Kuka haluaa jatkaa tätä rataa?

Kaupungin talous on kuralla. Enää ei olisi varaa ”rohkeisiin” avauksiin silloin, kun se vaatii kaupungin rahallista panostusta. Ne eurot on käytetty moneen kertaan jo aikaisemmin.

Kaupungin kasvu täytyy tulla liiketaloudesta (siis liike-elämästä), siihen kaupunkiorganisaatiossa ei ole riittävää osaamista. Eikä tarvitsekaan olla. Bisnes on bisnestä ja kaupungin perustehtävä ei ole tehdä bisnestä.

Nyt on aika säätää kaupungin taloutta terveelle pohjalle. Ja pitää huolta siitä, että perusasiat saadaan kaupungissa kuntoon. Ei hometaloja. Ei huonon sisäilman kouluja. Ei poskettomia investointeja visioihin, joiden toteutumisesta ei ole kellään OIKEASTI mitään hajua. Ei lisää parkkihalleja. Tornitaloja saa tulla, jos joku haluaa maksaa ja rakentaa ne. Sekään ei ole kaupungin tehtävä.

Me tarvitsemme terveitä kouluja ja päiväkoteja. Me tarvitsemme tervettä taloutta. Me tarvitsemme huomattavasti nykyistä vähemmän palveluhankintoja konsulttitoimistoilta – säästöä syntyisi hetkessä.

Me tarvitsemme kaupunkilaisten osallisuutta ihan aikuisten oikeasti. Emme vain juhlapuheissa, vaan haluamme kuunnella ja tehdä yhteistyötä. Kuntalaisissa asuu paljon viisautta.

Me tarvitsemme muutosta. Näin ei voi jatkua. Jos ongelmaa ei tiedosteta, ei sille osata myöskään tehdä mitään.

Kuka haluaa jatkaa tätä rataa?

7 kommenttia artikkeliin “Kuka haluaa jatkaa tätä rataa?”
  1. avatar Beobachter sanoo:

    Kysymyksiä nykyisessä taloustilanteessa herättää esimerkiksi kovin massiiviselta vaikuttava kirjaston peruskorjaus, jonka budjetti tänäisen HäSa’n mukaan on 7,5M€, suunnittelu 300000€. kesto peräti kaksi vuotta. Arkkitehtonisesti kaunis punatiilinen, vielä nuori vasta noin 30 vuotias rakennus on ulkoa moitteettomassa kunnossa, eikä myöskään sisäpuolella aktiivinen kirjaston käyttäjä havaitse juuri vikoja poisluetteuna WC-tilojen ja tekstiilipäällysteisten punaisten penkkien pieni kuluineisuus. Kirjasto on nykyisellään erittäin toimiva, kirjat löytyvät hyllyistä omatoimisestikin, lainaus- ja palautusautomaatit toimivat hyvin, musiikkiosastolta löytyvät kaikki tallenteet, lehtihyllyissä lehdet ovat näkyvissä ja niiden lukemiseen on hyvät ja riittävät lukutilat. On kahvila-ravintola sekä luento- ja musiikkisali. Kaikki tarvittava on nykyisessä pääkirjastossa hyvässä ja toimivassa kunnossa. On myös riittävät pysäköintitilat mm Lukiokadun 1h kiekkopaikkoineen. Siksi suureellinen peruskorjaussuunnitelma ihmetyttää kaupungissa, joka tänäkin vuonna velkaantunee 12…13M€ ja joka on nostanut kokonaisverokantansa (kiinteistövero ml) yhdeksi maan korkeimmista. Jos talotekniikan päivitystä, käyttövesiputkiston, kaluston uusimista ja palosuojauksen parantamista tarvitaan, siihen ei 7,5 M€ budjettia eikä kahden vuoden korjausaikaa koko kirjaston väistötiloihin Wetterille siirtymisineen tarvittane. Perustelut tämän päivän HäSa’n jutussa ”näköalaterasseineen ja parempinen näkymineen linnalle” ja lukiolaisten kokoontumistilojen tarpeineen kuulostavat kovin kevyeltä, luvalla sanoen unelmahötöltä varsinkin, kun tuo keskustan lukio, Sibeliuksen ja Paasikiven oppiahjo ollaan siirtämässä melko vähän aikaa sitten peruskorjatusta kauniista, viereisestä perinsteisestä rakennuksestaan kauas johonkin ihmeen suurlukioon Myllymäkeen.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Peruspalveluita ei saa laskea ainakaan heikommalle tasolle kuin ne nyt ovat. Käy kuten kulttuuripuolella on käymässä klassiselle musiikille. Olen päätoimittaja Uusi-Kilposen kanssa samaa mieltä, että Hämeenlinnassa esitetään kesäteatteria talvellakin. Jatkuva leikkaaminen ei anna mahdollisuutta tehdä kovin kunniahimoisia esityksiä, vaikka näyttelijäkunta niihin pystyisikin.
    Yksi asia vielä joka liittyy kuntamme ja ei liity. Eteläisessä- Hämeessä puuhataan useammalle kunnalle yhteistä keskuskeittiötä. Hämeenlinnassahan sellainen on. Lehtikuvassa esitetään avaria työskentelytiloja kiiltävine kattiloineen. Kun oppilaiden vanhemmat tai kunnan päättäjät käyvät maistelemassa laitosruokaa, he saavat maukkaan ja näyttävän kattaukse, jota vuolaasti kehuvat. Arki on toista, kylmä muussi, puoliraaat perunat, kylmät vihannekset ja haalea kastike ei juuri ainakaan ala-astelaisilta kiitosta saa. Jotain täytyy kotona suuhun saada heti kun kotiin päästään vaikka ruokailusta ei ole kuin tunti. Ravitsevat ja maukkaat laitosateriat ovat jonkinlainen päättäjien kehittämä myytti. Isot yksiköt ja pitkät jaskelumatkat vativat erityistä osaamista, mikä ei ehkä hyvin toteutettuna toisi niitä säästöjä. Sama pätee lopetettuihin kouluihin.
    En malta olla lissämättä Vantaalla lopetettiin täyskuntoinen (ei hometta tms) Hevoshaan isohko koulu säästösyistä. Eturivissä lopettamista oli vaatimassa demareiden nouseva tähti Lindtman. Hulluja nuo päättäjät.

  3. avatar Tuula Virta sanoo:

    Hämeenlinnan hallinnon kärkikaarti on potenut jo kymmenen vuotta todella pahaa napoleon-syndroomaa ja hedelmät tästä ovat putoamassa nyt kuntalaisten kannettavaksi huimana verojen nousuna ja ihmisten pakenemisena kaupungista.

    On visioitu Euroopan suurimpia autotaloja, ylimitoitettuja parkkitaloja ja rautakaupan keskittymiä ja samaan aikaan on unohdettu pitää huolta opin ahjoista ja peruspalveluista. Hallinnon suuruuden hullut arkkitehdit ovat ruoskineet toinen toistaan yhä uhkarohkeimpiin yritelmiin. Yhden rääkäisyn rokkipuistoon liikeni lähemmäs neljä miljoonaa, mutta verokirstua se ei ole lihottanut. 13 miljoonan budjettivaje kertoo holtittomasta talouden pidosta – näin ei todellakaan voida jatkaa.

  4. avatar Janne Routio sanoo:

    Kanta-Hämeen suurimman rahoituslaitoksen Osuuspankin edustaja kertoi eilisessä lehdessä olevansa huolissaan Hämeenlinnan tilanteesta. Kun näin merkittävä taho on julkisesti huolissaan kaupungin tilanteesta, ollaan Hämeenlinnassa todella vakavien asioiden äärellä.

    Kaupungin talous kuralla, verot nousevat kohisten ja ihmiset katoavat Hämeenlinnasta. Sanotaan ettei syyllisten etsiminen auta mitään, mutta väärien päätösten arkkitehteja ei ainakaan pidä kannustaa enää jatkamaan samoilla linjauksilla.

    Voidaan tietysti kysyä, miten julkishallinnon tekemiset tai tekemättä jättämiset ovat olleet vaikuttamassa paikallistalouteen tai olosuhteisiin, jotka ovat saattaneet kaupungin syöksykierteeltä vaikuttavaan tilaan. On varmaa ettei satojen miljoonien budjetilla toimiva julkishallinto ja siellä tehtävät päätökset ole vaikuttamatta myöskin elinkeinoelämän puolelle ja tätä kautta koko seutukunnan työllisyyteen ja hyvinvointiin.

    Nyt on syytä kuitenkin katsoa eteenpäin ja kääriä hihat. Juhlapuheiden aika on ohi – on ruvettava tekemään asioita, jotka vahvistavat Hämeenlinnan taloutta ja työllisyyttä. Huhtikuun vaaleissa äänestäjillä on avaimet kädessään.

  5. avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

    Luin kiinnostavan dokumentin: Linnan kehitys Oy:n hallituksen toimintakertomuksen (2015). Siellä lukee strategisten riskien kohdalla:
    ”Omistajan strategiana on panostaa Suomen kasvukäytävään ja markkinoinnin ydinviesti on kaupungin keskeinen sijainti kasvukäytävällä. Riskinä on, että kasvu kohdistuu käytävän suurimpiin keskuksiin ja Hämeenlinnan kaupungin asema ei vahvistu.
    Kantolan Tapahtumapuiston osalta riskin muodostavat puiston jatkokehittämisen rahoitus ja riittävän mittavien tapahtumien saaminen Tapahtumapuistoon.”

    Ongelmat on osattu ennakoida, mutta strategiseen ajatteluun kuuluu myös pohtia ennalta entä, jos -tyyppisesti. Nyt ollaan siinä tilanteessa, jossa riskit toteutuvat ja jotain pitäisi tehdä. Käynnissä olevat Venäjä- ja maaseutuhankkeet ei taida olla kovin tehokkaita keinoja elinvoimaistaa Hämeenlinnaa.

    Jo 2015 tiedettiin, että täällä ei todellakaan olla ihan lähellä vaan oikeastaan ihan pihalla! Toivon kunnallisvaaliehdokkailta konkreettisia aloitteita, että Ihan pihalla, Hämeenlinna – slogan ei olisi totta.

  6. Iso kiitos osuvista kommenteistanne! Pahoittelen, etten ole päässyt vastailemaan. Olen käyttänyt viime aikoina kaiken vapaa-aikani vaalikuvauksiin, siis olen ottanut muista kuvia ja käsitellyt niitä ehdokkaille vaalikuviksi. Kokemus on ollut mielettömän upea, mutta kaikki muu onkin jäänyt olemattoman vähiin. Mutta aika aikaansa kutakin.

    Vaikkei ihan konkretiaan päästäisikään, toivon ihmisten oivaltavan muutoksen tärkeyden. Muutosta saa vain äänestämällä muutoksen puolesta. Tämä vuosi ei tule olemaan taloudellisesti ruusuinen kuin ei seuraavakaan.

    Siksi pitää priorisoida. Eri puolueet priorisoivat kaupungin päätöksen teossa kovin eri tavoin. Kaikkeen suunniteltuunkaan ei riitä raha. Laitetaanko perusasioita kuntoon vai rakennetaanko hienoa pöhinää?

  7. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Jos muutkin kunnan hankkeet ovat samanlaisen osaaminen tasolla kuin viimeaikoina on ollut Sibelius-säätiön leväperäiset talousasiat on turha haaveilla, että lähivuosina päästäisiin mitään korjaamaan ilman lisäveronkorotuksia. Kunnanjohtajan on turha lupailla mitään Itsenäisyysjuhlia kunnan kustannuksella. Laittakaa se Käki hommaamaan sponoreita konsertinjärjestäjiltä, suuremmilta yrityksiltä yms. Kunnanvaltuuston jäsenet voisivat asettua konserttiin menevien teiden varteen mukanaan plakaatti ”auttakaa köyhtyvää kuntaa”. Keräysastioiden tulisi olla lukittuja etteivät keräyskulut nousisi kohtuuttoman korkeiksi.

Jätä kommentti

css.php