Voiko Vr:ään enää luottaa?

Vr tarjoilee omia näkemyksiään Hämeenlinnan nopeiden junayhteyksien rankkaan karsimiseen useassakin paikassa. Täältä löytyy esimerkkinä Uuden Suomen uutisointia aiheesta. Uutisen mukaan blogissaan asiaan puuttunut kansanedustaja Timo Heinonen sai vastauksen VR:n yhteiskuntasuhteiden johtajalta Otto Lehtipuulta: ”Tässä kilpailussa VR:kin haluaa menestyä. Hämeenlinnassa pysähtyy joulukuusta lähtien joka arkipäivä 46 junavuoroa, joista IC-junia on 26. Vertailun vuoksi tuplasti asiakasmäärältään Hämeenlinnaa suuremmassa Lahdessa VR:n kaukojunia pysähtyy sama määrä, 26, (Otto) Lehtipuu kirjoittaa kommentissaan.”

Tästä kommentista voisi päätellä, että isompi Lahti ja hieman pienempi Hämeenlinna ovat junien suhteen aivan samalla viivalla. Kun tilastonumeroita katselee tarkemmin, paljastuu totuuden toinen puoli.

En saa omaa matematiikkaani mitenkään sopimaan näihin lukuihin ja lisäksi lausutun takaa paljastuu paljon vaiettua tietoa. Helsinki-Hämeenlinna-väliä IC-junat kulkivat reilun tunnin, kun Lahteen matka Helsingistä kestää vain noin 50 minuuttia. Taajamajunalla matka Helsingistä Hämeenlinnaan kestää reilun tunnin ja 20 minuuttia. Lahteen pääsee vastaavalla junalla Helsingistä noin tunnissa.

Joulukuun puolenvälin jälkeen (mikäli olen osannut tulkita oikein aikatauluja) IC-junia pysähtyy Hämeenlinnassa 26 kappaletta ja Lahdessa ’vain’ 24. Tilanne siis tältä näkökulmalta suurin piirtein tasan. Näistä junista säällisessä ajassa (alle taajamajunan ajan) osuudella Helsinki- Hämeenlinna matka sujuu vain 19 junalla. Lahteen kaikki junat kulkevat vakioajassaan. Etu tässä siis vahvasti Lahden puolella.

Pendolinoja pysähtyy Hämeenlinnassa 7 kappaletta, joista säällisessä ajassa (alle taajamajunan ajan) matkan taittaa vain 6. Lahdessa pysähtyy kuusi pendolinoa, kaikki noin tunnin aikataulussa.

Helsinki-Hämeenlinna -välillä junamatka kestää vuorokauden aikana pahimmillaan yli 1,5 tuntia peräti 9 junalla! Pahimmillaan matkaan kuluu jopa 2 tuntia 22 minuuttia! Ja nämä on Vr:n laskelmissa laskettu mukaan Hämeenlinnan ’nopeiden junien’ kapasiteettiin. Tämä on jo käsittämätöntä. Mitä nopeita junia nämä muka ovat?

Ja vielä yksi näkökulma: Junan vaihtaminen. Lahti-Helsinki -välillä junaa joutuu kaikista vuoroista, taajama- ja lähiliikennejunat mukaan lukien vaihtamaan vuorokauden aikana vain kerran. Hämeenlinna-Helsinki -akselilla vastaava junanvaihtoluku Riihimäellä ei-esteettömästi on 24 vaihtoa! Ilman hissiä, alikulkutunnelin kautta.

Lahti-Helsinki -matkalle pääsee IC:llä noin tunnin välien ja välissä pääsee taajamajunilla. Useimmiten juna kulkee siis väliä kahdesti tunnissa – toisinaan useamminkin. Pisin junan odotusaika on noin 1,5 tuntia. Hämeenlinna-Helsinki -väliä pääsee parhaimmillaan matkustamaan IC:llä tunnin välein, huonoimmillaan kolmen tunnin välein.

Analyysiä voisi vielä jatkaa, mutta tästäkin on varmasti jo käynyt selväksi, ettei Hämeenlinnan ja Lahden junayhteystilanne ole samanlainen – puhutaan sitten junamatkojen kestosta, tiheydestä tai tarvittavien junan vaihtojen määrästä.

Junien yllätysvähennys (14 junavuoroa) yhdellä kerralla yhdistettynä hyvin valikoivaan viestintään ei palauta luottamustani Vr:ään. Elämän suunnittelu täytyy selvästikin perustaa aivan muiden tekijöiden varaan.

49 kommenttia artikkeliin “Voiko Vr:ään enää luottaa?”
  1. avatar kuningasjätkä sanoo:

    No olkaa nyt onnellisia että teillä on edes jokunen juna- ja linja-autovuorokin jolla pääsee jonnekin ainakin saman vuorokauden aikana.
    Toista se on täällä takapajulassa, Hartolan ”leikkimielisessä” kuningaskunnassa.
    Jos vaikka pitäisi lähteä Lahteen erikois-sairaanhoitopaikkaan Päksiin aamuksi kahdeksaksi, niin matkaan on lähdettävä jo edellisenä iltana klo 17 huitteilla jolloin koululaisbussin paluumatkalla pääsee kirkonkylällä sijaitsevalle linja-autoasemalle.Siellä sitten oottele muutama tunti että pääsen pikavuorolla Heinolaan linja-autoasemalle jossa vaihdat bussia, ellet sattunut pääsemään pikavuoron kyytiin joka menee suoraan Lahteen matkakeskukseen. Sieltä sitten ronttaat mäkeä alas torille josta pääset paikallisliikenteen bussilla Päksiin. Kun eihän se nyt voi olla suunniteltu tietenkään niin että paikallisliikenteen bussit kaikki koukkailisivat matkakseskuksen ohi… No kun köyhällä ei ole varaa mennä hotelliin yöksi, eikä siinä Päksin lähellä niitä olisikaan, niin meneppä oottelemaan yöajaksi päivystyspolin aulaan kaikkien räkätautisten sekaan aamua ja kerää siinä jos mitkä pöpöt henkireikiisi. Jos pitää olla hiukankaan pitempään Päksissä kuin klo 12 asti odottelemassa milloinka viitsii virolaisdoktori saapua töihin, niin sitten joudutkin viettämään aikaasi vielä seuraavaan aamuun saakka siellä räkätautipäivystyksen aulassa jotta pääset kotimatkalle.
    Eli kolme päivää pitää ainakin matkantekoon varata.

    No tietysti matka taittuisi kelataksillakin, edellyttäen että Hartolassa toinen virolais-venäläinen doktori antaa siihen luvan, eikä niitä lupia noinvaan saa, kun pitää kuluissa säästää. Niitä on kielletty antamasta.

    Joten omalla autollahan sinne pitää mennä ja tarvitessaan ottaa joku kuskiksi, mutta ei sekään ole ihan ilmasta puuhaa. Kyllä Sipilöijät on senkin tehneet niin kalliiksi hommaksi etteipä juuri kannata.

    Niin että älkää Hämeenlinnalaiset aina valittako kaikesta, teillon asiat vielä aika hyvin!

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Sadoillatuhansilla suomalaisilla on hankalampi työmatka kuin hämeenlinnalaisilla, jotka käyvät Helsingissä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun poikittaisiikenne ei ole nykyisellään mitenkään sujuvaa. Minua ihmetyttää se kitinä, minkä junanvaihto aiheuttaa. Pitääkö sitä saada työstressata itseään IC-junassa läppäri kourassa myös työmatkalla. Moni joutuu hankkimaan valtion kyydin sijaan henkilöauton työmatkasta selvitäkseen. Siittä on monenmoista kulua ja murhetta vuoden mittaan aina sääolosuhteista lähtien. Moni piti minua hulluna kun kuljin liki 4 vuotta Lammilta Tervakoskelle mutkaista ja arvaamatatonta Turengintietä. Joka päivä oli lähtiessä varattava 20 min ylimääräistä aikaa Koskaan ei tiennyt talvella missä kunnossa tie oli tai oliko puita kaatunut tielle tai muita esteitä. Stressaavaa sekin oli. Moottorisaha auton ronkissa. Tervakoskelle en kuitenkaan halunnut muuttaa. Kuten Leo Leppänen toisaalla toteaa ainahan voi muuttaa lähemmäs työpaikkaa jos työmatka on rasite. Itse sen kärsin.
    Kas kun ei kulkenut junat ei linjavaunut. Toisesta autosta luovuttiin heti kun jäin eläkkeelle, aikalainen kulu.

    • Elät, Lauri, hieman eri todellisuudessa kuin minä. Mutta sujuuhan se näinkin. Tietäisitpä vain, kuinka paljon ihmiset matkustavat ensin kotoa asemalle aloittaakseen sitten sen junamatkan. Autoa siihen lisäksi tarvitsee todella moni, käypähän joskus tutustumassa Vr:n pysäköintialueisiin arkena vaikkapa aamupäivästä…

      Sitä paitsi junien kanssa matkustaessa 20 minuutin ylimääräinen aika ei pelasta mitään. Tunti vähintään on varattava, eikä se aina edes riitä.

      Torstaina ja perjantaina pääsin viettämään kaksi työpäivällistä juuri ja juuri Espoon puolella. Työmatkaa kertyi kumpanakin päivänä viisi tuntia kumpanakin, yhteensä siis kymmenen tuntia pelkkiin työmatkoihin. Nyt odotan innolla, kun esittelet ne sadat tuhannet suomalaiset, joilla työmatka on hankalampi. Ihan helmitaulun kanssa täällä innoissani odottelen ja lasken yhteen nuo vaikeampiosaiset työmatkalaiset 😉

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Tyttäreni asui pääkaupunkiseudulla Hakunilan takana Sotungissa. Oli töissä Orionilla. Jos olisi kulkenut julkisilla olisi matka kestänyt vähintään 1,5 t/suunta, jos vaihdot olisivat onnistuneet aivan nappiin. Ainoa konsti oli menettää hermojaan omalla autolla aamuruuhkassa. Matkahan ei lopultaan ole kovin montaa kymmentä kilometriä linnuntietä. Omat rajoitteensa toi lasten päivähoito, kalliimman mukaan. Puoliso oli paljon matkatöissä. En käy muita esimerkkejä laatimaan, koska ymmärrän että omaan napaan tuijottaminen kaventaa näissäkin asioissa näkökulmaa ja suurentaaa vaikeuksia.
        Sattumalta käsiini osui syksyinen Janakkalan Sanomat, jossa vuoden yrittäjät M-L Jäntti ja m Sampo toreavat, että Hämeessä syyllistytään perihämäläiseen synkistelyyn, ”voi kun junia menee vähän ja järvetkin jäätyvät, asioita ei osata katsoa ulkopuolisen näkökulmasta, ratayhteys on lopultaan harvoilla, mutta sen arvoa ei nähdä vieläkään” En tiedä tunnetko pariskuntaa. Ostivat aikanaan Turengin aseman, saneerasivat sen tilausravintolaksi. Totesivat, ettei paikkakunnalla ole hotellikapasiteettia joka tukisi yritystoimintaa. Nyt rakentavat Hopealahden asuntoalueen ja sinne hotellin. Yrittäjiä ja ideoijia parhaasta päästä, niinkuin kaikki Sammon veljekset.

  3. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Kiireisille ihmisille terveisiä ja ilmaisia neuvoja.
    Jos Lahdesta junalla pääsee nopeammin Helsinkiin ja takaisin niin pitää muuttaa Lahteen.
    Siitä kuin laskelman tekee vaikkapa 40 vuoden työrupeamalle niin voiton puolelle jää, jos nyt ei taloudellisesti niin ainakin henkisesti. Tosin henkisesti siinä saattaa jopa hävitä, nimittäin aikaa vievällä junamatkalla saattaa paremminkin tutustua kanssamatkustajiin, saa siinä sivussa vertaistukea. Saattaisi olla jopa terapeuttista, kun pääsee oikein joukolla poraamaan kuinka naapurikaupunkilaiset ovatkaan etuoikeutetussa asemassa. Yhdeltä kantilta asiaa katsottuna, unohtaen, että jossain muualla saattaa sittenkin olla huonommin kuin minulla. Eihän kenelläkään voi niin huonosti asiat olla kuin Hämeenlinnasta junalla matkustavaisella, tai Hämeenlinnaan junalla matkustavaisella.
    Kyllä maailma voi olla kova ja kylmä, että junamatkakin voi toisaalle kestää kauemmin kuin toisaalle.

    • Antti: Vaikka eläkeikää nostetaan jatkuvasti, en minä kyllä mitenkään suostu enää pedelöimään vielä 40 vuotta! Enkä ajatellut tehdä töitäkään niin kauan 😉

      Minä itse asiassa yritän tässä kovasti valittaa valtion yhtiön (Vr) epäluotettavuudesta (!) erityisesti viestinnässään. Meille kerrotaan valittuja paloja aikatauluista saaden totuuden näyttämään toiselta kuin se on ja kuvitellaan, että uskomme kaiken sellaisenaan. Ei ole ollenkaan eettistä viestintää ja toimintaa tuollainen..

      Olisko sinulla muuten neuvoja siihen, miten Vr saadaan viestimään reilusti ja tosiasiat kohdaten? Ne neuvot saavat olla myös ilmaisia, vaikka toimiessaan voisivat ollakin kullan arvoisia 😉

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        En osaa sanoa Vr:n viestinnästä oikeastaan yhtään mitään, mutta eikö ne jossain välissä kuitenkin viestineet, että, jos vuoroja ja pysähdyksiä tahdotaan lisää niin myös lippujen hinnat nousee.
        Kysymyshän on melkein aina siitä, että palvelujen laatu maksaa ja palvelua tarvitseva tuon laadun maksaa ja katsoo minkä tasoiseen laatuun hän on tyytyväinen.
        Susanna käsitykseni mukaan sinä et ole päässyt Vr:n kanssa yhteisymmärrykseen tuosta laadusta ja sen hinnasta. Minä en ole kuitenkaan millään muotoa halukas kompensoimaan tuota laatua esim. verovaroin. Teidän pitäisi kahden kesken päästä siitä sopuun.

        • Minulle kelpaisi entinen hinta, jos saisin entisen laadun. Siitä ei ole kyse.

          Vr:n peruste sille, että pysähtyminen maksaisi enemmän perustuu siihen, että he eivät suostu pysäyttämään nykyisin Hämeenlinnan ohi porskuttavia (ennen Hämeenlinnassa pysähtyviä) junia täällä, vaan pysähdystä varten pitäisi laittaa matkaan aivan omat, uudet junat. Tottakai sellainen maksaisi!

          Meidän mielestämme (en siis ole ongelman kanssa yksin) kolmen minuutin viiveen aiheuttava pysähdys kannattaisi tehdä. Vr:n mielestä se on liian vaikeaa ja työlästä. Meidän mielestämme se vaiva kannattaisi nähdä. Heidän mielestään on mielekkäämpää pitää aikataulut ennallaan ja tunkea ennemminkin jo nyt kovin ruuhkaiselle rataosuudelle lisää junia (paikallis-/taajamajunia). Ja sehän maksaisi.

          Vr väittää, että meidän tilanteemme on sama kuin lahtelaisten, vaikka heitä on enemmän. Aikatauluja tarkastelemalla tilanne näyttää aivan toiselta. Kumpaako uskoa: Vr:n edustajia vai aikatauluja? Siinä sitä viestintää.

          Minä voin muuttaa tai vaihtaa kulkuneuvoni kokonaan autoon. Kaikille se ei ole mahdollista. Jonkun täytyy pitää meteliä, muuten asiat eivät ainakaan muutu. Eikä tässä mitään verovaroin kompensointia tarvita. Vain pientä viilausta aikatauluihin.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            SUSANNA entinen laatu ja hinta eivät olleet kohdallaan, hintaa kompensoitiin verovaroin. Kaikille hyötyjillehän se tietenkin kelpaa. Entisin hinnoin ei voida mitään palvelutoimintaa jatkaa ellei hinnoittelu ole entisinä aikoina ollut ylimitoitettu ja raja se tulee sielläkin vastaan, jolloin joudutaan taas ylimitoittamaan hinta.
            Teidän mielestänne kolmen minuutin pysähdys kannattaisi, mutta tuo on vain mielipide. Ei tuloslaskelmaan eikä junien kulun kokonaisaikatauluihin perustuva. Se kolmen minuutin pysähdys Teidän takia sopii Teille, mutta sopiiko sama kolmen minuutin pysähdys Turengissa, Riihimäessä, Hyvinkäällä jne. myöskin Teille.
            On todennäköistä, että junissa ei kulje kovinkaan paljon matkustajia, jos lippujen hinnat vastaavat todellisia kustannuksia ilman verokompensaatiota. Ei ne ainakaan kaikki junat joka asemalla pysähtyisi, vaikka pysähdys ei veisi puolta minuuttiakaan.
            Te pidätte nyt meteliä omista eduistanne.

  4. avatar Ezpress2 sanoo:

    On se vaan itsekeskeinen ihminen tuo Leo Leppänen. Rutisijalla on joskus ollut lyhyt työmatka ja nyt puuttuu täydellisesti kyky ymmärtää asiaa muuten kuin oman navan ympäriltä. Tämä kyllä heijastuu hänen maailmankuvaansa laajemminkin, ainakin hänen bloginsa perusteella.

    Tämä siis hänen omaan blogiavaukseensa juna-asiaan liittyen. Hänen omaan blogiinsa ei maksa vaivaa kommentoida. Sinne sopii vain blogistin myötäily Pohjois-Korean hengessä.

    • Luulen, että haluaa ärsyttää tarkoituksella. Siitäs vaan, jos se tuntuu hyvältä ratkaisulta.

      • avatar Seppo Koskenranta sanoo:

        Minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia olla eri mieltä Leo Leppäsen kanssa . Nyt kuitenkin hänen kirjoituksensa ” kitisijöistä ” ylittää idioottimaisuudessaan hänen aikaisemmat kirjoituksensa. On käsittämätöntä että hän pitää liikenneyhteyksien ja paikkakunnan elinvoiman puolesta puhumista kitisemisenä.
        Vai onko se niin että Leo Leppänen pitää itseään huumorimiehenä ja tämä on hänen käsityksensä huumorista ! Kuuleeko kukaan naurua ?

  5. avatar SäpinääKeskusteluun sanoo:

    Epäilin jo tilastolliseksi mahdottomuudeksi olla Leppäsen kanssa samaa mieltä, mutta että kahdesti!?

    Itse olen tehnyt aina ratkaisun, että haen työn läheltä kotia tai kodin läheltä työpaikkaa. Olen ollut onnekas, aina on käynyt hyvä tuuri. Tällä ratkaisulla olen välttynyt aina ”pakosta” omistaa arvokasta (lue luotettava) autoa ja työn sekä nukkumisen lisäksi, työmatkat eivät ole varastaneet juuri aikaa elämästäni.
    Mitä tulee linja-autasemaan, mihin Leppänen viittaa blogissaan, itsekin Goodmanin uutisoinnissa aikanaan ihmettelin, että eikö se olisi paras paikka bussiterminaalille.

    Jos tämä VR:n aikataulujen karsiminen on niin vakava ja isoa ihmisjoukkoa koskeva ongelma, niin luulisi bussiliikennöitsijöiden haistavan markkinaraon? Motaria pitkin hurauttaa aikas joutuisasti Hämeenlinnaan. Hämeenlinnalaisista työmatkustajista täyteen ahdetun bussin ei tarvitsisi edes pysähtyä matkalla.

    Tunnen ihmisiä, joilla on tavattoman pitkä työmatka, he kulkevat työpaikallemme autolla. Heillä onkin mojova hiilijalanjälki ja yhteiskunta tukee sitä verovaroin. Liekö keskustalaista aluepolitiikkaa? Verovähennyksiä oli ennen jos jonkinlaisia, apteekkikuiteista lapsivähennyksiin. Asuntolainan korot ja mitä muuta lie? Hyvin on karsittu vähennytkset, muta työmatkavähennys on ja pysyy, se taitaa olla ainoa mojova vähennys edelleen?

    Helsingin seudulla lienee selkeästi korkeampi palkkataso kuin maakunnissa? Täällä kelpaakin sitten asua matalammilla asumiskuluilla ja matkavähennyksillä leikatulla veroprosentilla.

    Kaikkea ei voi saada. Sitä en tiedä kolkutteleeko intercityt ja pendolinot taloudellisesti kannattavasti vai verovaroin tuettuna, mutta kannatan jokaikisen junavuoron karsimista, mikä laskee vähennyksettömiä veroprosenttiani.

    Se ei voi olla järkevää millään tavoin, että joka aamu Hämeenlinnasta lähtee satoja (vai enemmän?) ihmisiä Helsinkiin ja Tampereelle töihin ja sieltä valuu vastaavasti ihmisiä Hämeenlinnaan töihin. Iso osa kulkee vielä ympäristön kannalta pahimmalla mahdollisella tavalla, autolla ja yksin.

    Työmatkavähennys verotuksessa on ympäristön saastuttamiseen kannustava verohuojennus, mikä ei ohjaa ihmisten työ- ja asumisvalintoja. Toki täyteen ahdetut junat on varmaan ympäristön kannalta se vähiten huono vaihtoehto.

    Vaikuttaa siltä, että junalla matkustajat haluaisi pilkkahintaiset liput ja sen päälle verovähennykset ja ihanteelliset aikataulut? Ei minun verorahoilla, kiitos.

    • Kyllä ihan käypäinen lipun hinta kelpaisi minulle, jos sille olisi katetta. Ennen oli, nykyään ei.

      Bussit eivät tällä hetkellä kulje Hämeenlinnasta Pasilaan. Muuten vaihtaisin itse kulkuvälinettä samantien bussiin. Kanssani samaa reittiä kulkevat pienten lasten vanhemmat eivät ole yhtä helppojen päätösten äärellä kuin minä olen.

      Eikö ’kukaan’ välitä siitä veroeurojen määrästä, mitä me kaukana työskentelevät tuomme kotikaupunkiimme? Jo junalla kulkijoita on paljon. Lasketaan siihen yksityisautoilijat lisäksi, Luulen, että meidän veroeuroillemme löytyisi tyytyväisiä vastaanottajia eteläisemmästä Suomesta. Vaan miten kävisi sitten loppujenkin junayhteyksien, jos me pendelöijät muuttaisimme meille suotuisimmille alueille?

      Onneksi trollit ja ahkeria työssäkäyjiä väheksyvät kommentoijat ovat vähemmistönä keskuudessamme (vaikka ovatkin niin kovaäänisiä…). Onneksi Hämeenlinnassa oikeasti arvostetaan kaikkia sen asukkaita. Muutenhan tämän kaupungin eteen ei monikaan jaksaisi taistella.

      Ruusunpunaista ja optimistista viikonlopun jatkoa kaikille 🙂

      • avatar SäpinääKeskusteluun sanoo:

        Blogistina arvostamani Susanna käy nyt kierroksilla, ei se mitään sinullakin on siihen oikeus. Oman edun tavoittelu on inhimillistä.

        Väistätte taitavasti kyseenalaistamiset. Jos VR:n raideliikenne on verovaroin subventoitua (en tiedä onko), niin silloin lippusi hinta ei ollut ennenkään käypäinen, eikä siis edes vuorojen vähennyttyä.

        Suloinen julkikuvasi saa kolhun, kun eri mieltä kanssasi oleva onkin nyt sitten trolli, eikä kaltaisesi ahkera työssä kävijä? Työmatkan pituudellako ahkeruus mitataan?

        Sen jälkeen kun verotuksessa ei ole työmatkavähennystä ja VR kelkkoo väkeä Helsinkiin puhtaasti markkinatalouden ehdoilla, toivon teille niin monta junavuoroa kuin ikinä mahdollista.

        Saastuttakaa palloamme vähemmän.

  6. avatar Ezpress2 sanoo:

    IC:llä pääsee keskustaan tunnissa. Bussilla ruuhka-aikaan pääsee bussilla Hömeenlinnasta reilussa tunnissa Keimolan Nesteelle, talvirajoituksilla vähän kauemmin. Siitä se matkanteko sitten kohti keskustaa sitten varsinaisesti alkaa. Sen takia se juna on tärkeä.
    Lähestymiskulmaksi kun ottaa aina sen oman kokemuksen, tulos on juuri tämä: ”silloin kun minä vuonna kivi ja nakki tein näin, kyll oli fiksua. Miks kaikki ei tee näin?” Kyky nähdä sen yli muuttaa maailmankuvaa asiassa kuin asiassa valtavasti. Kyllä minäkin ihmettelen miksi kaikki ei käy töissä mukavassa työpaikassa etänä omassa olohuoneessa.

  7. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kun on seurannut tätä junakeskustelua, ei voi kuin todeta, että elämä ei ole pelkästään kovaa vaan se on erittäin kovaa. Itse olen koittanut aina vaikeuksissa ajatella, että mulla on asiat kuitenkin suhteellisen hyvin, kuten lähes kaikilla Jyväskylän eteläpuolella asuvilla. Nytkin olen Lipposen leikatulla eläkkeellä, koska kaikki varteenotettavat asiantuntijat todistelevat, että jos ikäisilleni maksettaisiin eläke sen mukaan kuin on aikanaan tarkoitettu se olisi mm Susannan eläkkeistä pois. Asiasta on muunlaisiakin laskelmia, mutta ei auta kuin tyytyä. Kiljusen kansalaisaloite ei mitään muuta, koska jostain syystä eläkeyhtiöiden varannot lasketaan Suomen valtion omaisuudeksi. Se 180 miljardia, joka jatkuvasti kasvaa pitää Suomen näennäisenä hyvinvointivaltiona.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Niin se on Lauri ja sivussa ollaan jälleen aiheesta, kysymys ei ole edes hyvinvointivaltion rahasta, vaan osa siitä on minun ja sinun ja monen muun mutta ei kaikkien.
      Äitini sanoi eläessään 94 vuotta, että Suomessa asiat olisivat hyvin, kun kaikki tyytyisivät meidän tasoiseen elämään.

  8. avatar SäpinääKeskusteluun sanoo:

    Laurin kirjoituksessa on oiva ripaus ironiaa. Jokainen tolkun ihminen tietää, että elämme korkeinta elintasoa Suomen historiassa. Elämisen taso voi toki heikentyä kaiken aikaa, mutta se on pitkälti omia valintoja.

    Susanna jatkaa ylikierroksia ”viereisessä” Leppäsen blogissa. Hänenkin kahden aikuisen perheen verorahojen valumisen kahden aikuisen perheessä voisi kuulemma pysäyttää Helsingin seudulle tai voisi vallan heittäytyä fattan luukulle.

    Kuulostelemalla Lauria ja Susannaa, olemme muuttumassa kaikki-mulle-nyt-ja-heti -yhteiskunnaksi. Unelmaduuni Hesasta hyvällä palkalla, supernopeat kulkuyhteydet halvalla, ihana maalaismiljöö alhaisilla asumiskustannuksilla.

    Yli tunnin työmatka on täysin järjetön, paitsi kävellen tai polkupyörällä tehtynä. Kun kuulee (kuunteli) Suomen jälleenrakentanutta sodan käynyttä sukupolvea, ei parinkymmenen kilometrin suksilla kouluun sivakointi ollut temppu eikä mikään, pakkasessa kuulemma saattoi nokka punoittaa.

    Susannan provoon veroeurojen kiikuttamisesta Hämeenlinnaan voi todeta, että ne on arvokkaita veroeuroja. Sen sijaan jo eläköityneen syntymälaiskan vanhan kunnallispierun kaupunkiinmuutto on kuin laskisi pakkasessa alleen, lämmittää hetken, mutta pian on entistä kylmempi. Muutaman hyvinvoidun eläkevuoden jälkeen, kun alkaa erikoissairaanhoidon kierre ennen monttubileitä, se vasta meille kalliiksi tulee. Silloin tekisi mieli suorastaan maksaa ”Susannojen” työmatkat stadiin, vartin välein.

    Susannan viesti on kyllä selvä, maksuhaluja lipuille löytyy, kunhan vaan palvelu pelaisi. Mikä mättää, eikö VR osaa tehdä bisnestä vai eikö VR halua jatkaa ”talkoo-työtä”?

    Minä en tiedä.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Nykyaika on nykyaikaa, ihmiset käyvät työssä vapaa-aikaa varten sehän on kuultu monelta taholta. Mitä sodan jäkeiseen aikaan tulee kukaan ei nykypäivänä tekisi työmatkoja kuten silloin, vielä 50-luvulla pienviljelijä kirvesmiehen päivä saattoi olla seuraava. Klo 4 navettaan, klo 5 puinen työkalupakki pyörän tarakalle ja yksivaihteisella n 25 km Riihimäkeen. Paluu kotiin klo 18 ja navettaan. Vapaa-ajan ongelmia ei ollut. Eihän sen tänä päivänä näin tarvitse olla. Silloin vain oli joskus pakko, ja heille saamme olla kiitollisia nykyisen hyvinvointimme perustan luomisesta. Vaatimattomia olivat olivat, eivätkä kerinneet nauttia kuin pienestä kansaneläkkeestä. Tuo kirvesmies oli vaarini yhtenä kesänä.

  9. avatar Susanna sanoo:

    Trollaus on minun mielestäni tässä sitä, että puhe käännetään minun persoonaani, vaikka minä yritän puhua paljon isommista asioista ja kuvioista: Valtion yhtiön luotettavuudesta, oikeiden lapsiperheiden elämän tilanteen radikaalista muuttumisesta, vaivihkaisesta epävirallisesta aluepolitiikasta ja siitä, että jos tästä ei pidä riittävästi meteliä, mikään ei muutu ainakaan muutu paremmaksi.

    Kirjoitan selvästikin huonosti ja epäselvästi, kun en saa viestiäni perille. Te olette kyllin fiksuja ymmärtääksenne lukemanne, joten vika täytyy olla minun kirjoituksissani. Pahoittelen huonoa ulosantiani, kirjoitamme aivan eri asioista.

    Ei minulla ole tarvetta ihan omista asioistani tänne blogeihin kirjoitella, pyrin kovasti pysymään yhteisissä asioissa. Ihan riittävän paljon saa omaan persoonaan menevää ’palautetta’ näinkin.

    Joulumieltä kaikille. Unohtakaa Susannan junamatkat, ajatelkaa kaupunkilaisia, lähiseudun ihmisiä ja koko seudun pärjäämistä. Joulu on hyvä hetki ajatella hyviä ajatuksia muidenkin puolesta.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Minä en ainakaan ole käsittänyt, että puhut omassa asiassasi. Onhan teitä varmaan jokunen sata jotka ovat samassa tilanteessa. Satunnaiset teatterissakävijät ovat eri asia. Jos olisin asemassasi luulen että sappeni kiehuisi aivan eri maltilla kuin Sinulla. Sattaisi Romanohvin vai mikä se tiedottaja on puhelinlangat kuvaannollisesti sulaa. Olen ennenkin kirjoittanut kuinka tvssä esitettiin VR:n satavuotisjuhlien yhteydessä tehtyjä propagandafilmejä. Niissä VR painotti tavoitteenaan olevan henkilö- ja tavaraliikenteen asiakasläheisempi kehittäminen, siis parempaan suuntaan. Yhtiöittäminen ja tulosvastuullisuus on saanut nykyjohdon unohtamaan nuo tavoitteet. Organisaatio on yhtä raskassoutuinen ja monitahoinen kuin aikaisemminkin, kaikki pyrkivät vaikuttamaan kaikkeen ja pääjohtaja on vain keulakuva. Tällä hetkellä taistelette tuulimyllyä vastaan. Tuleva kolmosraide ehkä ratkaisisi jotain, mutta sen valmistuminen on ns ”pitkässä kuusessa”.

  10. avatar Jarmo sanoo:

    Jännä kuinka Leppänen, Sulonen ja ”Säpinää keskusteluun” kuvittelevat että kaikki muualla töissä käyvät ovat samanlaisia wanhoja käyriä kuin he itse. Suurimmalla osalla työssäkäyvistä on kouluikäisiä lapsia sekä mahdollisesti puoliso joka käy Hämeenlinnassa töissä. Vaihda siinä sitten paikkakuntaa työpaikan perässä. Näille edellä mainituille tyypeille tärkein asia on oma napa. Kun minäkään en käytä niin muidenkaan ei tarvitse käyttää!

    • avatar SäpinääKeskusteluun sanoo:

      Jarmo!
      voisin melkein lyödä vetoa, että minulla on enemmän oppivelvollisuuden piirissä olevia dna-jatkeita kuin sinulla. Tai ainakin varmuudella on enemmän kuin statistisella keskivertoperheellä.
      Elämä on valintoja, en minäkään valinnut koskaan unelmaduunia, unelmalähiön vierestä, vaan aina kompromissina jommankumman edoilla. Kaikki-mulle-nyt-ja-heti ei oikein toimi. Olen valinnut asumisen vaatimattomammin, kuin mihin elintasoni olisi riittänyt, olen ottanut merkittävästi koulusta ja työkokemusta vaatimattomamman työ vastaan. Asiaoilla on sittemmin tapana lutviutua, myös jotain-mulle-jossain-vaiheessa-ansioiden-mukaankin.
      Ja voi kuinka paljon meitä on, että puoliso luopuu työstään ja lähtee tavoittelemaan uutta, toisen puolison työn perässä. Heitä kutsutaan tosi usein menestyjiksi.

      Jarmo: ”Näille edellä mainituille tyypeille tärkein asia on oma napa. Kun minäkään en käytä niin muidenkaan ei tarvitse käyttää!”

      Olet yhtä väärässä kuin moottoritiellä väärään suuntaan ajava vanhus (lukemieni uutisten mukaan liittymissä erehtyneet ovat pääsääntöisesti olleet vanhuksia). Joku lauloi ”menolipusta”, toinen ”soitteli ja svengaili asemalla” ja taidettiin Pieksämäestäkin laulaa? Painakaa kiskot kirskuen niin paljon kuin ikinä sielu sietää, kunhan ette maksata sitä muilla. Kyse on täysin päinvastaisesta, kuin virheellisesti väität. Kyse on siitä, että ”minä en halua maksaa siitä, mitä minä en käytäkään”.

      Sinun väittämäsi kuulostaa enemmänkin ”kun minä käytän, on kaikkien maksettava”.

      Mikä teidän on niin vaikea käsittää? Tässä kilpailevassa maailmassa VR seisauttaa joka ikisen vuoron Hämeenlinnassa, mikä lisää positiivisen luvun summaa viivan alla. Vai onko teillä enemmän bisnestajua kuin 1862 perustetulla (nyk.) osakeyhtiöllä, mikä tekee 1.23 mrd liikevaihdolla, yli 8600 ihmisen voimin töitä, harvaan asutussa maassa?

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Kyllä nyt Jarmolla on aivan väärä käsitys.
      Oma työhistoriani kertoo monenlaista työmatkaa, lyhyttä ja pitkää, muualla työssäkäyntiä jne. Siltä pohjalta ajattelen ja kuvittelen että kaikki pystyvät samaan kuin minä wanha käyrä olen pystynyt. Vaan vahvasti siltä näyttää ettei kaikki pysty.
      Tuttuihin asioihin tuo Jarmo näyttää vetoavan, ne on koettu muualla työssä käynnit, lasten koulunkäynnit, jopa omasta lapsuudesta lähtien ja vanhempien sen aikainen muualla työssä käynti ja puolisoiden työpaikat ja niiden vaihdot.
      Wanha käyrä saattaa sittenkin tietää kokemuksesta enemmän, mitä nuori vesa kuvittelee tietävänsä. Käyräksi se vetää nuorenkin vesan, kun tuulee tarpeeksi, vaan pystyykö siihen, kun kaikki pitäisi saada ilman omaa panosta, heikolta näyttää.

      • avatar Jarmo sanoo:

        Kari ehtikin jo vastaamaan kaiken kattavasti siihen kuinka paljon sinä Antti sekä ”Säpinää keskusteluun” maksatte junamatkoistani (itse en olisi noin hyvin osannut). Jaa, mutta Karin laskelmat osoittavatki asian olevan täysin päin vastoin.

        Silti tuo teidän ajattelutapanne on ”hieman” erikoinen. ”Kunhan ette maksata sitä minulla”. Joo, kyllä. Lammilta, Rengosta, Iittalasta voi sammuttaa katuvalot. Miksi minun niistä pitäisi maksaa kun en niitä käytäkään. Varsinkin eläkeläisiltä aina lamppu sammuksiin kun osuu kohdalle. Eläkkeistä maksettu vero ei voi mitenkään riittää lampujen poltteluun.

        Päivähoito. Omat lapset on jo sen ikäisiä etten tarvitse. En maksa. Vanhustenhuolto, en maksa. Torin kuusi, en katsele enkä maksa. Ai niin, ja se alussa mainittu Goodmanikin ja erityisesti sen tunneli. En aja senkään alta koskaan. En maksa.

        Että pitäisiköhän kuitenkin vähän miettiä ensin. Yhteiskunta kun ei toimi siten…

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          Anteeksi etten ole huomannut vastata Jarmon esittämään kysymykseen ja muutenkin kommentoida hänen tekstiään.
          Vastauksessani sanoisin näin, etten huomannut mitenkä Karin vastauksesta käy ilmi, että maksat meille jotain junamatkoistasi. Ei muuten mutta verottajakin saattaisi olla tuloistani kiinnostunut, tuloistahan maksetaan yleensä vero.
          Sitten Jarmo esittää, että katuvalot pitäisi sammuttaa Hämeenlinnan reuna-alueilta. Siinä olen aivan samaa mieltä, turha se on luontoa valaista, sähkövaloilla. Tuota eläkeläisvertausta en oikein ymmärtänyt, wanha käyrä. Tosin eihän sitä lamppua tarvitse sitten eläkeläisen kohdalla sammuttaa, kun ei ensinkään sytytä sitä, wanha käyrä ei pelkää pimeätä. Luonnon eläimetkin kiittäisivät , kun katuvalot sammutettaisiin ja ilmaston muutostakin se hidastaisi. Jarmo on oikeilla jäljillä.
          Mikäli tuo katuvalojen sammuttaminen auttaisi junien pysähtymiseen, niin ei muuta kuin toimeksi, olisimme kaikki tyytyväisiä niin Jarmo, Susanna, kuin minäkin. Kiroilla en viitsi mutta ei missään tapauksessa täällä pidä katuvaloja polttaa, varsinkaan , jos se estää junien pysähtymisen.
          Kuinka yhteiskunta sitten toimii. Siitä Jarmo saisi jonkin sortin selvityksen, kun lukisi ajatuksella kuningasjätkän kommentin tämän blogin ensimmäisen vastauksen. Hartolasta tietenkin voisi katuvalot sammuttaa.

    • avatar Susanna sanoo:

      Hyvä, Jarmo!

      Minua harmittaa niin mahdottomasti tämä isoon ihmisryhmään kohdistuva erittäin epäasiallinen kirjoittelu. Kyseessä (pitkän työmatkan tekijöissä) on fiksua porukkaa perheineen. Elämän muuttaminen perheineen muualle on kaikkea muuta kuin helppoa, vaikka sellaisen ajattelun viljeleminen aika provosoivalla tavalla näyttääkin tuottavan joillekin melkoisen suurtakin henkilökohtaista mielihyvää.

      Herrat pitkän työmatkan tekijöitä muualle häätävät ja heistä epäasiallisesti kirjoittavat olkaa hyviä ja äänestäkää seuraavissa kunnallis- ja eduskuntavaaleissa sellaisia ehdokkaita, jotka lupaavat sammuttaa valot Hämeestä lopullisesti. Sitä voittoa odotellessa mennään nykyisen tahtotilan mukaan: Hämeenlinna (ja koko Häme) halutaan kasvavaan vireeseen ja alueen asukkaat – kaikki – ovat arvostettu voimavara.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        En ole ketään häätämässä minnekään, mutta puhuttaessa koko Hämeestä silloin huomioidaan myös Lahti ja Tampere. Nekin ovat koko Hämettä eikä Häme ole vielä siinäkään. Hartolakin kuuluu Hämeeseen ja kuten kuningasjätkä on kirjoittanut on sieltäkin kauas pitkä matka, olkoon se sitten työmatka tai mikä matka tahansa.
        Mitenkä voisimme auttaa Hartolan sivukyliltä työmatkaa taittavien pitkämatkalaisten pienten lasten vanhempien työmatkoja?
        Mikäli blogisti tuntee kirjoitukseni epäasialliseksi pyydän häntä poistamaan kirjoitukseni.

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Kyllä Susanna on siinä oikeassa, että Hämeenlinnan seudun työpaikkaomavaraisuus on yhä enemmän ja enemmän pienenemässä. Me tänne muuttavat/neet ovat yhä enemmän eläkeläisiä kuten minä ja vaimoni (vaikka kummatkin maksoimme veroja aluelle n 50 vuotta), maahanmuuttajia (=sosiaalituilla eläviä valtaosin) sekä niitä jotka käyvät työssä muualla. Katselen usein aamu tv-tä ja siellä esitellään eri maakuntien talouselämää. Perjantaina Hämeestä kehuttiin Päijät-Hämettä ja Forssan seutua Hämeenlinnasta mainittiin SSab sekä Patria vain toteamuksella. Siis ns pysähtyneisyyden ajan teollisuus. Muutama innovaatioyritys mainittiin Lahdessa ja Forssassa. Ei hyvältä näytä Hämeenlinnan päättäjät. Hesarissa oli viime viikolla juttu Seinäjoen seudusta. Estotonta kehumista. 600 asuntoa rakenteilla, paljon nuoria muuttajia, pk-yritykset jatkuvassa kasvussa. Jos ideoita on haetaan rahaa alueelta eikä lähdetä sitä kaupungilta ja Hesasta ruinaamaan. Tekemien meininkiä, eikö? Tosin pohjaliasten perusominaisuus ei ole vaatimattomuusa, ollaan vaan muita parempia. Täällä toriparkki on ykkösprioriseetti., ei uudet työpaikat.

  11. avatar SäpinääKeskusteluun sanoo:

    Hyvä Susanna, arvostan sinun blogi-rooliasi ja jos olen oikein ymmärtänyt, olet tai ainakin olet ollut mukana kunnallispolitiikassa. Toivon, että olet ehdolla ensi vaaleissa, sinun kaltaisia vaikuttajia tarvitsemme. Trollaus-väittämässäsi ajoit kuitenkin tällä kertaa miinaan, käänsit itse keskustelun persoonaasi, kun oma lehmä ojassa aloit mekkaloida ja kekkaloida pendelöinnilläsi. Silloin pitää kestää myös ne kannanotot, että muut ei halua olla maksumiehiä yhtään enempää työ- ja asuinpaikkavalinnoissasi. Verotuksen kautta maksamme jo nyt sinun työmatkustamistasi.

    Joskus kuulin, että ainoastaan Mussolinin fasisti-Italiassa junat kulki tarkemmin aikataulussa kuin Suomessa…., mene ja tiedä? Arvostelet kovin sanoin valtionyhtiötä luotettavuudesta. En tiedä, mutta veikkaan, että meidän rautatieläiset tekee upeaa duunia niukoilla resursseilla, melkein arktisissa olosuhteissa?

    Et sinä huonosti kirjoita, etkä epäselvästi, nyt sinulta puuttui vain kyky kuulla sitä toista mieltä olevaa.

    Kommenttisi ”paljon isommista asioista ja kuvioista” ja ”vaivihkaisesta epävirallisesta aluepolitiikasta” onkin jo sitten ihan puuta heinää. Puhut hämeenlinnalaisen pendelöijän työmatkasujuvuudesta ja -viihtymisestä, kun puhua pitäisi miten Suomi saisi osana ilmastonmuutoksen ehkäisyyn sitouneiden maiden kanssa kasvihuonepäästöt vähenemään? Puhut vaivihkaisesta epävirallisesta aluepolitiikasta, mitä ihmettä tarkoitat sillä? Eikö aluepolitiikalla ole tarkoitettu ihan aina kasvukeskusten subventiosta haja-asutusalueille, niiden hengissä pitämiseksi?

    Sinun agenda on asumiskulut. Aika on rahaa, ikivanha sanonta. Jos haluaa valita ”in the heat of the night” -elämän, on vuokra tai neliöhinta korkea ja kaikki lähellä. Jos haluaa valita maaseudun lumon, on matkaaminen hidasta. Kallista se ei ole, koska pendelöitte verovaroin subventoituina. Jos ette muuten, niin ainakin verohuojennettuina. Minusta matkaamisen pitäisi olla aika- ja etäisyyskorreloiden hinnoiteltuakin. Enkä silti suotu olemaan trolli, olen vain eri mieltä. Katsotaan, miten Susannan pirta kestää erimielisyyden.

    Joulumieltä myös Sinulle Susanna! Toivottavasti olen väärässä, mutta aistin reagoinnissasi Sari Rautiota. Mitä ikinä teetkin, älä tee, kuten hän tekee…

    • avatar Susanna sanoo:

      Enpä jaksa enää yrittää oikoa käsitystäsi. Olen edelleen sitä mieltä, että joissain kohdissa kirjoitamme aivan eri asioista.

      Erinomaisen hyvää joulumieltä sinullekin. Voidaan varmaan joskus jatkaa tätä toistemme ymmärtämisen yrittämistä 😉

  12. avatar Beobachter sanoo:

    Olen huomannut Susannan ottavan kantaa oikeisiin asioihin. Taannoin tällä palstalla hän kannatti maksuttoman kiekkopysäköinnin laajentamista tai sellaiseen kokonaan siirtymistä Hml’n ruutukaavakeskustassa. Tästä helppo olla samaa mieltä. Siirtymällä 1…3 tunnin kiekkopaikkoihin lyhytaikainen autolla keskustassa asiointi helpottuisi ja vähitelleen huolestuttavasti tyhjenevät liiketilat alkaisivat täyttyä. Mutta päivän teema on VR’n katala temppu vähentää 14 IC-junavuoroa, joka ymmärrettävästi suuresti vaikeuttaa ei vain työmatkalaisten, vaan kaikkien Hml’n seudulla asuvien liikkumista. Olihan täällä 10v ajan totuttu kerran tunnisssa lähteviin ja palaaviin IC-juniin, joiden aikatauluja ei tarvinnnut etsiä. Oikeutetusti viestimme VR’lle nyt on, että yhtään lisäjunaa emme tarvitse kuormittamaan vilkkaasti liikennöityä vain 2-raiteista Hki-Tre rataosaa, vaan ainoastaan pyydämme, että ne 14 IC-junaa, jotka aikaisemmin kaikki pysähtyivät Hml’ssa, alkavat uudelleen pyshtyä täällä. Enempää kuin entiseen palaamista emme siis vaadi. Bussi esim Helsinkiin on vaihtoehtona heikompi ennenmuuta 1,5 tunnin matka-ajan johdosta. Bussieyhteyden haitta myös on pysäköinnin vaikeus ja maksullisuus linja-autoaseman tienoolla. Hieman huolettaa juuri asemakaavansa saaneen aseman alueen rakentamisessa se, jos ensimmäinen rakennettava on pysäköintihalli. Nykyinen maksuton pysäköinti aseman läheisyydessä on junamatkustajille olennaisen tärkeä. Jos siitä tehdään maksullinen, Hml’sta junalla työssäkäynti alkaa vähentyä.

    • avatar Susanna sanoo:

      Kiitos, Beobachter!

      Ihanaa, että joku ymmärtää kirjoittamaani, niin kuin kuvittelen sitä kirjoittavani!

      Oikein upeaa joulun odotusta sinulle!

  13. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Iltaa,

    SäpinääKeskusteluun on avannut muutaman teeman, joiden todellisuuspohjat ansaitsevat hieman tarkempaa funtsimista:

    ”Kyse on siitä, että ”minä en halua maksaa siitä, mitä minä en käytäkään” ja jatkuu ”…muut ei halua olla maksumiehiä yhtään enempää työ- ja asuinpaikkavalinnoissasi. Verotuksen kautta maksamme jo nyt sinun [Susannan] työmatkustamistasi.”

    ja vielä ”Eikö aluepolitiikalla ole tarkoitettu ihan aina kasvukeskusten subventiosta haja-asutusalueille, niiden hengissä pitämiseksi?”

    Ylläoleviin varsin tunteenomaisiin purkauksiin tuntuu sisältyvän muutamia intuitiivisia, mutta yhtä kaikki tosiasioihin perustumattomia ajatusrakennelmia.

    1) Työmatkavähennys ”toisten maksamana” subventiona on samanlainen harha, kuin vauraammat kunnat heikompien kuntien valtionosuuksien maksajina. Valtion ja verottajan puhetapaan on iskostunut käsite ”verotuki”, jota käytetään silloin, kun jonkin asian verotus ei ole kaikille yhtä suuren maksimaalinen. Harvan sana merkitystä on raiskattu yhtä huolella, kuin sanan ”tuki” verottajan käsissä:

    http://www.suomisanakirja.fi/tuki

    Otetaan esimerkki: valtio keksii verottaa kansalaisia ilman hengittämisestä vaikka kympin päivä, koska C02 edistää ilmastomuutosta. Veron laiminlyönti johtaa hengityksen kieltämiseen, kunnes verovelka on seuraamuksineen maksettu. Alle kouluikäisiltä ja eläkeläisiltä vero on vitosen päivä. Verottajan puhetavan mukaan valtion vuosittainen tuki eläkeläisten hengittämiselle nousee yli 2,3 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Tästä osa verovelvollisista sitten kirkastuu, että he joutuvat kustantamaan eläkeläisten pihinän.

    Työmatkavähennyksissä kyse on tulojen verottamisen yhdenmukaistamisesta, kaikista muistakin tuloista saa vähentää niiden hankkimiseksi uhratut panokset ainakin johonkin rajaan asti. Esimerkiksi Helsingissä on n. 85.000 työpaikkaa enemmän kuin työllisiä asukkaita, kaikkien näiden työpaikkojen täyttäjillä ei ole realistisia mahdollisuuksia asua työpaikkansa vieressä, vaan heidän täytyy tulla muualta.

    2) VR toimii verovaroin ei sekään pidä paikkaansa. Liikenneviraston sivuilta löytyy helposti tieto, jonka mukaan tämän vuoden budjetista junien markkinaehtoisesti kannattamattoman kaukoliikenteen ostoihin varattiin 24,23 M€ ja lähiliikenteen ostoihin 5,94 M€, yhteensä 30,17 M€ (vähennystä vuodesta 2015 peräti 15 M€). Samaan aikaan VR maksoi vuosina 2014 ja 2015 valtiolle osinkoja 100 M€ vuosittain. Lisäksi VR kehräsi vuonna 2015 valtiolle ja eläkeyhtiöille yhteensä 462 M€ verot ja maksut.

    Eli Säpinää voi olla ihan rauhassa siitä, että hänen veroeurojaan ei kulu Susannan junapendelöintiin sentin latia.

    Ken haluaa tietää kuka on valtion todellinen lypsylehmä, kannattaa lukea taannoinen blogini tästä:

    http://kartsa.blogit.hameensanomat.fi/2014/12/07/julkinen-pysakointi-on-osa-julkista-liikenneverkkoa-strategia-nyt-ja-jatkossa/

    3) Kasvukeskukset pitävät haja-asutusalueet hengissä ja mm. hidastavat ilmaston lämpenemistä, koska niissä suora energian kulutus (sähkö, lämmitys ja yksityinen liikennepolttoaineiden kulutus) on oleellisesti pienempää per nenu kuin haja-asutusalueella. Kuulostaa hienolta, mutta ei kestä uudempaa tutkimusta…

    Jos yo. on totta, niin tehdäänpäs näin: yhteydet poikki, kaupungin rajan yli ei mene ihmisiä, tavaraa, energiaa, ruokaa, vettä, jätteitä eikä dataa kumpaankaan suuntaan. Missäköhän tulee ensimmäiseksi hätä? Kun suoran energiankulutuksen lisäksi laskelmissa huomioidaan se, että kaupunkilaiset kuluttavat tavararoita ja palveluita huomattavasti enemmän kuin haja-asutusalueilla asuvat, ja kaiken kulutuksen hiilijalanjälki siirretään tuotantopaikasta käyttöpaikkaan, kuva muuttuu varsin erilaiseksi: pendelöijä ei saa junasähkön kulutuksellaan kaupunkilaisserkkunsa kulutusjuhlien hiilijalanjälkeä kiinni.

    On melko lyhytnäköistä kaupunkilaisen irvailla haja-asutusalueita ja siellä luvattoman paljon energiaa kuluttavia puurtajia, jos nimittäin aikoo jatkossakin saada lähiökuppilassa makusiirappicappuccinonsa tuoreen luomuituvuohenjuustocroissanttinsa kanssa.

  14. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Kari
    Laskelmasi on mielenkiintoinen, mutta onko se kaiken kattava?
    Kerrot VR:n toiminnasta verovaroin tai ilman verovaroja. Laskelmasihan näyttää selkeästi ettei VR tarvitse verovaroja toimintaansa. Laskelmassasi ei kuitenkaan näy alkutilanne. Onko VR ottanut vapailta markkinoilta lainan kalustonsa hankkimiseen ja huoltoon tarvittavan alkupääoman ja maksanut sen korkoineen rahoittajalleen, jonka jälkeen maksanut valtiolle osingot ja toiminnastaan aiheutuvat verot ja maksut?
    Eikös vapailla markkinoilla toimiva linja-autoliikennöitsijä toimi niin? Tosin linja-autoliikennekin hakee nykyisin ja on jo jonkun aikaa hakenut kunnilta ja valtiolta kompensaatiota kuluihinsa, mutta alkupääomaltaan moni liikennöitsijä on lähtenyt liikkeelle vekselivetoisena.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Moi Antti,

      jos haluaa kattavampaa laskelmaa kuin minulla, sellaisen voi aina esittää itse, eikö niin ;-D

      VR-Yhtymä Oy:n toiminnassa on kyse valtio-omistajan tavasta järjestää vuodesta 1862 jatkunut toiminta. Mistä alkutilanteesta Antti haluat puhua? VR-Yhtymä Oy:kään ei syntynyt tyhjästä 1.7.1995, vaan sitä ennen vuosina 1990-1995 se oli valtion talousarviosta erotettu liikelaitos, ja sitä ennen keskusvirastomuotoinen laitos.

      Kun kommentissani kyse oli siitä, meneekö Säpinän veroeuroja Susannan työmatkoihin tai asumiseen (ei mene), niin siihen laskelmani riitti mainiosti. Se miten liikelaitoksen aloittava tase muodostettiin 1990, ei vaikuta enää siihen, millä rahoilla Susannan pendelöinti tänä päivänä rahoitetaan.

      Tottakai vaihtoehtona olisi ollut kuvaamasi kaltainen tilanne, jossa valtio olisi rahastanut VR:n kaluston ja liiketoiminnan myymällä sen joko suoraan jollekin yritykselle / konglomeraatille, jolloin 100% varmasti toiminta olisi tällä hetkellä ulkomaalaisomistuksessa, tai järjestämällä ”kansallisannin”, jossa yhtiön valtaosa olisi merkinnässä myyty kotimaisille yksityisille ja institutionaalisille sijoittajille. Muistanette varmaan ettei 90-luvun alkupuolisko ei ollut otollista aikaa tällaiselle manööverille.

      Perustaltaan tässähän on kyse siitä, että VR on saanut toistaiseksi pitää henkilöliikenteen yksinoikeutensa sitä vastaan, että se kantaa julkisen palveluvelvoitteensa. Ellei se halua tai voi tuota velvoitetta kantaa, niin pois potalta, ja muutkin saa vuoron.

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        …jaa niin, tästä voi halukkaat lukea miten yhtiöittäminen säädettiin:

        http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940224

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Kari kyselit mistä alkutilanteesta haluan puhua.
        Samasta alkutilanteesta mistä esim. Pekola ja Vekka ovat lähteneet liikkeelle ja moni muu yksityinen yritys.
        En väittänytkään että veroeuroja menisi Susannan työmatkoihin tai asumiseen, mutta, jos Susanna on vaatimassa kaikkien junien pysähtymistä Hämeenlinnan asemalla niin helposti tulee tilanne jolloin VR-osakeyhtiö sanoo ettei se ole liiketaloudellisesti kannattavaa, jotenka valtion on, vaikka sitten Talvivaaran kaivostuloista kompensoitava joka junan joka asemalle vaaditut 3 minuutin pysähdykset VR-osakeyhtiölle.
        Minua ei sinänsä haittaa vaikka VR Oy olisi 100 % :sti ulkomaalisten omistuksessa , jos he kaikki yhteiskuntavelvoitteensa hoitaisivat. Pyöriihän niitä bussiliikennöitsijöitäkin, jotka ovat ilmeisesti 100 % :sti ulkomaalaisten omistuksessa.

        • VR:llä on lupa tehdä vuosittain 20 miljoonaa euroa tappiota, näin muistelen johtajien verkatehtaalla kertoneen. Jos Hämeenllinna ei halua junavuoroja, rahat ja junavuorot päätyvät vain jonnekin muualle. Veronmaksajille niitä tuskin tuloutetaan.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Ei kukaan voi VR::lle lupaa tehdä vuosittain 20 miljoonaa euroa tappiota. Sehän jää lopulta Susannan lasten lasten maksettavaksi ja mitenkäs sittten junat kulkee, kun Susannan sukupolvi on oikeuksiinsa vedoten vaatinut junia vartin välein joka asemalla kolmeksi minuutiksi pysähtymään.
            Ei mitään muuta kuin nyt kaikki barrikaadeille vaatimaan junien pysäyttämistä joka asemalle ja vielä asemien väliinkin, kyllä sitten aikanaan tappioiden maksajat mummujaan kiittelevät.
            Kiitelläänhän sitä nykyäänkin suurten ikäluokkien aiheuttamia mittaamattomia yhteiskunnallisia vääryyksiä ja taloudellisia tappioita.

          • avatar Erkki Strömberg sanoo:

            Olin niitä ”Romanenkkoja” minäkin kuuntelemassa, en tosin loppuun saakka.
            Sekoitatkohan Susanna nyt VR:ltä tuetun liikenteen tilaukset hiljaisille rataosille jonka vuoksi valtio ”korvaa” näitä muutamalla miljoonalla VR:lle mainitsemaasi ”lupaan tuottaa tappiota”?
            VR:n on tuotettava voittoa ja tuloutettava siitä valtiolle vuosittain, sehän on ”korvaus” radan käytöstä.
            Kun VR aloitettiin yhtiöittää, siis oikeammin yksityistää tulivat mukaan monet muuttujat. Liikenteen pitäisi tuottaa ja jonkun maksaa radat, nehän on aina laiminlyöty kuten Velkatehtaan tilaisuudessa kerroin. Nyt vain on kaksi oleellisesti toisiinsa liittyvää erotettu keinotekoisesti, junat ja radat, junat tuottaa radat ei!
            Aivan varmasti on totta jotta Hämeenlinnan ohi ei ole taloudellista ajaa ohi pysähtymättä, mutta nykyinen tilanne johtuu ratojen heikosta kunnosta, peruskorjaamattomuudesta. Ouluun on ehdittavä ajassa joka kilpailee lentokoneen kokonaismatka ajan kanssa, kalustolla kyllä pääsisi huomattavasti nopeammin mutta radan kunnon vuoksi on hissuteltava paljon alle 200 km tunnissa nopeudella.
            Radan rahoista päättää eduskunta jossa on riittävästi Finnairin pisteiden kerääjä kansanedustajia, siksihän he tulevat jopa Jyväskylästä lentäen jotta perhe voi sitten pisteillä lomalle matkustaa. Ja lentokoneessa saa olla rauhassa rahvaalta, äänestäjiltä, noita kiusallisilta piruilta joita joutuu tapaamaan neljän vuoden välein!
            Iisakki on toivonut kilpailua radoille. Voiko kilpailtu juna sen nopeammin huonolla radalla ajaa?
            Tässä koko asiassa on olennaisin asia haluttu työntää syrjään, se josta kaikki johtuu ja se olisi korjattavissa jos tahtoa olisi, se on radan kunto.
            Eipä vaan viime eduskuntavaalien alla kenenkään Hämeenlinnalaisen ehdokkaan huulita kuullut mitään vaatimusta eduskunnan suuntaan, jotta laittakaa radat kuntoon.
            Paree oli jotta eivät sitten sinne päässeetkään kun eivät vielä Velkatentaan tilaisuudessa virhettään halunneet tunnustaa ja asiaa oikaista.
            On tosi irvokasta katsella mm Sari Raution käytöstä Velkatehtaalla kuin olisi kaupungin pendelöijien asialla!

          • avatar Susanna sanoo:

            Olet oikeassa, Erkki. Sekoitan kuin sekoitankin asioita.

            Päähän jäi vain kummittelemaan tilaisuudessa mainittu mahdollisuus tehdä tappiota 20 miljoonalla. Sanat eivät varmaankaan olleet nuo, mutta jäin vain ihmettelemään, kunnes sitten olimmekin jo seuraavassa asiassa.

            Kiitos korjauksesta!

  15. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Eräiden kommentoijien taholta on tullut ihmeellistä nälvimistä ja syrjähyppyjä, Susanna Hietasen asialliseen kysymykseen ja ihmettelyyn junien pysähtymisten harventamista juuri Hämeenlinnan osalta.
    Onhan VR:n toimenpiteissä vaikea nähdä minkäänlaista logiikkaa.
    Turha tässä yhteydessä kyseenalaistaa ihmisten tarvetta matkustamiseen ja hyviin yhteyksiin, vertailemalla että ”pahemminkin voisi olla”.
    Tosiasiahan on, että kollektiivisen matkustamisen mahdollisuuksia, on Hämeenlinnan osalta nyt vedetty alaspäin. Vaikuttaa siltä, kuin jonkun ”höyrypään” mielestä tämä olisi vain hyväksi?!

    Silvo

  16. avatar Tapsa sanoo:

    Kyllähän tätä juna-asiaa on nyt jauhettu Hämeenlinnan kaikissa medioissa Raution ja kiemungin yllyttäminä ja vähän muutenkin. Luultavasti VR heltyy näiden marinoiden ja vetoomusten edessä tasan yhtä vähän kuin Rautio ja Kiemunki heltyivät lukio- uudistuksen tai yleensä minkään muidenkaan asioiden suhteen kaupunkilaisten vetoomusten edessä. Loppukaneetiksi voisi hieman ex valtuustojohtajaa mukaellen heittää että suurlukio in my ass.

  17. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Linkin alussa totuus VRstä : https://youtu.be/VbfDsMuOTEk?t=2239

Jätä kommentti

css.php