Pidempi työpäivä – vähemmän vapaaehtoistyötä

En yritäkään esittää kattavaa puheenvuoroa työajan pidentämisestä. Ihmettelen vain tarkoituksellisesti lyhyesti ja yksipuolisesti.

Jos joku tekee tässä yhteiskunnassa vapaaehtoistyötä, se on pienten ja hieman isompien lasten vanhempi. Jokainen vanhempi on päässyt varmasti osallistumaan tavalla tai toisella lasten luokkaretkirahaston kartuttamiseen tähtäävään talkootyöhön tai vanhempainyhdistyksen ponnisteluihin stipendirahojen ja urheiluvälineiden hankkimiseksi. Harrastavat lapset työllistävät vanhempiaan paitsi kuskeina harrastuksiin ja takaisin, myös apuvalmentajina, huoltajina, toimitsijoina, arpajaisten järjestäjinä jne.

Koululaisen vanhemmat pääsevät panostamaan talkootyötä huikeita määriä, jotta niin koulu- kuin harrastusasiat rullaisivat edes nykyisellä tasolla. Ja siitäkin huolimatta harrastukset pääsääntöisesti maksavat vielä rahaa paljon tai vieläkin enemmän.

Jos nämä talkoovanhemmat ryhtyisivät tekemään entistä pidempää työpäivää samalla palkalla, työnantajan näkökulmasta tilanne olisi varmasti mainio. Entä yhteiskunnan kannalta? Vapaaehtoistyön määrä vähenisi varmasti väistämättä, sillä kaikkeen ei edes koululaisen vanhempi taivu. Rajansa se on hänenkin jaksamisellaan ja ajan käytöllään.

Mitä tapahtuisi kouluissa ja harrastuksissa, jos vanhempien talkootyön panos vaikka edes puolittuisi? Jäisivätkö luokkaretket tekemättä? Nousisivatko harrastusmaksut entisestään? Vai karsittaisiinko laadusta?

Puhumattakaan kaikesta siitä muusta vapaaaehtoistyöstä, jota myös työssä käyvät pyörittävät vapaa-aikanaan. Jos siitä edes puolet jäisi tekemättä, millainen maailma meillä silloin olisi?

10 kommenttia artikkeliin “Pidempi työpäivä – vähemmän vapaaehtoistyötä”
  1. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Viimeiseen kysymykseesi vastaan. Ei hassumpi ja vastaukseni perustuu kokemukseen, olen lapsiaan ja toisiaan rakastaneiden vanhempien lapsi.

    • avatar Susanna sanoo:

      Kaikista vanhemmista ei irtoa samaa. Parhaimmillaan tilanne olisi juuri noin 🙂

  2. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Vapaaehtoistyöhän on heittänyt häräpyllyä.
    Kaikenlaisia säädöksiä keksitään, niinkuin jos siivotaan tienpenkkoja täytyy yhdellä olla EU kurssit käytynä muka turvallisuuden takia.
    Hämeenlinnan kaupunki taas sanelee vapaaehtoityötä jos haet avustuksia järjestön tai kerhon toiminnalle.
    Kaiken lisäksi täytyy olla Ry jotta saa rahaa.
    Sitten on poikkeuksia esim Raution perhe jossa mies nostaa palkkaa tekemättömästä työstä HPK:ta ja muija kehottaa tekemään talkootyötä, ilmeisesti jotta äijän palkka saatais maksettua.
    Eipä paljon viehätä tuollainen ”talkoohenki” tuolla johtoportaassa.
    Tehkööt talkoonsa ja pitäkööt tunkkinsa!

    • avatar Mauri Virtanen sanoo:

      Erkki on heittänyt häränpyllyä. Verovaroja jaettaessa pitääkin saajan olla vähintään ry ja/tai toiminta valvottavissa. Yksityiset vapaaehtoiset voivat tehdä hyvää kimpassa, ja pyytää toimintaan/talkoisiin mukaan ”johtoportaan”. Talkooporukan 10 kpl innokkaan ruokkimiseksi (makkarat+limut/kahvi) 50 euroa saattaisi hyvinkin riitää. Erkki jos tiedät tai kehität tälläisen vapaaehtoisuuteen perustavan toiminnan, kerro ihmeessä. Saattaa monikin, esim. Sari,Tapio, Iisakki, Lulu, Riitta, Lexa ja Uusikiponen tai mitä nyt näitä Hml kaupungin päättäjiä onkaan, innostua ruokkimaan vapaaehtoisia ihan ähkyyn asti, jos vain kokevat toiminnan tärkeäksi.

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Ei minun tarvitse ”pyörää uudelleen keksiä” vedän jo seitsemättä vuotta Patikkakerhoa, ulkoliikuntakerhoa aikuisille omin voimin liikkuville.
    Suur-Hämylinna ekana vuonnaan antoi avustusta ja sitten jäkeenpäin keksi jottei rekisteröimättömille pidä rahaa antaa. Samoin tuli ”työvelvoitteet” jälkijunassa.
    Eipä ole ”kilposia” kuulunut, eikä Hämeensanomista paltatilaa ”kehujutulle” löytynyt.
    Sekin olisi jotai jos jonkun kaffeepaketin vuodessa saisi, omillani olen monet ostanut nokipannukaffetta kerholle tarjotessani.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Ei ole ruikutuksella rajaa, kaikki pitäisi saada kaupungin veronmaksajien rahoista.
      Itse olen aina kahvini ostanut ja joskus jollekin kahvit tarjonnut kuten on myös minullekin kahvit tarjottu, kiitoksella on selvitty molemmin päin.
      Sitä en ymmärrä miksi minun pitäisi kaupungin veronmaksajana maksaa jonkun patikoijan kahvit.
      Kaikkihan sitä sen verran liikkuu, että kaupungin kuuluisi jokaiselle silloin tällöin kahvipaketti kustantaa.
      Pieniähän ne ovat ihmisen murheet, mutta pienistäkin pitää rutina ja ruikutus aikaan saada, jos jollain muulla on vaikka paremmin. Kunpa ne nyt patikkakerholaiset keskuudessaan ymmärtäisivät heittää kaffepaketilla kerhonsa vetäjää.
      On muuten sellainen laji tuo vapaaehtoinen patikointi, ettei siihen kaupungin tule mitenkään osallistua.

      • avatar valitan sanoo:

        Ja mitä ylipäänsä tukiin tulee niin kaikenlainen yrittäjien tukeminen verovaroin tulee ehdottomasti lopettaa. Yrittäjien tuethan vaarantavat oikeistosuomessa kapitalismin aatteen törkeällä tavalla miten kehtaavatkin ottaa sosialismin auttavan käden vastaan.

  4. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Susa!
    Meillä on historiamme lyhin työaika nyt. Demareiden Forssan kokouksen utopistinen tavoite oli 8 tunnin työaika.
    Itse en ole korttikallen hommista kiinnostunut, mutta eikö loma-aikaa voisi lyhentää ja korottaa palkkoja?
    Ostovoima säilyisi, ja tehokkuus/nuppi kasvaisi.
    Talkootyöhön yhteiskunta tai oikeastaan verottaja suhtautuu liian aggressiivisesti.
    Esimerkiksi entiset kalastuskunnat, nykyiset osakaskunnat ovat verovelvollisia. Hommat tehdään kuitenkin talkootyönä, että ihmisillä olisi mahdollisuus kalastaa. Toinen vaihtoehto on tehdä kalastuksesta bisnes ja raapia mahdollisimman paljon tuottoja (nostaa hintoja) ja maksaa verotettavia tuloja toimijoille.
    Minusta kaikilla kuitenkin on se 24 tuntia harrastaa, käydä töissä ja nukkua, mutta verottajan toimintaa pitää seurata.
    Hyviä kesälomailmoja t. Hessu K.

    • avatar Susanna sanoo:

      Tervehdys, Hessu!

      Olen viime aikoina kuunnellut kouluikäisten lasten vanhempien eloa. Hassua, kuinka nopeasti tuo kiireinen monitoimiarki onkaan hävinnyt muistista, kun on päässyt elämän seuraavaan vaiheeseen 🙂 Tuottavuuden näkökulmasta nuo vanhemmat ovat ainakin yhteiskuntamme tuottavimpia jäseniä. Yksittäisen työnantajan kannalta matematiikka ei tietenkään suju aivan samoin.

      Pointtini oli se, että tälläkin asialla on monta puolta. Yhteiskunta ei pelkästään hyödy mahdollisesta työajan lisäämisestä, jos vapaaehtoistyön määrä vähenee.

      Mitenkähän muissa maissa tehdään vapaaehtoistyötä? Tekevätkö ihmiset muuallakin yhtä paljon ilmaista hyvää yhteiskunnan eteen palkkatyön lisäksi kuin Suomessa?

      Lisäksi suhtaudun hyvin skpetisesti työajan lisäämisen hyötyihin. Enemmän tehokkuutta ainakin asiantuntijatyössä saataisiin aikaiseksi vaikkapa palaveri- ja kokouskäytäntöjen uusimisella. Palaverien tehostamisella saataisiin viikkoon helposti kokonaisen työpäivän verran lisää ’oikeaa’ työaikaa. Eikä siitä tulisi edes mitään kustannuksia, jollei lisääntynyttä työn iloa ja motivaatiota lasketa sellaisiksi 😉

      Mukavaa kesän jatkoa!

  5. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Susa!
    Plarasin näitä vanhoja juttuja!
    Justiinsa luin HäSasta jutun , että italialaiset koululaiset käyvät koulua myös lauantaisin. Onhan tässä neuvoteltavaa.
    Oma pointtini on, että lomia lyhennnetään, ja palkkoja nostetaan. Eiköhän 20 lomapäivää ole riittävästi jokaiselle. On olemassa porukka, joka vetää ympärivuoden hommia. Jos vuoden hommaan pitää palkata kolme työntekijää, se on liikaa.
    En haasta riitaa vaan keskustelua!
    Kaikkea hyvää! T. Hessu K.

Jätä kommentti

css.php