Autioituuko Goodmankin? Elvytetään jo keskustaa!

Saatuani tänään koipeni pois paketista, kokeilin vapauttani käväisemällä kaupoilla, kauppakeskus Goodmannissa, tarkemmin sanottuna. Tunnelma oli käsin kosketeltavan ikävä. Anttilan lisäksi kauppakeskuksesta on poistumassa toinenkin liike. Tyhjentyvissä liikkeissä on surullista asioida. Monen monta henkilöä joutuu siirtymään työttömien listalle ja silti he joutuvat samaan aikaan palvelemaan asiakkaita ja tyhjentämään omia työpaikkojaan.

Levottomuus tuntuu ja näkyy osin muidenkin liikkeiden henkilökunnan mielialoissa. Ensin tyhjeni kaupungin keskusta, nyt pelätään kauppakeskuksen tyhjentymistä. Keskustelu käy.

Nyt jos koskaan keskustan elvyttämiseen pitäisi käyttää nopeita ja helppoja keinoja, kuten maksutonta kiekkopysäköintiä. Lykkäämiseen ei ole mitään järkeviä syitä.

18 kommenttia artikkeliin “Autioituuko Goodmankin? Elvytetään jo keskustaa!”
  1. avatar Harri sanoo:

    Oikeastaan oudon hiljainen tuo Anttila oli koko olemassaolonsa ajan, ei varmaan missään saa noin rauhassa olla?
    Maksuton pysäköinti saattaa olla yksi keino, mutta pitäisikö miettiä sitä, että kaupunki tavalla tai toisella ottaisi haltuunsa muutaman strategisen liiketilan (Sokos mm) ja vuokraisi ne liikkeille eteenpäin houkuttelevammalla hinnalla. Ilmeisesti nykyään suuruudenhulluus on yhä vallalla myös vuokrahinnoissa (”koska Helsingissäkin on neliöhinta…blaablaa”).
    Rahaahan tuntuu olevan isoihin sijoituksiin, olisko tuossa tuottava sijoitus tulevaisuuteen?

    • avatar Susanna sanoo:

      Eihän se tainnut Anttilan elo ihan oikeasti tuolla Goodmannissa käynnistyä…

      Pelkään pahoin, että jos kaupunki päättäisi panostaa liiketiloihin, se perustaisi sitäkin varten uuden liikelaitoksen tms. Ja se tiedetään, miten siinä sitten kävisi…

  2. avatar Ostovoiman kasvu on HML:n elinvoiman kasvun kivijalka sanoo:

    Tarjonnan määrä tulee väistämättä aina asettumaan markkinavoimien ohjaamalle tasolle, alueella asuvien ja vierailevien henkilöiden ja muiden toimijoiden ostotarpeiden ja -voiman perusteella, haluttiin sitä tai ei.
    Jos hyödykkeiden ja palveluiden osalta on olemassa alueellista ylitarjontaa, niin se tulee väistämättä asettumaan ajan kanssa ”oikealle” alemmalle tasolle mm. kannattamattomien liikkeiden ja yritysten sulkemisen muodossa.
    Siinä tilanteessa ei tuo lohtua eikä auta yhtään liikekeskukien rakentamista lobbaavien konsulttien investointi- ja vuokrasopimuspäätöksiä edeltäneet mahtipontiset ja ylisanaiset Power Point-presentaatiot, joissa liioiteltiin ostoskeskuksiin saatavissa olevia asiakasmääriä ja liikevaihtoa. Toki mm. markkinointipanostuksilla voidaan vaikuttaa jonkin verran ostoskäyttäytymiseen, mutta ihmisillä ja toimijoilla käytössä oleva rahasumma ei lisäänny yhtään minkäälaisilla ylioptimistisilla ja valheellisilla liiketoiminnan ennusteilla.

    Ikuisen kasvun lähettiläitä liian sujuvasti ymmärtäville HML:n johtavilla päättäjille näyttää olevan aivan mahdotonta ymmärtää, että kasvua ei voida pakottaa syntymään rakentamalla jatkuvasti uusia rakennuksia ja infraa asukkaille tai kaupoille ja palveluiden tarjoajille, ilman todellista alueellisen ostovoiman kasvua.
    Ostovoiman lisääminen on kaiken alku ja juuri, jos uudisrakentamiselle ja kaupungin kehittämiselle halutaan rakentaa kestävä ja tukeva perusta. Voidaan sanoa vakavissaan, että kaupungin nurinkurisena strategiana on ollut toimia juuri päin vastoin, kun on haluttu ensin rakentaa rakennukset ja sen jälkeen on toivottu tapahtuvan elinvoiman kasvua. Ihan normaali maalaisjärjen käyttö ja talouden perusasioiden ymmärtäminen on sallittua ja enemmän kuin toivottua myös kaupungin investointien suunnittelussa ja strategian rakentelussa. Tällä alueella on todella paljon parannettavaa kaikilla osa-alueilla. Itsepetos ja suoranainen valehtelu on loputtava välittömästi.

    • Olet ihan oikeassa, ei sitä ostovoimaa määräänsä enempää voi olla. Mutta toki sitä voi suuntautua täältä pois päin, jos mihinkään ei muodostu mielekästä kauppojen keskittymää eli jos siis Goodmankin autioituu vielä hiemankin lisää. Helppoja keskittymiä mahdollisimman pienillä kävelymatkoilla löytyy aina jostain muualta.

      Ne laskelmat olivat tavoitteellisia ja näyttivät sitten toimivan. Ainakin siinä mielessä, että liiketilat saatiin vuokrattua melkoisen hyvällä asteella.

      Luulen, että osa päättäjistä uskoo ihan aidosti siihen, että rakentamalla hienoa tai hienolle paikalle, kaupungin vetovoima saadaan toimimaan ja ihmiset muuttavat tänne perustamaan yrityksiä tai käymään töissä muualla. Kuinkahan kauan tätä reseptiä oikein pitää kokeilla, ennen kuin vakuututaan siitä, ettei se vain toimi?

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    On valitettavaa että Hämeenlinnasta poistuva laadukkaat herrain vaatehtimot (anteeksi vanhahtava nimitys). Nythän Goodmaniin jää englantilainen ketjukauppa ja keskustassa on toinen pitkä-aikainen,josta varmasti saa laatutavaraa ja palvelua. Laakso ilmeisesti havaitsi että kun myy laatua se ei mene kaupaksi ja kulurakenne on kohtuuton. Moni pienyrittäjä sinnittelee korkeiden vuokrien kauppakeskuksissa ns ”verissäpäin” paremman tulevaisuuden toivossa. helsinkiin rakennetaan vissiin satojatuhansia neliöitä uusia kauppakeskuksia. Koskahan tulee tien pää. Johtuuko mielipiteeni hapokkuus siitä että itse en viihdy kauppakeskuksissa viettämässä ”laatuaikaa”.

    • Kulurakenne Goodmannissa on ymmärtääkseni aika vaativa. Monessa kaupassa näin oman arvioni mukaan käy niin niukasti asiakkaita, että kertaostosten hintojen täytyy olla huikeita, jotta yhtälö toimii kannattavasti…

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Niin, tosiasiassa kauppakeskusten positiiviset vaikutukset ovat hakusessa – ne ovat nykyajan uusia torpparilaitoksia, joissa asiakasvirtoja ohjailemalla kuluttajien ostovoimaa ja yrittäjien tuottoja / selkänahkaa kuoritaan kiinteistösijoittajan ylihintaisen investoinnin tuottojen maksamiseen.

    Goodmania perusteltiin mm. sillä, että HML:n kuluttajien ostovoima kulkeutui muualle. No, niin se tekee nytkin ja entistä suuremmassa määrin – vaikka puotipuksu vääntää kassan kampea HML:ssa, pääosa rahasta kulkeutuu muualle. Nyt samasta ostovoimasta pitää maksaa paitsi Goodmanin ylihintaisesta investoinnista tuotto sijoittajalle, myös tyhjilleen tai vajaakäyttöön jääneiden syrjäytyneiden liiketilojen aiheuttamat kustannukset.

  5. avatar Walkman sanoo:

    Hämeenlinnan väkiluku oli ennen kuntaliitoksia n. 47 – 48 000. Liitoksen jälkeen se on n. 67 000. Tällä väkiluvun kasvulla ei ole juurikaan ollut merkitystä kantakaupungissa tapahtuvaan liiketoimintaan / ostovoimaan. Korjatkoon joku jos olen väärässä. Se lienee hyvin samalla tasolla kuin ennen kuntaliitoksia.

    Jos ostovoimassa on tapahtunut muutoksia niin ne lienevät yleisen talouskehityksen mukaisia. Kuten tiedetään se on ollut Suomessa aika vähäistä jo useita vuosia. En usko kaupungin kaupungin päättäjillä olevan keinoa markkinaehtoisen talouskasvun edistämiseksi siinä laajuudessa kuin tyhjillään olevat liiketilat edellyttäisivät tai antavat mahdollisuuden. Ainoa keino lisätä ostovoimaa on lisätä työpaikkoja ja / tai saada kaupunkiin muuten ostovoimaista väkeä. Tulee kuitenkin muistaa, että kun talouskasvu on 0 % niin työpaikat tosiasiassa vähenvät.

    Voisihan sitä kiekkopysäköintiä kokeilla, ostovoimaa se ei kuitenkaan lisää. Goodman hoiteli keskustan pysäköintiongelmat aika tehokkaasti. Miksi? Kun kaupunkiin tuli Goodmanin myötä 500 – 600 uutta parkkipaikkkaa keskustan pysäköintiongelmat suurelta osin hävisivät. Mitä se kertoo? Mielestäni siitä, että kaupunkimme ostovoima on tosi asiassa aika vähäinen kun em. liiketila aiheutti muualle kantakaupunkiin tyhjyyttä liiketiloihin. Näin ei olisi käynyt jos ostovoimaaa oikeasti olisi reservissä tai käyttämättä. (jotenkin koominen ilmaisu tämä ”ostovoimaa käyttämättä”, siis omasta mielestäni.)

    Mitä tulee vajaakäytössä olevaan liikekiinteistömassan aiheuttamiin ongelmiin omistajilleen niin ne ongelmat ovat kiinteistöjen omistajien ongelmia. Veronmaksajien ongelmiksi niitä ei tulee siirtää millään tavoin. Ehkä sitä veronmaksajaa rasittavaa kiinteistömassaa on muutenkin tarpeeksi jo nyt ja kenties tulevaisuudessakin.

    • avatar Susanna sanoo:

      Ei kiekkopysäköinti lisää ostovoimaa, mutta kannustaisi osaltaan asioimaan keskustassa, jossa kuitenkin on liiketoimintaa vielä jäljellä. Missään muualla asiakkaat eivät enää joudukaan maksamaan pysäköinnistään – Hämeenlinnassa siis.

      Eihän se riitä, mutta siitä voisi vaikkapa aloittaa. Tai aloittaa jostain muusta, ihan mistä vain, kunhan aloitettaisiin.

  6. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Lammille muuttaneena päivittäistavarostokset teemme lähes kokonaan paikallisissa kaupoissa. Muissa ostoksissa suunta on useimmiten Lahteen. Olen kerran käynyt Goodmannissa. Odottelin puolisoa 2 kerroksen keskivaiheilla n 30 min. Ilmassa lenteli vit……ja sen 20 min aikana enemmän kuin olen varmaan kuullut koko 45 vuotisen työelämäni aikana. Mutta sehän on nykyaikaa. Tuo kielenkäyttö.

  7. avatar Matti sanoo:

    Jos ei ole rahhaa, niin ei ole rahhaa.
    -vanha karjalainen kansanviisaus-

  8. avatar Ville-Mati Vilkka sanoo:

    Nykysuomeksi sama:
    Kun ei ole velkaa, niin ei ole rahaa!

    Muistutus siitä, että oikeastaan muuta rahaa ei ole, kuin jonkun velaksi ottamaa. Rahaa tulee tyhjästä lisää, kun pankki myöntää lainan ja rahan määrä pienee, kun velka maksetaan pois. Ihmeellistä mutta totta. Velkojen, myös valtion, massiivinen takaisinmaksu johtaa rahan määrän supistumiseen yhteiskunnassa. En itse halua edes kuvitella sen seurauksia.
    Jos elääkseen tarvitsee rahaa edes silloin tällöin kannattaa kurkata vaikka Suomen pankin nettisivuilta lisää, mitä raha on.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Ville-Matti,

      ennen kuin lankeaa kovin syvälle rahan vähenemisen pelkoon, kannattaa erottaa toisistaan raha, keskuspankkiraha ja varallisuus.

      Rahaa voi luoda kuinka paljon hyvänsä myöntämällä lisää luottoja. Asiakkaiden käyttely- ja talletustileillä olevalla rahalla vain ei voi tehdä juuri mitään, ellei pankeilla ole riittävästi keskuspankkirahaa hoitaa pankkien välistä maksuliikennettä. Ja tässä keskuspankit ovat sotkeneet koko systeemin alkamalla luomaan keskuspankkirahaa tyhjästä suunnattomia määriä. Koska yksityinen sektori on ns. velkatapissa, kulutusinflaatiota ei ole syntynyt, eli keskuspankkiraha ei ole muuttunut kuluttajien ostovoimaksi. Sen sijaan sijoitustuotteiden inflaatio on jyllännyt ennennäkemättömän voimakkaana. Sijoitustuotteiden hintojen kasvu ei sekään tuota uutta varallisuutta, sillä kysehän on vain arvostuksista – reaalitaloudessa esim. osakkeiden myynti jollakin hinnalla edellyttää aina myös ostajaa.

      Velkaa luodessa syntyy uutta rahaa, mutta ei lainkaan varallisuutta. Joten, jos rahan määrän kasvaessa ei synny lainkaan varallisuutta, ei rahan määrän pieneneminenkään voi sitä hävittää.

  9. avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

    Liki järjellisin ja ymmärrettävin vastaus rahaa koskeviin kysymyksiin löytyy täältä:
    http://yliopisto-lehti.helsinki.fi/?article=7454
    Jutussa puretaan rahaan liittyviä myyttejä. Siis jokainen jutun otsikko myytti (asia joka ei pidä paikkaansa, mutta johon ihmiset mielellään uskovat).

    En oikein osaa ajatella, että nykymaailmassa varallisuuteen voisi vedota marketin kassalla. Siellä sanomatta kysytään debit vai credit. Ilman rahaa (=jonkun velka) on vaikea elää. Vaihtotalous ei lie vaihtoehto. Palkaksi ei taida riittä tuote, jota on itse tuottanut.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Maksan jonkin verrana yhdistelmäkortilla. Olen havainnut, että maksupäätteessä on lähes aina valmiina credit vaihtoehto. Vielä muutama vuosi sitten kassa kysyi pankki vai luotto. No saahan mm visalla parhaimmillaan liki 2 kk maksuaikaa jäätelöpuikolle.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Ville-Matti,

      luin linkkaamasi yliopistolehden artikkelin. Kirjoituksena se on samaa tasoa kuin mitä me täällä blogissa harrastamme – kyse on enemmän Keynesiläistä talouspolitiikkaa puffaavasta pamfletista kuin tieteellisestä kirjoituksesta. En väitä omaavani sen täydellisempää kuvaa – sitä ei ole keskuspankkiireillakaan, koska mikään mitä ovat tehneet, ei ole tuottanut odottamiaan tuloksia – mutta minäkin pystyn osoittamaan jutusta joukon norsun mentäviä reikiä.

      Isoin lasti puhdasta bullshittiä jutussa on seuraava osio:

      ”Myönnettyään lainan liikepankki kääntyy keskuspankin puoleen ja käytännössä saa aina saman summan niin sanottua keskuspankkirahaa. Keskuspankkirahaa tarvitaan, koska sitä käytetään pankkien väliseen maksuliikenteeseen.

      Keskuspankit myöntävät rahan, jos liikepankit eivät ole lainanneet sitä edelleen aivan holtittomasti. Liikepankeilta vaaditaan, että niillä on tietty määrä keskuspankkirahaa, mutta näillä niin sanotuilla reservivaatimuksilla ei ole suurta käytännön merkitystä. Liikepankit kun voivat hankkia lainaamansa rahat jälkikäteen.

      Keskuspankit eivät siis ohjaa liikkeellä olevaa rahaa päättämällä kierrossa olevan rahan määrän, vaan ohjaamalla korkotasoa ohjauskorolla. Ohjaus­korko on liikepankkien keskuspankkirahasta maksama korko.

      Keskuspankki ei voi normaalisti kieltäytyä liikepankkien lainapyynnöistä, koska tällöin liikepankit joutuvat lainaamaan keskuspankkirahaa toisiltaan. Pankkien väliset lainat lisäävät keskuspankkirahan kysyntää ja nostavat korkoja. Samalla keskuspankkien korkotavoite karkaa niiden hallinnasta.

      Eo. teksti siis väittää, että kuluttajalle lainaa antanut pankki saa nuin vain keskuspankkikorkoa vastaan haluamansa määrän rahaa keskuspankista, ja pankit voisivat näin mielin määrin kasvattaa rahan (= velan) määrää.

      Höpsistä.

      Saadakseen keskuspankista rahaa lainaksi pankkien välisen maksuliikenteen hoitamiseksi, pankilla pitää olla ennestään varallisuutta eli antaa keskuspankille turvaavat vakuudet pääasiassa markkinakelpoisten, kuten esim. valtioiden ja muiden luottokelpoisten tahojen arvopapereiden muodossa. Näin ollen, vaikka pankkien lainananto ei enää perustukaan pääasiassa talletusasiakkaiden rahoihin, jonkun oikeaa rahaa on aina padassa, kun pankki lainaa keskuspankista keskuspankkirahaa.

      Juu, rahaa toki katoaa, kun velkaa maksetaan pois. Huolesi siis on, että jos valtioiden ja muiden velat maksetaan suuressa määrin pois, rahan määrä supistuu yhteiskunnassa kuviteltavaksi kelpaamattomin seurauksin. Velkojen poismaksamista kutsutaan myös luottokelpoisuudeksi. Esimerkkejä rahan vähyyttä aiheuttaneista kriiseistä, jotka johtuvat siitä, että jokin valtio olisi maksanut velkansa pois, ei taida juuri olla – johtuen osaltaan varmaan siitä, etteivät valtiot ole pahemmin velkojaan pois makselleet. Emme siis tiedä kuinka kävisi – eikä tässä suhteessa pitäisi olla huolta, sillä valtioiden velat ovat aikaa sitten kasvaneet summiin, joita ei tulla koskaan maksamaan pois..

      Sen sijaan tiedämme hyvin miten käy, jos velkaa ei makseta takaisin. Jokainen velka on toisen saatava – jos velkaa ei makseta, velanantaja ei selviä omista velvoitteistaan. Edellisen v. 2008 velkakriisin jälkeen näimme nopean dominoefektin esim. laivateollisuudessa: jokaista kaukoidässä maksamatta jäänyttä miljardia kohden kymmenet ja sadat tuhannet alihankkijat ympäri maailmaa jäivät rahatta ja valtavat määrä työntekijöitä jäi ilman työtä.

      Nykyinen velkavetoinen rahapolitiikka johtaa osaltaan myös siihen, että eläkejärjestelmät kaikkialla maailmassa ovat vaikeuksissa. Esim. Amerikassa tulee kymmenessä vuodessa olemaan miljoonia ja miljoonia nykyisiä ja tulevia eläkeläisiä, joiden eläkerahastoilta on rahat yksinkertaisesti loppu. Japanissa negatiivisten korkojen piti johtaa kulutuksen kasvuun, vaan toisin kävi: japanilaiset hamstraavat käteistä kotikassakaappeihinsa ja lisäävät säästämistään kompensoidakseen negatiivisen koron syövyttämää eläketurvaansa.

      Jos sinulta tai minulta jää joskus tulevaisuudessa ostokset kassalle rahan puutteen vuoksi, se tulee johtumaan aivan satavarmasti siitä, että jossain päin maailmaa jäi velat maksamatta, ei sen takia että ne maksettiin ja raha siten loppui käsiin.

Jätä kommentti

css.php