Mitä Hämeenlinnassa on opittu?

Hämeenlinnan arvoihin kuuluu rohkeus. Ja kyllä sitä rohkeutta on käytettykin. Hyvä niin. Paitsi että arvojen kohta: Kestävä elämäntapa – Rakennamme kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti, on jäänyt sen jalkoihin. Myös arvojen kohta: Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys on jäänyt pimentoon, mikäli asukaslähtöisyys tarkoittaa Hämeenlinnan nykyisiä asukkaita.

Arvot ovat olemassa siksi, että niitä kaikkia vaalitaan toiminnassa tasapuolisesti. Ei siksi, että ’arvotarjottimelta’ voisi valita mieleisensä ’herkut’. Rohkeuden tasapainottajana meillä on ollut hyvää tuuria. Sitäkin on kuitenkin jaossa vain rajallisesti. Upeat kiinteistökaupat on nyt tehty, eikä sieltä ole enää tulossa jättipotteja. Siksi tämän vuoden talous näyttää realismilta. Nyt ennuste on 10 miljoonaa tappiota – harvemmin vuoden viimeiset kuukaudet kohottavat tilannetta, joulukuu yllättää usein ikävästi. Mihin lukemiin sitten tämän rohkeuden kanssa päädymmekään?

Rohkeiden kokeilujen menetelmiin kuuluu jatkuva opiksi ottaminen ja menneestä parantaminen. Mitä Hämeenlinnassa ollaan opittu esimerkiksi SCC:n (Sunny Car Center) tapauksesta? Ainakin on opittu kaupunginhallituksen jäsenten hyllyttäminen. Mutta entä itse tapaus? Miten varmistetaan, etteivät Hämeenlinnan päättäjät innostu ja hullaannu taas seuraavan huijausyrityksen edessä? Miten varmistetaan, että jatkossa mahdollisesti huikeita lupailevat ’yhteistyökumppanit’ oikeasti tarkistetaan huolellisesti ennen yhteistyöhön lähtemistä? Ja miten varmistetaan se, että seuraavallakin kerralla joku uskaltaa vetää hätäjarrusta, vaikka edellisen hätäjarrun vetäjän on käynyt todella kalpaten? Miten varmistetaan se, että jokainen uskaltaa käyttää osaamistaan kaupungin parhaaksi?

Ilon kautta, rohkeasti Tampereen kanssa kompaten ei toimi. Vanhasta kannattaa aina oppia jotain ennen kuin punkee päätään seuraavaan tuntemattomuuteen (=muurahaispesään).

15 kommenttia artikkeliin “Mitä Hämeenlinnassa on opittu?”
  1. avatar Tapsa sanoo:

    Iltaa Susanna

    Kirjoitat viisaita sanoja. Maltti ja asioiden raatiminen syvemmältä on jäänyt viime vuosien aikana hallinnon yläpäässä selkeästi sivurooliin Hämeenlinnassa. Kärkikaarti on hullaannuttanut toinen toisensa yhä riskaabeleimpiin hankkeisiin ja jälki on nyt sitten mitä on. Hankehumpassa järki on kadonnut ja vähänkin kritiikkiä viljelevät on ajettu paitsioon. SCC, centra, Aulangon ruusutarha….kaikki kaatuivat, ja kantolan n. 4 miljoonan puisto on tyhjillään. Kuinka paljon näihin hankkeiden suunnitteluun onkaan verovaroja tuhlattu?

    Kysyit, ”Miten varmistetaan, etteivät Hämeenlinnan päättäjät innostu ja hullaannu taas seuraavan huijausyrityksen edessä? ” Vielä on ehkä liian aikaista ennustaa, mutta valtuuston puheenjohtajan vaihto antaa ainakin jonkinlaista toivoa paremmasta.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Tuosta Tapahtumapuistosta sen verran.. Olen tyytyväinen etten ole paikallisen Osuuspankin asiakas. Sen toimitusjohtaja kertoi haastattelussa uskovansa vankasti Tapahtumapuiston tulevaisuuteen. Sen rakentaminen oli alunperinkin kuolleena syntynyt ajatus. Tietysti jos joku taho havittelee sitä rakennusmaaksi saattaa sillä olla jonkinlainen tulevaisuus.

    • Ilmassa on jo kauan ollut vastakkainasettelun makua. Jos et kannata kaikkea rohkeaa nyt, täysillä ja ainoastaan, olet kaiken kehityksen vastustaja ja jarru. Ääripäissä on harvoin mitään rakentavaa ratkaisua.

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Susanna ja Tapsa,

    valitettavasti seuraava huijaus on parhaillaan käynnissä – äänin 7-4 (taustalla soi Twilight Zone) kaupunginhallitus lähetti valtuustolle toriparkin jälleen kerran.

    Kaupungin kiinteistöille osoittamien velvoitepaikkojen hinnaksi kh esittää naurettavat 15.000 €. Toriparkin tapauksessa veronmaksajien rahaa lahjoitetaan keskustan kiinteistölle sellaiset 15.000 – 35.000 €/ap.

    Samalla pysäköintinormia esitetään väljennettäväksi, eli jos ruutukaavassa aikaisemmin vaatimus oli ap/asunto tai 1 ap/100 k-m2 ja liike-/toimistotiloilla 1 ap/50 k-m2, niin jatkossa vaatimus olisi 1 ap / 120 k-m2 asumista, 1 ap / 70 k-m2 liike-, toimisto- tai muuta näihin verrattavaa palvelutilaa.

    Tehdyt pysäköintiselvitykset ovat olleet Jumalan sanasta seuraavaa, kritisoija ja pysäköintinormin väljentämistä vaatinut on ollut änkyrä ja riitelijä. Viime vuonna pysäköintiratkaisun käsittely perustui 30.4.2015 päivättyyn dokumenttiin KESKUSTAN PYSÄKÖINTIRATKAISU 2015 Pysäköintiraportin 2013 täydennys, jossa kahteenkin otteeseen todetaan kirjaimellisesti näin:

    ”Asemakaavoituksessa käytettyä pysäköintipaikkanormia ei ole toistaiseksi syytä väljentää, sillä 2015 järjestetyn kyselyn mukaan ruutukaavakeskustassa koetaan olevan noin 360 autopaikan vaje. Liian pienet autopaikkanormit aiheuttavat valituksia kaupungille autopaikkojen riittämättömyydestä ja asuntojen myynti vaikeutuu.”

    Autopaikkojen puutteeseen tarjottu ratkaisu oli tietysti TORIPARKKIIIIII!

    NYT kaupungin sivuilta löytyy dokumentti Hämeenlinnan keskustan pysäköintistrategia Raportti 2016, jossa todetaan seuraavaa:

    ”Pysäköintinormin väljennys edellyttää yleisen pysäköintilaitoksen toteuttamista keskustaan. Pysäköintilaitoksen toteuttaminen edellyttää yksityisten osallistumista laitoksen toteutuskustannuksiin. Vapaaksiostoperiaate mahdollistaa kiinteistöjen lasken-nallisten autopaikkojen sijoittamisen tontin ulkopuolelle yleiseen pysäköintilaitokseen. Vapaaksiostomaksulla kerätään rahoitusta yleisen pysäköintilaitoksen toteutukseen. Keskustan autopaikkanormiksi ehdotetaan seuraavaa:
    • 1 ap/120 k-m2 asumiselle
    • 1 ap/70 k-m2 liiketiloille.
    Ehdotettu normi vaatii paisuntavaraa (!!!), jotta voidaan varautua siihen, että keskustassa asuvien ihmisten automäärä ylittää kaavamääräyksissä edellytettyjen autopaikkojen määrän. Paisuntavarana toimii keskitetty pysäköintilaitos, kuten Tampereella, Seinäjoella ja Jyväskylässä.”

    Eli nyt, 1,5 vuotta myöhemmin, perustelut ovat kääntyneet tasan päälaelleen. Normia väljentämällä ajatellaan autopaikkapulan kasvavan entistäkin suuremmaksi, ja ratkaisu on tietysti TORIPARKKIIIIII!
    Voitte varmaan arvata mikä kohtalo on varattuna tämän raportin ja huijausyrityksen kritisoijalle?

    Toisia pitäisi kunnioittaen kuunnella. Kun virka- ja luottamushenkilöjohto hieroo tällaista p..kaa kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden naamaan, niin on se kuulkaa kunnioittaminen ihan hiukan vaikeaa.

    • Mitenkään en voi ymmärtää tätä kaupunkilaisten tahdon jatkuvaa ohittamista asiassa…

      Tosin Rovaniemellä on ollut samaa vääntöä uimahallin paikasta. Kaupunkilaiset haluavat pitää uimahallin keskustassa, mutta päättäjät (enemmistö) mielivät sen siirtämistä Ounasvaaralle.

      Ja Helsingissä väännetään Guggenheimista…

      Päättäjien omat tavoitteet näyttävät aika usein ohittavan kuntalaisten/kaupunkilaisten kannan. Ikävää…

  3. avatar Walkman sanoo:

    Nyt odottaisin niitä kaupunginvaltuuston jäseniä ilmoittautumaan jotka haluavat käyttää (puuttuvia) verorahoja toriparkin rakentamiseen ja keskustan kiinteistöomistajien velvoitepaikkojen kustannuksiin ja vastausta kysymykseen: miksi?

  4. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Olen sanonut, että tehtyjen virheellisten päätösten muuttaminen on suorastaan mahdotonta . Koska aikanaan on valittu äysin virheellinen pysäköintistrategia ja lähdetty sitä toteuttamaan rakentamalla puolityhjänä olevia pysäköintihalleja on rahaa hassattu niin tolkuttomasti, että tätä tolkuttomuutta on jatkettava. Jos toriparkki rakennetaan se on valtaosin rakennettava yksityisin varoin. Jos se niin kannattava on saaneevat yksityiset sijoittajat sieltä rahansa helposti pois. Voisivat samalla ostaa myös nykyiset pysäköintitalot pois rasittamasta kunnan taloutta.
    Toriparkki on vähän samanlainen projekti kuin naapurikunnassa oli erään VR:N insinöörin pakkomielle rakentaa liittymätie rautatiesillan itäpäähän Kuumolantieltä. Siinä olisi jouduttu lunastamaan yksityisten maita. Hanke raukesi vasta kun kyseinen insinööri ”heitti lusikan nurkkaan”. Asia haudattiin Hänen myötään.

    • Yksityisen rahoituksen lisäksi edellyttäisin edelleen kaupunkilaisten myöntymistä hankkeelle. Keskustahan myllättäisiin käytännössä ympäri pitkäksi aikaa. Jos kaupunkilaiset ovat valmiita tähän yksityisellä rahoituksella, niin sitten asia olisi selvä.

  5. avatar Veronmaksajat ovat sivuseikka kähmintäpäätöksissä sanoo:

    Hämeenlinnan toriparkin ja Guggenheim-museon rakentamispäätöksien vuosikausia kestäneeseen ”pakkosyöttöön” liittyvä kieroilu ja kabinettipeli muistuttavat paljon toisiaan. Hankkeita ajavat tahot ovat käyttäneet kaikki mahdolliset epärehelliset keinot ja keksineet toinen toistansa paksumpia valheita ja selityksiä ja konsulttitarinoita tuotoista, millä hankkeet saataisiin näyttämään veronmaksajien kannalta hyväksyttävältä.
    Molemmissa tapauksissa on havaittavissa todella ällöttäviä piirteitä ja epärehellisyyttä: Rahoitus- ja kustannusasioihin liittyvä suoranainen valehtelu ja piilottelu, kaupungin pääpuoluieiden keskinäinen kähmintä ja salasopimukset, tosiasioiden ilmiselvä vääristely, yleisen kansalaismielipiteen täydellinen sivuuttaminen, tuhlaileva rahankäyttö tarpeettomaksi tiedettyyn hankkeeseen etc. etc.

  6. avatar Timo Ojanen sanoo:

    Mukava lukea näitä blogeja, kiitos siitä. Mutta harvoin on katse eteenpäin, lähinnä taaksepäin. Ihan kiva olisi tietää miten pitäisi toimia tulevaisuudessa, ensi vuonna, seuraavana….kuinka saadaan asukkaita ja yrityksiä tälle seutukunnalle, sitähän kansa odottaa, ei kukaan jaksa liian kauan menneitä muistella. Porkkanaa pitää aina löytyä, pelkät perusjutut eivät taida riittää. Hämeenlinna kuin myös Hattula, olen muuten sieltä :), on vaan niin hitsin helppo ohittaa edelleen.

    • avatar Susanna sanoo:

      Kiitos kommentistasi, Timo!

      Perusjutut eivät riitä houkuttimiksi, mutta ilman niitä ei houkuta mikään muukaan.

      Jos koulut pistettäisiin kuntoon, pieniä toimivia kouluja jätettäisiin itsenäisiksi, julkinen liikenne niin Hämeenlinnan sisällä kuin lähikaupunkeihinkin saataisiin toimimaan ihan oikeasti kunnolla, päästäisiin jo hyvään alkuun.

      Uusien parkkihallien kanssa ei ole mikään kiire, nyt voitaisiin vielä vallan mainiosti kokeilla keskustassa vaikkapa vuoden verran aikarajoitettua kiekkopysäköintiä.

      Kaupunki, joka käyttäytyy kosiskelevasti tulevia asukkaita kohtaan, mutta vähät välittää nykyisten asukkaittensa mielipiteistä ja toiveista, ei ole oikeasti hyvä eikä houkutteleva asuinpaikka kenellekään.

      Perusasiat ensin siis parempaan kuntoon – tähän sisältyy myös kaupungin kurja taloustilanne. Sirkustemppujen aika on mielestäni vasta näiden jälkeen.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Moi,

      komppaan Susannaa. Muutin Hämeenlinnaan vuonna 2006 ihan perusasioiden takia: keskeinen, kohtuuhintainen, luonnonkaunis kaupunki keskellä Etelä-Suomea, keskustan pienimuotoisuus, vehreys, vesiluonnon ja historian läheisyys. Kaikkia näitä ”perusjuttuja” on muuttoni jälkeen pelkästään vaurioitettu ja ollaan jopa tuhoamassa.

      Et Timo halua katsoa taaksepäin, mutta aina on ollut niin, ettei käynnissä olevia päätöksentekoprosesseja saa arvostella. Nyt kun yhä useamman menneen prosessin lopputulokset ja seuraukset alkavat olla näkyvissä, on äärimmäisen tärkeää ja hyödyllistä tehdä niille ”ruumiinavaus”, jotta oppisimme tunnistamaan ja välttämään nyt saman sokeuden, joka suistanut allikkoon aikaisemmin.

      Toinen tärkeä seikka on havaita, ettei huonojen päätösten seurauksia voi paikata tekemällä liian myöhään niitä päätöksiä, jotka aikanaan tehtyinä olisivat saattaneet olla oikeita, mutta joiden edellytykset välissä tehdyt huonot päätökset ovat syöneet. Esimerkkinä pysäköinti: kahta tyhjää laitosta ei saada kannattaviksi sillä, että rakennetaan niin kauan niin moneen paikkaan uusi laitos, että joku saatana niistä vihdoinkin alkaa kannattamaan. Goodmanin ilmaiset 600 paikkaa muuttivat keskustan dynamiikan pysyvästi, eikä ilmaista vastaan ole mahdollista kilpailla kalleimmillakaan mahdollisilla ratkaisuilla.
      Jos aseman ja torin pysäköintilaitokset toteutuvat suunniteltuina, meillä on Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa yli 2.100 keskihinnaltaan yli 20.000 € hintaista pysäköintilaitospaikkaa!

      Paljonko on 2.100 laitospaikkaa? Se on niin paljon, että jokaikinen Hämeenlinnan alueella liikennekäytössä oleva henkilö-, paketti- ja erikoisauto voisi pysäköidä joka päivä 1 h 20 min pysäköintilaitoksessa. Nykyisiin 976 laitospaikkaan ei ole riittänyt autoja sen vertaa, että käyttö- ja korkokulut olisi saatu peittoon – mitenkähän paikkamäärän yli kaksinkertaistaminen auttaisi?
      Lahdessa 600 paikan toriparkkia käyttää päivittäin n. 600 autoa, eli yhdellä paikalla pysäköi vuorokauden aikana ka. yksi (1) auto. Ka. pysäköintiaika on yhden ja kahden tunnin välissä.

      Jos haluamme kasvaa, meidän on uskallettava olla sitä mitä olemme, huolehdittava niistä luonnollisista vetovoimatekijöistä joita meillä on, ja joiden ylläpito ei edellytä valtavia rahasummia, huolehdittava nykyisistä asukkaista, ja saatava kulumme kuriin. Se kasvu tulee sitten jos tulee, jatkuvat mahtiöky-yli-investoinnit ovat kuin poron lihottamista (*.
      Nykyinen velkavetoinen kuntatalous päätyy romahdukseen seuraavan likviditeettikriisin iskiessä.

      *) Kysykää poromiehiltä: ainoa tapa lihottaa poroa on potkia se turvoksiin.

  7. avatar Lauri Koskue sanoo:

    Ikiliikkuja keksitty Hämeenlinnassa! Kyllä minä taasen mieleni niin pahoitin, kun tämä useaan kertaan tyrmätty ajatus nousi jälleen esille ja kuntalaisten rahoja ollaan sijoittamassa itse tehtyyn ongelmaan eli Pysäköintistrategiaan/ torinalus pysäköintiin. Tämä hulluttelu pitäisi jo lopettaa ja pysäköinnin ongelmien tekijöiden kaikessa hiljaisuudessa nuolla haavansa. Kyseisille miljoonille olisi useita tarpeellisia käyttökohteita.

  8. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Hesarissa oli listat, mistä ilmeni, että Pääkaupunkiseudulta muutetaan enemmän Kanta-Hämeeseen kuin esim Pirkanmaalle. Sisäisen muuton netto oli n 500 henkeä Kanta-Hämeen eduksi. Lisäksi pääkirjoituksessa pohdiskelttiin kuntien välistä kilpailua. Mahdollisille muuttajille merkitsee veroäyri, palvelujen saatavuus ja hinnoittelu sekä uuden työpaikan saanti jos vanha menee alta. Koulurakenne laitettiin lähes kärkisijalle kun muuttoa mietitään. Luontoarvoista ei mainittu mitään. Ilmeisesti siksi, että niitä löytyy kaikkialta suomesta. Harva paikka on siinä lyömätön. Mitkähän on tässä kilpailutilanteessa olleet Hämeenlinnan kärkihankkeita, kaikenlainen toisarvoinen hessailu.

Jätä kommentti

css.php