Kaupungin taloudessa piilee pommi – jatketaan tästä

Kaupungin taloudessa odottaa pommi Linnan Tilapalvelujen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportin mukaan. Siinä sanotaan: ”Vajaakäytöllä tai tyhjänä olevien ja vaikeasti myytävien tai kalliisti purettavien kohteiden tuomat taloudelliset tappiot ja tasearvojen alas kirjaukset tulee lähivuosina huomioida realistisesti. … Kaikkinensa kaavallisia pienehköjä kehittämiskohteita on useita ja niihin riittävien resurssien oikea-aikainen kohdistaminen on tärkeää, jotta kiinteistökehittämishankkeet etenisivät ja tarpeettomilta tyhjien tilojen kustannuksilta vältyttäisiin.”

Tähän mennessä Linnan Tilapalvelut on myynyt vuosi toisensa jälkeen Hämeenlinnan vanhoja, käytöstä poistuneita rakennuksia menestyksellisesti. Mutta nyt ne hyvät kaupat on nyt tehty. Jäljellä on enää vaikeasti kaupattavia rakennuksia, joiden arvo on mitattu turhan korkeaksi kaupungin taseessa. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä lähes arvottomat rakennukset nauttivat taseessa isoa arvoa. Kun ne puretaan, poistuu kassan tasapainosta hurja summa rahaa. Kaupunki köyhtyy käytännössä valtavia summia jo ilman purkamiskuluja.

Nämä korkat tasearvot ovat olemassa, koska kaupungin talous on saatu näyttämään paremmalta, kun rakennusten arvoja ei ole vähennetty kaupungin ’tileiltä’ poistoilla niin paljon, kuin niiden ikä olisi vaatinut. Kupla odottaa siis puhkeamistaan. Ja tuo kupla ei muutu mihinkään, saamme sitten kaupunkiin uusia asukkaita tai emme. Nykytilannetta ei siis kannata vain ohittaa. Kassan pohja on syöty jo.

17 kommenttia artikkeliin “Kaupungin taloudessa piilee pommi – jatketaan tästä”
  1. avatar Kari Jokinen sanoo:

    Varmaan tuommoinenkin kupla on olemassa, mutta se ei liene kaupungin ongelmista siitä vakavimmasta päästä. Jos noita kaupungille arvottomia ja käyttökelvottomia kohteita puretaan tai myydään pilkkahinnalla, säästyy ainakin ylläpitokustannuksia. Ihan oikeaa rahaa ei menetetä, pelkkää tasearvoa eli kuvitelmaa omistuksen arvosta. Varmaan olisi hyväkin kiihdyttää näiden vajaakäytöllä tai tyhjinä olevien kohteiden myyntiä tai purkua. Yleensä uutta ja hyvää syntyy parhaimmin luopumalla jostain, jota ei osata käyttää.

    • avatar Susanna sanoo:

      Noinkin, mutta
      1) purkamaan ja myymään ei päästä ennen kuin palveluverkosta on päätetty
      2) tilapalvelujen budjettiin on sisällytetty tavoite melkoisista myyntivoitoista tänäkin vuonna – tässä on kyse ihan oikeasta rahasta (tämä siis siitäkin huolimatta, että myyntivoittojen saavuttaminen tiedettiin epärelistiseksi)
      3) myyminen edes pilkkahinnalla edellyttää usein kaavamuutoksia – ymmärtääkseni tähän ei löydy resursseja
      4) se purkaminenkin maksaa…

      Ihan vain muutama näkökulma tuohon tasapainottamaan ajatuksia.

  2. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Lammilla on hyviä esimerkkejä tuollaisista rakennuksista.
    Tällä hetkellä pahimpana (hölmöinpänä) ratkaisuna pidän sitä, että kaupunki tullee rakentamaan ”lähelle” uuden hyvinvointikeskuksen ja jättää tyhjilleen nykyisen vanhainkodin, jonka yhteydessä toimii terveyskeskus.
    Kaupunki ei ole ratkaissut mitä jatkossa tullaan tekemään vanhainkoti-terveyskeskuksella, kuten ei ole myöskään ratkaissut mitä tullaan tekemään nykyisellä Kanta-Hämeen keskussairaalalla.
    Mikäli uusia rakennetaan pitää myös päättää mitä vanhoille rakennuksille tehdään, tietenkin ne voidaan myydä alle tasearvojen, jolloin kuten Kari Jokinen sanoo ylläpitokustannukset poistuvat. On kuitenkin olemassa riski, että alle tasearvon myyty rakennus jää tyhjilleen ilman käyttöä ja hoitoa, rumentamaan ympäristöä, siitäkin on esimerkkejä vaikkapa Lammin keskustassa. Lammin meijeri myytiin muutama vuosi sitten huutokaupalla, mitä tuolle rakennuskompleksille nyt kuuluu, ei se ainakaan ympäristöä kaunista, kuten ei myöskään Lammin Linjatiellä sijaitseva pienkerrostalon rauniot.
    Tuollaisten rakennusten ostajissa saattaa olla kyseessä harmaan rahan sijoittajia ja se aiheuttaa sen, että kaupungin tulee varmistaa mahdollisen ostajan rahoituskuviot, joka taas on mahdotonta.

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    On ansiokasta ottaa esille näitä yksittäisiä kohteita ja näyttää missä kohdin yhteiskunnan resusseja on huonosti hoidettu. Jossakin muualla kuin yksityskohdissa piilee se varsinainen ongelma. Olisi syytä pohtia miksi tavallinen kansalainen muuttuu vaalivoiton saatuaan politikoksi ja tekemään päätöksiä, joita yksityisenä tolkkuna perheenjäsenenä ei voisi omassa taloudessaan hyväksyä.

    Vaihtoehtoisia syitä ko. käyttäytymiseen löytynee runsaastikin. Onko asiat liian suuria niille, jotka hamuavat polittisiksi päättäjiksi. Ne jotka ymmärtävät päätöksenteon vaikeudet ymmärtävät pysyä niistä myös erillään. Vaaleissa saatu äänimäärä ei välttämättä tarkoita laatua, mutta sillä ja puolueen paikkasaaliilla kuitenkin asioita pääsee hoitamaan niinkin suuressa yrityksessä kuin Hämeenlinnan kaupunki.

    • avatar Susanna sanoo:

      Erinomainen kommentti.

      Näistä muista asioista voin esittää faktoja. Noihin isompiin ja syvällisempiin asioihin voin esittää vain henkilökohtaisia mielipiteitäni. Voin sitä paitsi olla kovasti väärässäkin.

      Ihmisen toiminnan muutos on yksi asia. Äänestysvalinta on toinen asia. Jos poliitikko tekee läpi vaalikauden, jopa toisenkin äänestäjän näkökulmasta liian aliharkittuja valintoja, miksi äänestäjät äänestävät hänet aina uudelleen ja uudelleen tekemään vastaavia päätöksiä?

      Äänestyspäätöksiin vaikuttavat kovin monenlaiset tekijät. Yksi hurmaa äänestäjät terävällä kielenkäytöllään. Toinen kauniilla hymyllä ja ulkonäöllä. Kolmannella on hyvä verkostot ja paljon ystäviä. Ja niin edelleen. Tavikset, vaikkakin päätöksentekoon kovasti sitoutuneet, eivät ole kovin vahvoilla näillä markkinoilla.

      Kuinka moni oikeasti haluaa muutosta? Siitä tässä kai on pohjimmiltaan kyse.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Tuota kiinteistöjen korjausvelkaa minäkin ihmettelen Olemme vuodesta 1980 asuneet kolmessa eri omakotitalossa, joista mikään ei ole ns uudisrakennus. Joka vuosi joudumme miettimään mitä isompaa tai pienempää fiksattavaa on seuraavana vuonna. Nyt mietitään ikkunoiden uusimista, viime vuonna oli katto. Näin pystyy pitämään kiinteistön kohtuullisessa kunnossa ja välttyy kertarysäyksellä tulevista ehkä talouden kaatavista kustannuksista. Eikö kunnan kiinteistöjäkin pitäisi hoitaa tuolla periaatteella, onko kysymyksessä ammattitaidottomuus. Ei pitäisi olla, vaan välinpitämättömyys.
      On totta, että kunta-asioita on hoitamassa henkilöitä, joiden omatkin asiat eivät ole kunnossa. Pyrky ja vääränlainen kunnianhimo lienee kysymyksessä.

      • Ammattitaidottomuudesta ei ole kysymys.
        Budjetti on ajettu niin kireäksi, ettei kunnossapitoon ole riittänyt kapasiteettia.
        Ja kun sisäilmaongelmat ovat räjähtäneet käsiin, kunnossapitoon ei ole enää löytynyt rahan lisäksi enää tekijöitäkään. Raha on jyrännyt näissä asioissa ammattitaidon. Ikävä kyllä.

        • avatar Kari Ilkkala sanoo:

          Susannan kommentin voin allekirjoittaa 110%.

          Tilapalveluissa tiedetään tarve tasan tarkkaan. Kun tarve leivotaan budjettiin, tulee virkamieskierros ennen tilapalveluiden johtokuntaa saati kaupunginhallitusta ja leikkaa tasokorjauksen pois. Näin tarvittavaa tasokorjausta ei koskaan tehdä, koska mikään vuosi se ei pääse edes luottamushenkilötarkasteluun. Kun asiaa yrittää korjata kh:ssa tai valtuustossa, niin se ei nyt vain kertakaikkiaan käy, koska ehdotuksiemme rahoitus olisi merkinnyt kokdemin suojelemien muiden intressien, kuten infrayksikön tai Eteläranta Oy:n rahoituksen leikkausta.
          Kaupungin ylin virkamiesjohto on suoraan henkilökohtaisessa vastuussa rakennuskannan surkeudesta ja siitä työntekijöille ja muille käyttäjille aiheutuvista haitoista. Tätä asiaa ei voi kaunistella.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Yleensä luotan Kari esittämiisi talouslukuihin, mutta nyt olen vahvasti eri mieltä.
            110%, mitä se on? Jos meillä on litran astia ja täytämme sen piripintaan vedellä, astiaan ei mahdu kuin 1 l vettä ja silloin se on 100%:sen täynnä. Emme saa mahtumaan tuohon litran astiaan vettä 110 %.
            Lahden suunnassa valitsivat jonkin hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajan ja hän sanoi paneutuvansa tehtävään 110%:sti, eli ei juurikaan mitään.
            Pidän sellaisia henkilöitä jonkin verran epäluotettavina, jotka eivät ymmärrä prosenttilaskua.
            Aikoinaan koulun matematiikassa opetettiin, ettei yli 100% ole. 100% on täynnä, tai kokonaisuus. Yksinkertaista matematiikkaa, yli 100% :n menevät puheet ovat valehtelevaa populismia.

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Antti,

            Jatkokurssi koulusi matematiikkaan: kuinka monta prosenttia 11 on 10:stä?

            Kielikuva olisi voinut olla parempi, kuten aina. Kuvitellaan vaikka sitten, että minun astiani on vähän suurempi kuin Susannan…

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Halusti lähden uudelle matematiikan jatkokurssille, jos joku saa litran vesiastiaan mahtumaan 11 dl vettä. Toisaalta, jos bensiinilitraan lisätään 4 % öljyä, onko liuos silloin 104 %:sta, ei sillä ennen jatkokurssia suoritetulla matematiikalla.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Haluaisin esittää kysymyksen Karille ja Antille matematiikasta:
      Hämeenlinnalla menee huonosti. Niinpä Kenakkala, Isosuo ja Rautio lähtivät paikallisjunalla Helsinkiin neuvottelemaan valtion lisärahoituksesta ennen Hämeenlinnan totaalista konkurssia.
      Neuvottelut venyivät ja he eivät ehtineet viimeiseen junaan joka pysähtyisi Hämeenlinnassa.
      Oli yövyttävä Hesassa ja koska kaupungin kassa oli tyhjä oli mentävä halvinpaan matkustajakotiin.
      Matkakodin Madame oli vaatinut kultakin 10 euroa yösijasta illalla etukäteen, matkalaisethan tulivat epäluotettavan köyhästä kaupungista.
      Aamulla Madamme tuli, yöpyjien lähdettyä asemalle, katumapäälle ja käski juoksupoikansa viedä heille takaisin 5 euroa. Poika mietti miten jakaa viisi euroa kolmelle tasan ja päätti antaa kullekin euron ja pitää itse kaksi euroa.
      Matkalaiset siis maksoivat kolme kertaa yhdeksän euroa eli 27 euroa. Pojalle jäi kaksi euroa.
      Yhteensä siis 29 euroa.
      Mihin hävisi yksi euro?

  4. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Matematiikassa on harmillista ehdottoman rajan tuleminen vastaan. Onneksi politiikassa ei noin määrääviä rajoja tunneta. Edellä oleva keskustelu osittaa, että demokratia on heikko hallinnan väline ja kannattaisi vaihtaa heti kun paremman keksii, Demokratiassa on liika ihmistä mukana.

Jätä kommentti

css.php