Sisäilmaongelmat eivät parane näillä alibudjetoinneilla

Jottei möyrittäisi jossain vanhassa, voisi avata jotain uutta. Uusi ei ole mielestäni sitä, että hymistellään, kuinka hyvin ME olemme tehneet sitä ja ratkaisseet tätä. Uusi olisi ihan uusia avauksia tulevaisuuteen – ja mielellään realistisia sellaisia.

Hämeenlinnan vetovoimasta on lausuttu yhtä sun toista. Kelluvia taloja paremmin vetovoimaa uusille muuttajille voisi mielestäni tuoda työpaikat. Siinäpä haastetta, miten saada uusia työpaikkoja tälle kunnalle. Toinen toistaan hienompia parkkihalleja paremmin vetovoimaa voisi lisätä sisäilmaongelmattomat koulut ja kunnan työpaikat. Silti rahat käytettäisiin useiden päättäjien mielestä mieluummin parkkihalleihin kuin sisäilmaongelmaisten tilojen korjaamiseen.

”Kiinteistöomaisuuden vuotuiseen peruskorjaukseen ja kunnossapitoon varatut määrärahat ovat pienet suhteessa kulutuksen ja ikääntymisen tuomiin tarpeisiin ja käyttöriskeihin, joita mm. yllättävät putkistovauriot ja sisäilmaongelmat kuvastavat.”  Näin sanotaan (Hämeen)Linnan tilapalvelujen tilinpäätös- ja toimintakertomusluonnoksessa. Määrärahat halutaan vuodesta toiseen pitää olemattomina. Parkkihallit ovat siis tärkeämpiä kuin koulujen ja päiväkotien sisäilmatilanne?

”Peruskorjauksiin vuosittain varattu investointimääräraha ei mahdollista kiinteistöjen kunnon säilymistä.”  Lainaus  (Hämeen)Linnan tilapalvelujen tilinpäätös- ja toimintakertomusluonnoksesta. Tällaista rahan käyttöä me tahdomme?

 

Susanna Hietanen, Linnan tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja

8 kommenttia artikkeliin “Sisäilmaongelmat eivät parane näillä alibudjetoinneilla”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Saatpa Susanna nähdä, että nyt kun keskustakorttelista joku kiinteistösijoittaja osti tiloja alkaa voimakas rummutus torinalaisen parkkihallin rakentamiseksi. Se on nyt aivan pakko saada. Miksei kukaan ehdota, että torin yläpuolelle rakennetaan parkkitaso. tulis varmaan halvemmaksi ja torikauppiaatkin saisivat sateensuojan. Mitä kaupungin kiinteistöjen vuosikorjausmäärärahoihin tulee olisi hauska nähdä millaisissa omakotitaloissa päättäjät asuvat. Kiinteistöjähän tulisi jatkuvasti huoltaa. Itse mietin missä järjestyksessä uusin ikkunat, vesijohdot tai peltikaton ja milloin. Kun asiat ovat suunniteltu säästyy ikäviltä yllätyksiltä. nehän aina maksavat enempi.

    • avatar Susanna sanoo:

      Se toriparkkiajatus nousi haudastaan jo siinä vaiheessa, kun kerrottiin linja-autoaseman olevan mahdoton paikka parkkihallille. Jäädäänpä odottamaan, milloin unelma taas konkretisoituu suunnitelmaksi 😉

      • avatar Ismo Soukola sanoo:

        Minä en ole vielä nähnyt yhtään pätevää syytä, miksei linja-auto-asema sovi pysäköintihalliksi. Lähinnä joitain epämääräisiä mutinoita.

        Koko kortteli voitaisiin kattaa pysäköintikannella tai kahdella, linja-autoille jäisi nykyinen taso katettuna, jolloin matkustajillakin olisi hieman mukavampi autoaan odotella. Nykyinen asemarakennuskin voidaan aivan hyvin sulauttaa rakennukseen ja siten säilyttää nykyiset palvelut ja jopa kehittää niitä.

        Puheet keskustalon näkymien pilaantumisesta voi jättää samaan arvoonsa kuin esim. Kaivokadun asukkaiden näkymien muuttuminen kauppakeskuksen seiniksi…

        Voitte olla varma, että torinaluspysäköinti pomppaa yhtä uskollisesti esiin kuin eräs tekoallas tuolla Vuotoksen suunnalla.

        • Museovirastoko sitten on eri mieltä?
          Onhan se totta, että joitakin asioita pitää säilyttää jälkipolville – opiksi ja opastukseksi tuleville sukupolville. Vaan eikö linja-autoasema ole jo liian pelottavaa 😉

          Toriparkin uutta nostetta odotellessa 😉

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Voipi niitä sisätilaongelmia olla kaupungin uusimmissakin hankkeissa. Olen joskus kysynyt, kuka on havainnut julkisissa rakennuksissa toimivan ilmastoinnin. Olin eilen Verkatehtaalla konsertissa. Mielestäni ilma oli tunkkainen. Tänä aamuna kun niistin tuli nokasta harmaata ”mörnää”, ikään kuin olisi ollut 80-luvun latotansseissa.

    • Toivotaan, että mahdollisimman monta uutta kohdetta on osattu rakentaa jo kestävällä tavalla. On näistä sisäilmoista kuitenkin otettu oppia oikein kunnolla.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys Susanna,

    puutuit Hämeenlinnan kannalta keskeisen tärkeään asiaan.

    Olisi hyvä myös kaupunkilaisten saada tietää, kuka ja miten kunnossapidon budjetoinnista käytännössä päättää… eli ei ainakaan Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunta.

    Muistutukseksi episodi 9.11.2015 budjettivaltuustosta:

    Perussuomalaiset esittivät muutosta, jolla LinnanInfran tolkuttomista ostoista olisi siirretty 1 miljoona muuhun käyttöön, ja siitä valtaosa eli 750.000 € kiinteistöjen hoito- ja kunnossapitorahoihin

    Vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki vaativat pitämään rakennukset jatkuvasti terveellisinä, turvallisina ja käyttöönsä soveltuvina, valtuusto oli eri mieltä 48 – 11.

    Lisäksi esitimme Tilapalvelut -liikelaitokselle selkeitä tavoitteita ja mittareita kiinteistöjen korjausvelan pienentämiseksi ja seuraamiseksi.

    Valtuusto ei halua, että korjausvelkaa seurataan tai sille asetetaan johtamisen avuksi tavoitteita äänin 36 – 11, yksi tyhjä.

    Kaupunkilaisille lienee kiinnostavaa sekin tieto, että vastaava muutosehdotuksemme yhdyskuntalautakunnan toimialalle infran (katujen tms.) mittareiden ja tavoitteiden asettamiseksi hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti. Tiet, vaikka kurjia, ovat valtuuston enemmistön näkemyksen mukaan tärkeämpiä ylläpidettäviä ja korjattavia kuin rakennukset, joissa tuhannet lapsemme ja työntekijämme altistuvat päivittäin.

    Olen lähettänyt oikeusministeri Jari Lindströmille lakialoitteen ryhmäkanneoikeuden ulottamisesta mm. sisäilmaongelmista terveydellistä haittaa kärsineiden asian ajamiseksi. On uskomatonta, että sama omistaja voi rakennuksillaan kullakin altistaa kymmeniä ja satoja lapsia ja aikuisia tasan samalle ongelmalle, mutta jokaisen sairastuneen tulee käydä taistelunsa yksin. Harvalla sairastuneella on siihen voimia tai rahaa.

    • Olen sitä mieltä, että vuokrien pitäisi kattaa tiloista aiheutuvat kustannukset. Vähintään siis. Kaupungin sisäisten vuokrien korotusprosentti on ollut puhdas nolla vuosien ajan, vaikka kustannukset kohoavat vuosi vuodelta.

      Minusta tässä olisi parantamisen paikka, jos halutaan olla vastuullinen kotikunta/-kaupunki.

Jätä kommentti

css.php