Toinen näkökulma Forssan malliin

(Julkaistu Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksissa 13.4.2016)

Sote-valmistelussa nostetaan Kanta-Hämeen tiedotusvälineissä esiin ns. Forssan malli ennen kaikkea edullisena ja kustannustehokkaana mallina. Se on saattanut säästää kustannuksia Forssan sisällä, mutta muuhun Kanta-Hämeeseen verrattuna se ei ole ainakaan pelkästään euroja tuijottamalla se kaikkein esimerkillisin malli.

Kuntaliiton tilastoista selviää helposti eri kuntien sosiaali- ja terveyskustannukset vuonna 2014. Vertailusta löytyvät sekä kuntien käyttökustannukset että nettokäyttökustannukset. Isäntäkuntamallit aiheuttavat jonkin verran vääristymää käyttökustannusten tulkintaan ja vertailuun, mutta nettokäyttökustannukset ovat vertailun kannalta totuudenmukaisemmat (jos sitä näin mutkia oikoen selittää).

Kun Kanta-Hämeestä otetaan vertailuun Janakkala (jota tiedotusvälineet ovat myös kehuneet), Riihimäki ja Hämeenlinna, Janakkalan nettokäyttökustannukset per asukas ovat selvästi edullisimmat (5 044 €/as.). Seuraavina tulevat tasapäisinä Riihimäki ja Hämeenlinna viisi sataa euroa isommalla summalla per asukas ja vasta sitten Forssa peräti seitsemän sataa euroa kalliimmalla hinnalla henkilöltä kuin Janakkala.

Vertailuna samat luvut Lahdesta ja Helsingistä: Lahti: 5 406 €/asukas ja Helsinki: 6 082 €/asukas.

Jos tarkasteluun otetaan vaikkapa erikoissairaanhoito, joka on erityisesti Kanta-Hämeessä ollut kohtalokkaan alibudjetoitua liian kauan ja jonka akilleen kantapää on ollut ulkoisten palvelujen ostot, Forssan toimintamalli pärjää eurojen näkökulmasta vieläkin huonommin. Erikoissairaanhoidon nettokäyttökustannukset per asukas vuonna 2014 olivat edellä mainittujen kuntien osalta seuraavat:

Forssa:  1 300 €/asukas, Janakkala: 1 063 €/asukas, Riihimäki: 1 194 €/asukas, Hämeenlinna:  1 117 €/asukas, Lahti: 1 027 €/asukas ja Helsinki: 1 040€/asukas. Näissä luvuissa jopa Helsinki ohittaa kirkkaasti Forssan luvut.

Forssan mallissa on varmasti paljon hyvää ja yhtä paljon opittavaa. Täydellinen se ei kuitenkaan ole. Forssan toimintamalliin kuuluu runsas palvelujen osto ulkopuolelta ja se tekee euroluvuista turhan suuria. Kehua saa, mutta pidetään mielessä se, ettei Forssan malli ole kuitenkaan niin edullinen ja säästävä kuin tiedotusvälineissä ja forssalaispoliitikkojen puheissa usein vakuutetaan.

5 kommenttia artikkeliin “Toinen näkökulma Forssan malliin”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Mulla ei ole mitään tilastollista tietoa, mutta kun olin Keskussairaalassa 2009 kuukauden päivät ja viime vuonna 2 kk kovasti siellä tuntui Forssan alueelta potilaita olevan. Olen tämän ennenkin todennut kun Sirkka-Liisa Anttila on kehuskellut ”Forssan mallillaan”. Ei kaikki ole sitä miltä näyttää.

  2. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Kepulainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila löysi tämän päivän Hämeen Sanomat mileipidepalstalla ratkaisun esittämääsi Forssan seudulle epäedulliseen tilastoon.
    Tuolle kepulaiselle riittää yksi virallinen tilasto, kun se on itselle mieleinen, ei tarvita hänen mielestään muita tilastoja.
    Susanna aivan oikein tuot esille Kunta-Liiton tilaston, joka antaa euroilla mitattuna selkeän kuvan eri kuntien kustannuksista / asukas.
    Sirkka-Liisa Anttila kirjoittaa loppulauseessaan ”Kaiken pitää lähteä asiakkkaan tarpeista” ja kuitenkin vertaa tarvevakioituja menoja. Kumpaako hän mahdollisesti ajattelee asiakkan tarpeita, vai tarvevakioituja menoja.

    • Yksi tilasto minullekin riittäisi, kunhan se kertoisi totuuden 😉

      Olen kuunnellut Sirkka-Liisa Anttilaa vaalikeskusteluissa ja siihen nähden olin kovasti yllättynyt vastineen melkeinpä ystävällisestä sävystä 😉

  3. avatar Taisto Talvensaari sanoo:

    Huomenta Susanna H,
    Ensiksi kiitän, että kommentoit lehdessä A:n tekstiä. Hänhän on vuodesta toiseen saanut propagandalleen palstatilaa ilman, että hänen vääristeltyjä, suurpiirteisesti heiteltyjä numeroita, asiantuntemattomia väitteitä etc olisi juurikaan oikaistu. Olet ehkä huomannut, että olen vuosien ajan kyllä osaltani koettanut niihin puuttua.Viimeisinkin kirjoitus olisi antanut aihetta moneen oikaisuun, mutta kun olin matkoilla, se jäi tällä kertaa tekemättä.Mutta tilastoihin: A taitaa nyt olla oikeassa numeroidensa kanssa, koska tarvevakioitu indeksi, joka pohjautuu kuntien väestön ikään, sos.ekonomiseen statukseen, sairastavuuteen ainakin, on kai lähinnä se luku jota vertailuun voidaa parhaiten (tai vähiten huonosti) käyttää. Kuten THL:n tilastoista näet, tällä tavalla on suhteutettu vain terv.huollon ja sos.toimen kokonaismenot.Kuntaliiton trodellisista luvuista on kyllä arvioitavissa. mistä on kysymys. Esim. Forssan sos. toimen nettoment olivat 2104 1533, perusterveydenhuollon 640 , mutta ersikoissairaanhoidon 1300 kun HML:ssa vastaavasti 1625, 630 ja 1117. Muita kuntia en katsonut mutta
    tällä perusteella taitaa olla niin, että esim HML_ss on juuri erikoissairaanhoito kustannustehokkaampaa
    kuin Forssassa eli täysin päinvastoin kuin mitä A mainostaa ja markkinoi täysin absurdia termiä peruserikoissairaanhoito käyttämällä. Miksi näin on, on jokaiselle alalla työskentelevälle tai työskenneelle
    selvää: Forssan harrastama ns yhteistyö Tampereelle johtaa ylitutkimukseen ja ylihoitoon, kun sielläpäin on ”kehitetty” erityisesti markkinamedisiinaa. Kaiken huipuksi forssalaisten Tampereen laskut näkyvät tai ainakin
    taannoin vielä vielä näkyivät keskussairaalan budjetissakin. Sellaista mm. on A:n peräänkuuluttama
    yhteistyö !

    Terv Taisto Talvensaari

    • avatar Susanna sanoo:

      Kiitos, Taisto!

      Mielenkiintoinen kommentti, kiitos siitä!

      Tuo erikoissairaanhoidon Forssan tilanne on ollut noissa piireissä tiedossa jo pitkään. Jostain syystä matran jatkuva toistaminen tuntuu tekevän siitä totta valistuneempienkin mielissä.

Jätä kommentti

css.php