Pelko on inhimillistä

Ihminen on pelännyt erilaisuutta niin kauan kuin historiaa tiedetään. Sitä (erilaisuuden pelkäämistä) ei saada pyyhittyä pois eikä välttämättä tarvitsekaan. Terveen epäluulon ja sairaan epäluottamuksen raja on hienon hieno, eikä kenestäkään meistä ole kertomaan, missä se oikein kulkee.

Pelkäämisen ja ahdistuksen tuntemisen tai ilmaisemisen kieltäminen synnyttää lisää ahdistusta ja juuri sitä pelättyä vastakkainasettelua. Ihmistä ei voi pakottaa muuksi, mitä hän on. Peloista ja ahdistuksista keskusteleminen voi synnyttää parhaimmillaan hyvän vuoropuhelun, jossa kaikki oppivat jotain. Noiden tunteiden kieltäminen ei synnytä mitään hyvää. Ihminen ei vain toimi niin.

Pelokkuus ja ahdistuminen eivät ole rasismia. Näitä tunteita kokevat ihmiset ovat sen sijaan helposti rasistisesti kiihottavien ihmisten kohteina. Jokainen kaipaa hyväksyntää. Ja hyväksyvään tahoon luotetaan muita helpommin. Kuka siis haluaa hyväksyä ennakkoluuloiset ja varovaisetkin ihmiset?

Edesmennyt anoppini, ehkä maailman kiltein ja hyväntahtoisin ihminen, pelkäsi erirotuisia ihmisiä ihan mahdottoman paljon. Keskustelimme erilaisista näkökannoistamme vuosia ja jossain vaiheessa jätimme aiheen rauhaan. Kumpikaan meistä ei saanut muutettua toisen mielipidettä. Hänen pelkonsa perustui suureen tietämättömyyteen ja median julkaisemiin otsikoihin. Se perustui myös sota-orpouteen, joka väistämättä muokkasi mielikuvaa ’ulkomaalaisista’.

Tarinaa sen kummemmin avaamatta yritän vain muistuttaa siitä, että jotkut ovat rohkeampia kuin toiset. Jotkut tietävät vähemmän kuin toiset. Ja kaikilla meillä on oma tarinamme ja historiamme. Pelkäämistä ei voi kieltää. Pelkoa pitää lieventää eikä pelkääviä ihmisiä saa hylätä.

9 kommenttia artikkeliin “Pelko on inhimillistä”
  1. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Susanna,

    minkään kansanosan nollaamisesta ei hyvää seuraa. Hallitus keekoili tänään, jotta nyt aletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä jalkauttamaan. Odotan suurella mielenkiinnolla ensimmäisiä oikeudenkäyntejä ja niistä poikivia ketjuja aina EIT:hen asti. Yksilöiden toiminnan yleistäminen yhteisöjensä toiminnaksi ja yhteisön laittomaksi toteaminen tulee olemaan äärimmäisen vaikeaa. Jos siitä tulee helppoa, Turkin ei tarvitse liittyä EU:hun, me voimme sitten liittyä Turkkiin.

    Toinen juttu julkisessa keskustelussa on, että meillä menee yksilötason etiikka ja moraali ja valtiotason toiminta sekaisin – tosin niin on mennyt lainsäätäjälläkin, koska ei olla kuviteltu millaisia mittasuhteita kansainvaellus voi saada (ja josta emme ole vielä nähneet mitään).

    Kun on määritelty poikkeuksellisen tapauksen, kuten turvapaikan hakijan prosessi, mukana kaavailuissa ei ole ollut mittakaavakysymyksiä, millaisista määristä järjestelmät selviävät.

    Jos ajatellaan yksilön empatian ja etiikan sekä lain tasolla, maahan tulevaa turvapaikan hakijaa nro 1 pitää käsitellä tarkalleen samalla tavalla kuin hakijaa nro 100.001 tai hakijaa nro 1.000.001. Silti jokainen ymmärtää, että jossakin kohden jokainen poikkeuksien käsittelyyn tarkoitettu järjestelmä romahtaa. Rasisti vihaa sitä ensimmäistäkin, realisti varoittaa järjestelmän romahtamisen vaarasta ja seurauksista, mutta leimataan silti rasistiksi. Valtiotasolla poliitikkojen puheet ja hallinnon toimet eivät kohtaa, koska hallinto ei voi toimia kuten yksilö.

  2. Kiitos, Kari, hyvästä analyysistä jälleen kerran.

    Realiteettien kohtaaminen ja analysoiminen jää helposti väliin, kun kaikkia negatiivisia ajatuksia pyritään kitkemään. Ongelmat eivät häviä mitätöimällä vaan korkeintaan ratkaisemalla…

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Minä en ole pelännyt maahanmuuttajia, koska tyttäreni pojilla on ollut koulukavereina maahanmuuttajien jälkeläisiä, jotka ovat olleet jopa heidän mukanaan kesämökillämme. Enempi huomasin heidän suhtautuvaan minuun varauksella, painoin silloin 120 kg enkä koskaan ole ollut mikään varsinainen komistus. Pian kuitenkin juttelimme kuin vanhat tutut, olen luonteeltani aika joviaali, vaikka näistä kirjoituksista saattaa saada toisen käsityksen.
    2015 syksyn suurinvaasion jälkeen, en heitä edelleenkään pelännyt. Ainoa pelkoni kohdistui maamme talouden kestävyyteen pitemmässä juoksussa.
    Nyt mietiskelen mitä tapahtuu, Nerg maahanmuuttovirastosta ja sisämisteri kehottavat, että paperittomia jakielteisen päätöksen saaneita ei talvea vasten alettaisi piilomajoittamaan. Koska kirkko ja eräät hyväntekeväisyysjärjestöt suhtautuvat heidän kehotukseensa enemmän kuin yliolkaisesti on odotettavissa, että mämä piilotetut saavat virheellisen signaalin, että kansana suhtautuisimme heihin samoin. Mikä ei pitäne paikkaansa.
    Suomalaiset suhtautuvat virasnomaistoimintaan yleensä tottelevasti. Tässä maahanmuuttoasiassa ovat tietyt piirit alkaneet suhtautua viranomaisiin ja heidän tekemiinsä päätöksiin vähättelevästi, mikä on täysin poikkeuksellista. Yleensä nämä piirit ovat äänekkäitä ja heillä on hyvät suhteet Ylen ajankohtaistoimitukseen ja Hesariin, jotka mielellään näkyvästi heitä tukevat. Tämä suhteutuminen jakaa kansaa yhtä paljon kuin paljon puhuttu taloudellinen epätasaarvo.

    • avatar Susanna sanoo:

      Usein pelko perustuu heikkoon tai olemattomaan tietoon. Tai sitten huonoihin kokemuksiin – omiin tai lainattuihin.

      Mutta on ihmisissäkin eroja. Joku on luonnostaan rohkea ja/tai kokeilunhaluinen ja toinen varovainen ja/tai arka. Meitä kaikkia tarvitaan 🙂

  4. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Suomalaisten suvaitsevaisuus on valikoivaa. Vuosi sitten tulleet somalit ym mielellään vastaan, heistähän useimmat soputuvat nopeasti suomalaiseen kulttuuriin, merkkivaatteet sujahtavat helposti päälle. Kantaväestön suhtautuminen oman maan mustalaisiin ei tunnut muuttuvan. Heitä pilkataan heidän pukeutumisestaa, joka on heille tyypillistä ja osin perinteistä. Heillä on erittäin vahvat sukusiteet, jossa toista autetaan pulassa. Heidän osaamattomuuttaan ja työhaluttomuuttaan pidetään itsestään selvyytenä, ei heihin kannatta yhteiskunnan varoja ihmeemmin uhrata. Mustalaisnaisia moititaan, koska heidän pukeutumisensa kansallispukuun estää heidän työllistymisensä. Maahanmuuttajanaisten kansallista pukeutumista pidetään kulttuuritekona. Kovasti on tekopyhää ja valikoivaa tämä suvaitsevaisuus.

  5. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Lauri, avaatko allaolevan jonka lainasin kirjoituksestasi.
    Minulle ei nyt ihan auennut, mutta olenhan ”vajakki” kuten jotkut täällä minusta ovat todenneet.
    Kummastakohan sukupuolesta olikaan kysymys?

    ”Vuosi sitten tulleet somalit ym mielellään vastaan, heistähän useimmat soputuvat nopeasti suomalaiseen kulttuuriin, merkkivaatteet sujahtavat helposti päälle.”

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      No miehistä, ne harvat naiset jotka olen nähnyt pukeutuvat samoin kuin heillä tapana on pukeutua. Vaatetuksella on jokin nimityskin, jota en käy puutteellisella tiedoillani eres arvaamaan, koska johtaa loputtomaan kinaamisensiitä mikä se nyt onkaan.

  6. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Jokaisen kannattaa lukea tämän päivän Ilta-sanomista, kuka ja ketkä tätä pelkoa levittävä. Kun ”ruskea raakalainen” esitti oman väritetyn käsityksensä sisarensa ja äitinsä raakalaismaisesta kohtelusta viranomaisten toimesta, meedia ja suvakkisome hyväksyivät sen varauksettomasti. Vaikka todisteet olivat toiset ja syyttäjä oli jättänyt syyttämättäjättämispäätöksen tämä sekundaräppäri sai vielä esitellä käsityksiään EVS viihdeohjelmassa mikä onkin varsinainen totuuden torvi. Rskaanaolevan maahanmuuttajanaisen valehtelema pahoinpitely Itä-keskuksessa oli myös täyttä sontaa. Kun asema-aukiolla tapahtui valitettava pahoinpitely joka johti uhrin kuolemaan (selvittely vielä kesken, koska tapahtui sairaalasta kotiuttamisen jälkeen) sai aikaan valtavan somekohun ja mielenosoitusmarssin. 5 henkilöä uhannut tuhopoltto ja miljoonien taloudelliset vahingot aiheuttanut anonyymeinä toimivien eläinaktivistien rikos oli vain muutaman palstan lehtijutun arvoinen. Niinkuin Ulla Appelroth (ei mikään tusinatoimittaja) toteaa, asema-aukion tapuksessa oli paljon valitettavaa sattumaa, eläinaktivistien teko oli tarkoin suunniteltu murhapoltto. Se ei ole ratkaisevaa, eettä he eivät tienneet oliko paikalla ihmisiä vai ei. Tästä on oikeuden päätöksiä, toivottavasti tuokin porukka saadaan joskus vastuuseen tekosistaan.

    • avatar Susanna sanoo:

      Nuo ns. ’eläinaktivistien’ tekoset ovat jotain aivan muuta kuin eläinten suojelua. Vaarallista anarkiaa liian usein 🙁

Jätä kommentti

css.php