Talouden suunnittelussa tarvitaan kokonaisvaikutusten arviointia

Näyttää siltä, että Hämeenlinnan kaupungissa etsitään säästöjä edelleenkin aika nurkkakuntaisesti välittämättä koko kaupungin kassasta. Koska kukaan ei ole velvoittanut arvioimaan mahdollisten säästöjen vaikutusta koko kaupungin talouteen kukaan ei myöskään näytä tekevän niin.

Otanpa esimerkiksi tämän päivän Hämeen Sanomissa olleen uutisen lasten ja nuorten lautakunnalle tulevasta ehdotuksesta, jolla säästettäisiin lautakunnan vastuualueelta noin kaksi miljoonaa euroa. Näiden laskennallisten kahden miljoonan euron säästämisen vuoksi halutaan sulkea useita pieniä, toimivia ja kohtuullisen hyväkuntoisiakin kouluja, kuten Ortelan koulu. Säästöjä tulisi laskelmien mukaan muun muassa tilavuokrien pienenemisenä, kun Ortelan koulun 140 oppilasta siirrettäisiin (vasten heidän tahtoaan)  isoon HYK-Tuomela-kokonaisuuteen.  HYK-Tuomela-kokonaisuudessa on jo nyt 690 oppilasta. Tavoitteena on siis jälleen kerran todella iso koulu.

Nämä laskennalliset lasten ja nuorten lautakunnan säästöt eivät kuitenkaan kilahda kaupungin kassaan lähellekään samassa suhteessa. Kaupungin, tarkemmin sanottuna kiinteistöt omistavan liikelaitoksen, Linnan Tilapalvelujen, käsiin jäisi Ortelan koulun kiinteistö. Nyt vain ilman vuokratuloja. Jos koulun saisi vuokrattua tai myytyä välittömästi käypäisellä hinnalla, tässä ei olisi mitään ongelmaa. Mutta niin ei todennäköisesti tapahdu.

Koulurakennukset eivät ole helposti eteenpäin vuokrattavaa tilaa. Eikä niille löydy tavallisesti kovin helposti ostajiakaan. Kunnes uusi käyttäjä on löydetty tai purkupäätös tehty, koulurakennuksessa pitäisi pitää vähintäänkin ylläpitolämpö talven yli, ehkä seuraavankin. Kustannuksia syntyy siis edelleen, mutta ei ole vuokratuloja, joilla nämä kattaa. Lanulan säästöt saavat siis rinnalleen Tilapalvelujen ylimääräiset menot.

Koska Ortelan koulu on vanha, purkupäätöksen aikaan saaminen ei ole välttämättä mikään läpihuutojuttu. Kaurialan koulu on paljon nuorempi, mutta sitä pidetään suojelusyistä lämpimänä tyhjillään. Kuinkahan kauan?

Kokonaisuuden kannalta olisi tähdellistä, että lautakuntakohtaisten säästöjen lisäksi jouduttaisiin aina tekemään myös koko kaupunkitason laskelma todellisista ja lopullisista säästöistä. Nykyisellä osaoptimoinnilla kukin lautakunta voi säästää omassa budjetissaan vaikka mitä, mutta todellisuudessa aiheutuvat lisäkustannukset yllättävät meidät sitten myöhemmin. Olisi todella mielenkiintoista nähdä lasten ja nuorten lautakunnalle tehtävän ehdotuksen mukainen laskelma, jossa on otettu huomioon myös kokonaisvaikutukset koko kaupungin tasolla. Vähintäänkin Tilapalvelujen näkemys vaikutuksista heidän budjettiinsa ja sitä kautta kaupungin kokonaistalouteen.

2 kommenttia artikkeliin “Talouden suunnittelussa tarvitaan kokonaisvaikutusten arviointia”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Olen aina sanonut, että ymmärtämättömät poliitikot ja heidän valitsemansa jäsenkirjajohtajat ovat vaarallinen yhdistelmä suorastaan kestämätön veronmaksajien kannalta. Jos pieleen menee systeemi pystyy salailemaan takemisiä niin kauan, että joudutaan toteamaan ”ei voi mitään” ja se siittä. ja joudutaan tekemään hölmöjä päätöksiä. Tulee ns lumipalloefekti. Olen ihmetellyt hoitavatko nuo päättäjät omaa talouttaan samalla tavoin. Ehkä tämä johtuu siittä, että että takavuosina eräs pankkivirkailija paljasti hieman joidenkin silloisten kuntapomojen raha-asioita. Tosin näin niitä itsekin aikanaan ollessani harjoittelijana eräässä pankissa. Ei kaikki ole sitä miltä näyttää. Silloin joutuu miettimään, jos ei osaa hoitaa omia asioitaan kuinka pystyy hoitamaan kunnan asioita. Tosin valtaosalla lienee asiat kunnossa ei voi yleistää. Mutta tulihan juuri äsken erään kunnanjohtajan valinnan yhteydessä esiin huonoa taloudenhoitoa. Ei kuulemma vaikuta viranhoitoon, mielestäni ei jos olisi kertonut avoimesti etukäteen. Olihan eräs valtakunnan poliitikkokin koplannut omia ja yritysten asioita oman edun tavoittelu mielessä. Varsinkin rakennustoiminnassa tähän on edelleen hyvät mahdollisuudet, en usko, että mikään on muutunut vuosikymmenissä. Useampi poliisi on vuosien mittaan todennut, että rakennustoiminta on korruptoitunein toimiala.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    En tiedä minkälaisella viipeellä kaupungin kirjanpito/ kulut voidaan todentaa ja minkälainen kiinnostus eri hallintokunnilla on niiden seuraamiseen. Tosin budjettialijäämähän ei synny yhdessä vuodessa, varoituskellot eivät vain ole ajoissa päättäjillä soineet. Tuntuu, että meininki on ollut kuin laulun sanoilla: antaa mennä kun on varaa olevinaan vai oliko se alamäki. Jokaisen pitäisi käsittää, kun työssäkäyvät eläköityvät ja väestörakenne ei kasva täytyy verotulojen on pakko taittua. Kun ikäihmisten määrä kasvaa erikoissairaanhoidon kulut tulevat kasvamaan. Aikanaan kun äitini sairasteli ei keskussairaalasta meinannut päästä millään kotiin koska osastoilla oli enemmän kuin väljää. Tänä päivänä lienee toisin. Mutta lapset, sairaat ja eläkeläiset on kaupungin ensisijaisesti hoidettava. Sinfoniaa voi kuunnella vaikka Teemalta kuten perjantaina tasokas RSO. Tuntuu kummalta, ettei edes kävijämääriä sun muita kuluja tiedetä/haluta tuoda esiin Sibelius Celebrationin toimesta-eivätkö kestä päivänvaloa. NO se on vain lillukanvarsia kunnan kokonaisbudjetissa. Ilmeisessti kaupungin päättäjät eivät ole tottuneet niukkuuteen ja se on huono se.

Jätä kommentti

css.php