Jaa taidanpa muuten ottaa tuossa harpin ja piirtää sillä 150 km:n säteellä ympyrän Lammin keskustasta ja katsoa mihin menen huomenna ostoksille. Tuo 150 km on matka , jota johtavat politiikot ja virkamiehet käyttävät eräänlaisena kriteerinä Hämeenlinnan vetovoimaisuudelle, unohtaen, että se 150 km säde mitataan kulloinkin ihmisen asuinpaikasta eikä suinkaan Hämeenlinnan keskustasta. osuuhan se toki minunkin tapauksessa Hämeenlinnan keskustaajama tuon säteen sisälle, mutta Lahteen jälleen kerran suuntaan matkan.

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Ei minullekaan ole ongelma ko välin ajaminen. Jos on jonnekin sovittu aika (esim lääkäri) lähden riittävän ajoissa (optimi 45 min, varaan 90 min)-ei tarvitse hermoilla. Ne harvat kerrat kun olen ajanut tietä 7-8 välilää (arkena) on jono Hämeenlinnaan päin lähes yhtenäinen (ilman turvallisuusvälejä) ja joukossa valitettavasti näitä myöhäänlähteneitä (usein taxi), jolloin puikitaan ohituksia auto autolta. Jono elää haitarina, eikä saavutettu etu ole todellakaan kuin muutamia satoja metrejä kyseisellä välillä. Olen edelleenkin sitä mieltä, että tielle on jotain tehtävä. Ei niinkään omasta puolestani vaan yleisen liikenneturvallisuuden kannalta.

  6. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Susa!
    Kaupungin tiedottaminen kirjoittajalle on vaikea laji: tekstiä pitää olla ilman pihviä. Se ei ole virkamiesten vika vaan päättäjien.
    Päätöksentekokyky on hyvä ominaisuus. Pitää valita joku esim. alue ja viedä se loppuun asti. Rakentamisessa Hämeenlinnassa ollaan päättämättömyyden tilassa. Vekan alue roikkuu maa-ainesten vaihdon maksajasta. Engelin alueen ja sen yhtiön ainoa ”saavutus” on, että Hämeenkaari jätettiin kylmilleen. Olisiko aika suunnitella Asemanseutu ja Varikonniemi ja rakentaa se myös?
    Myös keskustelu paikoituksen maksullisuudesta tai ilmaisuudesta pitäisi saada päätökseen. Tämä on tasavertaisuus kysymys: onko kaupungin jokainen kadunpätkä maksullinen vai ilmainen?
    Itse kannatan ilmaisuutta, koska Suur-Helsingin alueen ulkopuolella julkista liikennettä ei saada kaikkien saatuville. Itse asuin Helsingissä 10 vuotta eikä tullut mieleenikään omistaa autoa. Täällä Ruuhka-Suomen pohjoisosassa käytäntö on toinen. Länsihämeenlinnalaisena minulla on kirkolle matkaa 20 km, ja linjaliikenteeseen on matkaa 5 km.
    Ilmaispysäköinnistä tulee valtti, jota Tiiriön kauppiaat jo mainostavat. Sama koskee mielestäni myös pendelöintiä.
    Jos metsään haluat mennä nyt, sinulla on varmasti kesärenkaat (Kätsy). T. Hessu K.

Jätä kommentti

css.php