Kaupungin ulkopuolelta ostetaan palveluja isolla kädellä

Hämeenlinnan kaupunki osti vuonna 2015 palveluja kaupungin ulkopuolelta peräti 220 miljoonalla eurolla! Yli 60 miljoonalla eurolla enemmän kuin mitä kaupungilla kului henkilöstökuluihin kaikkineen. Ja tavallisesti valitetaan juuri sitä, miten henkilöstömenot ovat ne suurimmat menot.

Konsulttiaika maksaa (paljon). Konsulttipäivän hinta vaihtelee kovasti, mutta nyrkkisääntönä yhden konsulttipäivän hinnalla saa kevyesti kustannettua neljä palkkatyöpäivää. Kuukauden palkkatyön hinnalla saa siis keskimäärin vain yhden viikon konsulttityön. Yhden konsulttiviikon hinnalla palkattaisiin osaaja omaan organisaatioon kuukaudeksi. Yhden konsulttikuukauden hinnalla osaaja palkattaisiin peräti neljäksi kuukaudeksi.

Suuren ulkoisen palveluostamisen kulttuurin riskinä on se, että moni osaaminen kertyy juuri konsultille, ei omaan organisaatioon.  Jos ja kun kyse on jatkuvasta toiminnasta, päätyy ratkaiseva kriittinen osaaminen aivan väärään organisaatioon (tuottajalle = konsultille) ja konsulttiriippuvaisuus on siten syntynyt. Kaikkeen tuohon osaamiseen liittyvään tarvitaan jatkossakin tuo osaava konsulttitaho, sillä omin neuvoin ei enää selvitä.

Kun samalle konsulttitoimistolle maksetaan muutaman vuoden aikana satoja tuhansia euroja, on melkein pakko päätellä, että osa ulkoa ostettavasta osaamisesta on jo sellaista, jota meillä omassa kaupungissa tarvitaan jatkuvasti kriittisen paljon. Miksei sitä osaamista hankita omaan organisaatioon, jos se kerran on niin paljon halvempaa?

Jos jollekin tuollaiselle palkatulle osaajalle ei riitä kokopäiväisesti tekemistä Hämeenlinnan kaupungissa, voisiko kuluja ja työpanosta jakaa naapurikuntien kanssa? Silloin kaikki hyötyisivät sekä osaamisen kerryttämisen puolesta että taloudellisesti.

Nykyinen holtittoman iso ulkoisten palvelujen hankinta vaikuttaa väistämättä kaupungin talouteen todella ikävästi. Tehdään sille jotakin!

44 kommenttia artikkeliin “Kaupungin ulkopuolelta ostetaan palveluja isolla kädellä”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Toi 220 miljoonaa pitäisi saada purettua. Tuskin se kaikki on konsulteille mennyt. Tosin kyllä konsultit hinnoitella osaavat. Savitaipaleella konsultti laskutti kuntaa yli kymppitonnilla kun keksi kunnalle sloganin, kuntaa johdetaan Sisulla, sovulla ja sydämellä. Kunnanjohtajan mukaan kuntapäättäjät ovat aivan ”liekeissä”.

  2. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Tähän summaan kuulunevat myös kaikki ne maarakennusurakoitsijat jotka ovat kalustonsa saaneet kaupungin hommiin. Totisesti siellä ei koneet kulu. Työtahti on niin verkkaista jotta liikettä tuskin huomaa.
    Minulla oli aitiopaikka katsella ns Sinkkilän pelolle kun kaupungin hommana siirettiin sadevesiviemäri paikasta toiseen tulevan talon tieltä. Samalla alkoi rivitalon rakennus. Sinne tuli myös kaivuri joka päivässä kaapi peltomullat kasaan koko rivari-tontin alueelta. Kone oli rakentajan hommissa.
    Kaupungin hommissa ollut kone teki töitä viikon, toistakin kun kaivoi noin 50 metriä putkea pois pellosta ja upotti sen toiseen paikkaan. Hommassa hääri yksityinen kone ja kaksi väliin kolme kaupungin miestä.
    Rivitalotyömaan kaivurikuski kertoi minulle haudanneensa komesataa metriä päivässä vastaavaa putkea Jahkolan teollisuusalueella joka oli myös pellolle perustettu.
    Tällaisten takia ne summat niin suuriksi nousee, systeemissä on vika.
    Enenvanhaan noin monta miestä olis homman pelkillä lapioilla tehnyt nopeemmin, mutta nykyään jos kottikärryllinen maata on siirrettävä kaupungin hommissa siihen tarvitaan yksityinen urakoitsija koneineen ja liuta kaupungin miehiä.
    Kaiken kukkuraksi kävi ilmi jotta putken siirto olisi kuulunut rivitalon rakentajan toteuttaa tai ainakin kustantaa. Se meni kaupungin piikkiin koska kaupungin herrat ei olleet ajan tasalla.
    Siellä on liian paljon suoranaista kyvyttömyyttä nähdä mitä tehdään.
    Näin niitä kustannuksia syntyy, mutta säästetäänhän sitten hoito ja päivähoitopuolella vaikka vessapaperissa ja vaipoissa.

  3. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Tärkeintä on se mitä tuolla 220 miljoonalla eurolla on saatu aikaiseksi, ei se kuka, tai mikä taho sen on tuottanut. Kuukaudeksi ei kannattane kaupungin ketään palkata, jos työn voi teettää vaikkapa kaupunkiin verot maksavalla yrittäjällä , jolla on ammattitaito ja välineet tuohon työhön.
    En osaa sanoa onko tuo Erkin esittämä tarinakaan aivan tosi. Luulen ettei kyseessä ole kuitenkaan ollut suoraan kaupunki siirtämässä putkea, Hs-vesi teettää yleensä nuo työt, mutta en osaa sanoa varmaksi. Hs-veden tekemät työt sitten saattavat sisältyä tuohon 220 miljoonaan euroon. Joka työhön löytyy aina nopeammin ja tehokkaammin tekevä kilpailija, ainakin puheissa.
    Saisko tarkennuksia?

  4. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Voithan Antti tutkia itsekin miten kaupungin eri yhtiöiden välillä työt jaetaan.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Juorupuheisiin ei milloinkaan löydy tarkennuksia, ainakaan juorujen tekijöiltä ja levittelijöiltä.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Kyseessä oli hulevesiviemäri joka siirrettin pois Tallikuja 3 rakenettavan rivarin tieltä. Alkuperäisen kaavan mukaan siinä oli kaksi omakotitalotonttia ja välissä kevytliikenneväylä. Tontit ostanut pariskunta Raittinen yhdisti ne ja anoi ja sai muutoksen rivaritontiksi. Tontille jäänyt hulevesiviemäri olisi kuulunut tontin omistajan siirtää, ihan ovat virkamiehet sen myöntäneet, kylläkin liian myöhään.
        Siirtötyön teki Linna-Infra kera yksityisen kaivurin. Olihan kyseessä ”infran muutos-rakennus”.
        Hommaan saatiin kulumaan aikaa koska tekijäporukka tuli Hämeenlinnasta ja päivä alkoi koneen hakemisella Mutasen hallilta kunhan ensin oli tultu Hämeenlinnasta. Siihen kuluikin jo aikaa joten tuli kaffetauko joka vietettiin jossain automatkan päässä, ilmeisesti kylän jossain baarissa. Sen jälkeen ruopaistiin pari metriä ja olikin ruokatunti. Sen jälkeen taas pikkutovi töitä ja kaffetauko jonka jälkeen kone taas ajeltiin yöseuduksi Mutasille kaupungin hallin pihalle ja lähdetiin Hämeenlinnaan. Seuraavana päivänä taas sama uudelleen.
        Toinen kaivuri joka oli rakentajan hommissa seisoi kyllä yöt siinä tontilla joten se hallille ajo ja sieltä takaisin joka päivä oli vain ajankulutusta.
        Tässäpä Antti sinulle nälvimistä taas, en enää lisää tule Sinulle selittelemään.

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          Tämä tarinahan ei kerro asiasta totuutta. Se on alun alkaen sävytetty määrätyn laiseksi.
          Tarinassa on tekijöitä, joita sekä toisaalla moititaan ja toisaalla ylistetään. Toisaalla moititaan ostopalvelua ja toisaalla sitä ylistetään, sama tehdään kaupungin ns. omin avuin tehdyissä töissä.
          Kyttäämisen ja juoruamisen logiikka tuossa kylläkin tulee selkeästi esille, joten niiden hallitsemisesta voidaan antaa pisteet.

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          En nyt kovin paljoa viitsi tietotoimistoosi puuttua, mutta kysyessäsi vastaan.
          Ensiksi onko sinulla dokumentoitua tietoa Raittisen ja kaupungin välisestä kaupasta, mitä siinä on sovittu esim. hulevesiviemärin siirrosta.
          Toiseksi onko sinulla dokumentoitua tietoa Linnan Infran ja kaivuriyrittäjän välisestä työsopimuksesta ja siihen liittyvistä reunaehdoista, esim. koneen yöaikaisesta säilytyksestä, sosiaalitiloista työmaalla jne.
          Kolmanneksi onko sinulla ymmärrystä voiko kaupunki, tai kaupungin ostopalveluna ostama yrittäjä jättää yksityisen rakennusfirman tontille koneensa seisomaan?
          Neljänneksi mitä aiot tehdä saadaksesi esittämäsi epäkohdat korjattua? Laskennallisestihan pystyt selkeästi esittämään paljonko kyseisen koneen siirto aamuin illoin tuli kaupungille maksamaan, varsinainen siirtoaikahan tuolla välillä traktorilla ei viene kuin 3-5 minuuttia suuntaansa.
          En väittänyt etteikö tarinasi olisi tosi, mutta väitän, että se on määrätyllä tavalla väritetty eikä sisällä koko totuutta. Oleellisia tietoja puuttuu.

          • avatar Erkki Strömberg sanoo:

            Antti?
            Mikä kauppa Raittisen ja kaupungin välillä liittyy tähän tonttiin?
            Siinä ne Appolan pellolla (kaavakartassa leikkikenttä) touhusivat, olisi varmaan mahtunut siinäkin kone yöpymään kun ei vielä ollut keväällä toukoaikakaan. Sitä en tiedä missä paskalla kävivät!
            Olin tapahtumaaikaan yhteydessä kaupunginhallituksen jäseneen ja häneltä, hänen tutkittuaan asiaa virkamiesten kanssa, tiedon sain jotta herrat möhli, olis pitäny tontin omistajan toteuttaa/maksaa!
            Siis suurin virhehän oli kun me veronmaksajat maksoimme muille kuuluvan homman ja se vielä niin kallilla tavalla toteutettiin.
            Jäikö Antti Sinulle vielä jokin epäselväksi?

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            En osaa sanoa, mutta näin kirjoittaa Erkki: ” Alkuperäisen kaavan mukaan siinä oli kaksi omakotitalotonttia ja välissä kevytliikenneväylä. Tontit ostanut pariskunta Raittinen yhdisti ne ja anoi ja sai muutoksen rivaritontiksi.”
            En kirjoittanut siitä mihinkä kone jätetään yöksi, vaan siitä mitä tilaaja ja urakoitsija ovet keskenään sopineet. Mikäli jotain asiaa et tiedä niin selvitä ensin ja kirjoita sitten, ei tarvitse sitten huhuja kirjoitella. Kaffetauosta kuitenkin osasit jotain kirjoittaa.
            Oman käsitykseni mukaan, ”jos herrat möhlii” niin ei tontin omistaja ole maksuvelvollinen.
            Et vastannut kysymykseen: mitä aiot epäkohdan oikaisemiseksi tehdä? Minun neuvoni olisi Linnan Infralle, että jatkossa hankkisivat vanhan ajan suoravartisen ojalapion ja palkkaisivat Erkin putkien siirtoon. Olisi meinaan halpaa ja ainakin osa meistä tietää kuinka kallista on halpa työ.

          • avatar Erkki Strömberg sanoo:

            Antti, kirjoitit: ”Ensiksi onko sinulla dokumentoitua tietoa Raittisen ja kaupungin välisestä kaupasta, mitä siinä on sovittu esim. hulevesiviemärin siirrosta.”
            Kertoisitko minulle mikä kauppa on kyseessä?
            En pysty hakemaan Sinulle vaatimaasi dokumentoitua tietoa kauppakirjasta jota en tiedä edes olevankaan.
            En ole missään kirjoittanut jotta pientalotontit Tallikuja 3 ja 5 olisivat olleet kaupungin tai Lammin kunnan omistuksessa, kerroin rakennuskaavatilanteen kun kauppakierros alkoi.
            Epäkohdan korjaamiseksi tein jo, ja sen kerroin, et vain tainnut sitä ymmärtää.
            Toivoisin ettet levittäisi täysin paikansapitämätöntä tietoa tonttien omistuksista ja kauppa-asioista kun et niistä näköjään mitään tiedä, etkä kykene virhettäsi tunnustamaan.
            Jatka vaan ninitystäsi, tämähän ei ole minun blokini, minä en enää viitsi jatkaa kun et vastaa mitä kysytään!

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Tuossa yhteydessä, kun pariskunta Raittinen on kaksi omakotitalotonttia ostanut, tai kaavoittanut rivitalotontiksi lienee kaupunki kuitenkin ollut mukana.. Luulisi tuollaisessa kaavoitusvaiheessa kaupungin esittävän, että kyseisillä omakotitalotonteilla oleva hulevesiviemäri on muutettava rivitalotontin vaatimusten mukaiseksi ja selvityksen siitä kenelle asia kuuluu.
            Siitä kai on ollut kysymys ja jos se on minun virheeni niin hyvin sen voin myöntää, vaikka en olekaan ollut osallisena kaavoituksessa sen enempää kuin kaupan osapuolenakaan. Olen kylläkin kirjoittanut kaupungin ja Raittisen välisestä kaupasta ja se on minun virheeni, ei siinä mitään kummallista tunnustamista, tai tunnustamatta jättämistä tarvita.
            Ainahan sitä pitää tietoviisaille tunnustaa heidän ylitsevuotava tietomääränsä, ettei tule aiheutettua traumaa, joten pyydän vieläkin anteeksi aiheuttamaani sekaannusta ja tekemääni virhettä.
            On se kuitenkin ihmeellistä etteivät kauppakierrokseen osallistuneet ole huolineet antamistasi hulevesiviemärineuvoista. Kai sinulla nyt niistä on dokumentti, että pääset asiaa eteenpäin viemään. Minulle ei sellaista dokumenttia tarvitse toimittaa.
            Käsitykseni mukaan olit asiaa pyytänyt hallituksen jäsenen selvittämään ja olet saanut selvityksen, että herrat möhli. Siihenkö sitten sinun evääsi loppui.
            Herratko möhli myös tuon kaivurin yöllisen säilytyksen kaupungin varikolla ja tuon hulevesiputken siirron, jonka sinä olisit iltavilakalla hoitanut ja ”halavalla”.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Tuossa yhteydessä, kun pariskunta Raittinen on kaksi omakotitalotonttia ostanut, tai kaavoittanut rivitalotontiksi lienee kaupunki kuitenkin ollut mukana. Luulisi tuollaisessa kaavoitusvaiheessa kaupungin esittävän, että kyseisillä omakotitalotonteilla oleva hulevesiviemäri on muutettava rivitalotontin vaatimusten mukaiseksi ja selvityksen siitä kenelle asia kuuluu.
            Siitä kai on ollut kysymys ja jos se on minun virheeni niin hyvin sen voin myöntää, vaikka en olekaan ollut osallisena kaavoituksessa sen enempää kuin kaupan osapuolenakaan. Olen kylläkin kirjoittanut kaupungin ja Raittisen välisestä kaupasta ja se on minun virheeni, ei siinä mitään kummallista tunnustamista, tai tunnustamatta jättämistä tarvita.
            Ainahan sitä pitää tietoviisaille tunnustaa heidän ylitsevuotava tietomääränsä, ettei tule aiheutettua traumaa, joten pyydän vieläkin anteeksi aiheuttamaani sekaannusta ja tekemääni virhettä.
            On se kuitenkin ihmeellistä etteivät kauppakierrokseen osallistuneet ole huolineet antamistasi hulevesiviemärineuvoista. Kai sinulla nyt niistä on dokumentti, että pääset asiaa eteenpäin viemään. Minulle ei sellaista dokumenttia tarvitse toimittaa.
            Käsitykseni mukaan olit asiaa pyytänyt hallituksen jäsenen selvittämään ja olet saanut selvityksen, että herrat möhli. Siihenkö sitten sinun evääsi loppui.
            Herratko möhli myös tuon kaivurin yöllisen säilytyksen kaupungin varikolla ja tuon hulevesiputken siirron, jonka sinä olisit iltavilakalla hoitanut ja ”halavalla”.

          • avatar Erkki Strömberg sanoo:

            Niin luulisi, Antti, mutta totuus lienee aivan muuta.
            Niin minäkin olettaisin jotta kunta/kaupunki pitäisi puolensa kaavamuutosten yhteydessä niiden vaikutuksesta rakentamisen toteutukseen. Mutta ei pitänyt.
            Lieneekö tonttien ostajat, ensin Raittiset ja sitten rakennusliike Mäkinen&Rantanen, osto vaiheessa olleetkaan tietoisia huvesiviemärin sijainnista, sehän rakennettiin Lamminraitin, silloisen Häneentien, perusparannuksen yhteydessä Lammin kunnan aikaan.
            Tällä kaavaalueella on muitakin kaavamuutoksia jossa jopa Palkkisilla suunnasta tuleva pääviemäri on joutunut ”tontin sisään” eikä sitä ole kaupungin toimesta mitenkään rasitteeksi tontille kirjattu.
            Nyt tämä tapaus käynee ennakkotapaukseksi jotta kaupunki maksaa viemärisiirrot kaavamuutosten yhteydessä niiden jäädessä tontille.
            Voipi tulevaisuudessa olla aika vaikeita tapauksia. Kunnan on kohdeltava asukkaita tasapuolisesti.
            Tämän johdosta vein asian kaupunhallituksen jäsenen tietoon jotta moinen välinpitämättömyys saataisiin loppumaan. Hän hoiti sitä eteenpäin joten minun ei enää tarvitse asiaan palata.
            Tarkoitukseni ei siis ollut keskustella kahvi- tai paskannuspaikoista, enkä niistä ole kiinnostunut Sinun tapaasi, vaan periaatteesta tällaisen epäkohdan tullessa esiin.
            En ryhdy toiveistasi huolimatta viemäri-yrakoitsijaksi, koska se ei ole varsinaista ydinosaamisaluettani enkä itse tunne siihen tarvetta, lapio sinänsä on aivan tuttu työkalu.
            Yritän vain pitää meittin veronmaksajien puolta jottemme vastakin joutuisi neille kuulumattomien maksujen maksajiksi. Verovaroille liennee Hämeenlinnassa parempaakin käyttöä.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Täytyy heti alkuun myöntää etten minä noista sinun kommenteistasi oikein selvää saa. Tässä joitain lainauksia. Erkki kirjoittaa ”Tontille jäänyt hulevesiviemäri olisi kuulunut tontin omistajan siirtää, ihan ovat virkamiehet sen myöntäneet, kylläkin liian myöhään.” ja jatkoa seuraa, ”Lieneekö tonttien ostajat, ensin Raittiset ja sitten rakennusliike Mäkinen&Rantanen, osto vaiheessa olleetkaan tietoisia huvesiviemärin sijainnista, sehän rakennettiin Lamminraitin, silloisen Häneentien, perusparannuksen yhteydessä Lammin kunnan aikaan.” Vastuu tuommoisessa on käsittääkseni kunnan / kaupungin, mutta , jos oikein ymmärsin Erkki oli alun alkaen sitä miletä, että vastuu on tontin omistajalla. En vieläkään tiedä kumman vastuulle hän kyseisen putken siirron katsoo kuuluvan.
            Lainaan lisää Erkkiä ”Siihen kuluikin jo aikaa joten tuli kaffetauko joka vietettiin jossain automatkan päässä, ilmeisesti kylän jossain baarissa.” ja jatkoa seuraa ”Tarkoitukseni ei siis ollut keskustella kahvi- tai paskannuspaikoista, enkä niistä ole kiinnostunut” En osaa sanoa mistä Erkillä oli tarkoitus keskustella , mutta minä en tuonut esille urakoinnin traktorin siirtoja sen enempää kuin kaffepaikkojakaan. Kysyin vain onko hänellä urakoitsijan ja kaupungin välisestä työsopimuksesta tietoa mitä ehtoja siinä on?
            Mitä verovarojen käyttöön tulee kaupunki on myös velvollinen verovaroista virheensä ulkopuolisille korvaamaan.

          • avatar Erkki Strömberg sanoo:

            Jos et Antti lukemaasi ymmärrä en minä sille asialle voi valitettavasti mtään.
            Muut lukijat näyttävän ymmärtävän, ehkäpä Sinuakin?

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Jäi vieläkin epäselväksi kenelle tuo putken siirto kuuluu? En välitä siitä saiko muut lukijat siitä selvää, mutta minä en saanut.
            Eikä näitä tällaisia keskusteluja kaikki viitsi lukeakaan, saati sitten kommentoida. En tosin varmaksi osaa sanoa toisten ymmärtäneen tekstiäsi, mutta sinähän sen varmemmin tietoviisaana tiedät ja ymmärrät.

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Taistelupari Antti & Erkki,

            Ensimmäinen virhe tapahtui tuolloin kunnan kaavoittaessa yksityisen maata, asia olisi pitänyt huomioida maankäyttösopimuksessa: putki olisi kuulunut maanomistajan siirtää, mutta näin ei käynyt.

            Toinen virhe oli käynyt rakentajan ottaessa yhteyttä kaupunkiin heinäkuussa (vuotta en nyt muista). Paikalla oli ollut alueen historiaa tuntemattomia nuorempia henkilöitä, joiden näkemyksen mukaan kyseessä oli ollut alueellinen kuivatuksen osa, joka on kaupungin vastuulla.

            Työn tehottomuudessa lienee ollut kyse myös siitä, ettei riittävän kokenutta ja kokonaisnäkemystä omaavaa henkilöstöä (ks. yllä) ole ollut suoritusaikaan junailemassa toteutusta.

            Eli kyseessä oli tällainen ”serial fuck-up”, josta ei nyt kuitenkaan ole syntynyt eikä voi syntyä kaupunkia sitovaa ennakkotapausta. Tilaajajohtaja Saloranta kyllä kiitettävästi paneutui asian historiaan, ja uskon maankäyttösopimusten parantuneen ja edelleen parantuvan vastuiden suhteen. Meillä oli jo tuolloin yhtenevä näkemys infrarakentamisen tehostamisen tarpeista ja keinoista, mutta kokdemin äänestäjäkuntaansa suojeleva politiikka esti järjen käytön budjettia laadittaessa.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Kari
            Onko sinulla työn tehottomuudesta muuta tietoa kuin kyttääjien juorupuheet? Luotatko niihin, vai vaaditko selvitystä teettäjäpuolelta. Jos sinulla on myös teettäjäpuolen raportit ja niissä on selkeästi nähtävissä työn toteutuksessa virheitä, on syytä puuttua asiaan. Eikö teettäjäpuoli kuitenkin tee kaupungillakin urakoitsijan kanssa sopimuksen, jota sitten molemmat noudattavat.
            Ulkopuolisestahan tuollainenkin urakointi saattaa näyttää hyvinkin nurinkuriselta, mutta ulkopuolinen harvoin on tietoinen kokonaisuudesta, mitä urakoitsija ja teettäjä ovat sopineet.
            Sen verran pitkälti on itselläni työkokemusta , että aina löytyy ulkopuolinen, joka olisi tehnyt työn paremmin nopeammin ja halvemmalla ja on puheissa jopa joskus tehnyt. Mikään ei liene niin haluttua ja helppoa kuin toisen työn arvosteleminen, jos ei sitä joudu työnsä takia tekemään. Siinä vaiheessa, kun tuon työn arvostelu kuuluu oman työn kuvaan, siitä tuleekin jo monin verroin vaikeampaa. Silloin kylläkin oppii arvostamaan toisenkin tekemistä.

  5. avatar Pirjo Huitti-Lattunen sanoo:

    Ulkoistettuihin vanhus- ja vammaispalveluihin olettaisin tuon summan valtaosin menevän.Ei taida enää kovin montaa kaupungin ylläpitämää vanhainkotia kaupungissa olla.Kyllä konsulttipalkkiot tuon summan selityksenä on kaukaa haettu.

  6. Tein vertailuja muutamien kaupunkien kesken, osa kaupungeista on selvästi Hämeenlinnaa isompia, osa pienempiä. Vertailin vuoden 2015 tilinpäätöksistä kaupunkien ulkoisten palvelujen ostojen summaa toimintakuluihin (joihin sekä ulkoisten palvelujen ostot että henkilöstökulut kuuluvat). Laskin, kuinka paljon prosentteina kullakin kaupungilla siis ulkoisten palvelujen ostoihin käytetty rahasumma on kaupungin toimintakuluista.

    Tulos:

    Hämeenlinna 49%
    Hyvinkää 42%
    Turku 42%
    Jyväskylä 41%
    Helsinki 39%
    Pori 37%
    Porvoo 36%
    Vaasa 35%.

    Hämeenlinnassa käytetään tämän lyhyen vertailun perusteella suhteessa huomattavan paljon enemmän rahaa ulkoisten palvelujen ostoihin kuin verrokkikunnissa. Minulle tämä kertoo sitä, että meillä on kehittämisen varaa, vaikkei minulla vielä tämän tarkempia lukuja olekaan käytössäni.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Oleellista tässä myös muutos:

      TP 2009 TB 2017 Ero € Ero %
      Palkkamenot:
      TP 2009 palkkamenot 148,447,718.99 €
      TB 2017 palkkamenot 147,038,300.00 €
      Laskua 1,409,418.99 € eli 0.95 %

      Palveluiden ostot:
      TP 2009 ostot 157,630,051.84 €
      TB 2017 ostot 221,008,500.00 €
      Kasvua 63,378,448.16 € eli 40.21 %

      Jo useita vuosia yksityissektorilla nopeimmin kasvaneet ja eniten uusia työpaikkoja luoneet toimialat ovat olleet ne, joiden asiakkaina ovat julkisrahoitteiset yhteisöt kuten kunnat, tai joiden asiakkaiden laskut maksetaan yhteisistä varoista.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Sisältääkö nämä luvut kaupungin omilta yhtiöltä ostetut palvelut?
      Mikä kaupunki on mielestäsi parhaiten sijoittunut ja millä perusteella?
      Saitko samalla verrattua paljonko missäkin kaupungissa ostettu, tai itse tuotettu palvelu, tai hyödyke on tullut maksamaan. Paljonko vertauksessasi on käytetty kaupunkiin veroa maksavia yrityksiä ja paljonko kaupungin ulkopuolisia yrityksiä.
      Vertaamalla pelkästään eri kaupunkien ulkoisten palvelujen ostoa, ei voida mielestäni tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
      Teettekö omassa perheessänne kaiken itse, vai oletteko joidenkin asioiden suhteen ostopalvelujen varassa ja miksi yleensä ostatte ulkopuoliselta taholta mitään, jos ostatte?

      • Nämä luvut eivät pidä sisällään kaupungin omilta yhtiöiltä ostettuja palveluita. Niistä tulee Hämeenlinnan tapauksessa toinen mokoma lisää.

        Jos löytyy jokin erityinen peruste, mikä vuoksi meillä ollaan suhteessa Helsinkiäkin ostointoisempia, otan mielelläni tiedon vastaan. Helsinki pääkaupunkina panostaa yleiseen kehittämiseen kuitenkin huomattavasti suuremmin kuin muut maan kaupungit.

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          Mihinkä nuo kaupungin yhtiöiltä ostetut palvelu nyt menevät, kun eivät ole ostopalveluissa, eihän ne voi palkkamenoihinkaan sisältyä.
          Suhteessa Helsinkiin emme voi oikein mitenkään verrata jo pelkästään tarpeiden ja väestönmäärän takia. Yksi syy voi olla kenties hintatietoisuus.
          Mitä tarkoitat tuolla yleisellä kehittämisellä?
          Voitko Susanna vielä selventää ettei aloituksessasi ja jatko kommentoinneissasi ole kysymys pelkästään konsulttipalkkioista, vai onko.

          • Ensimmäkin, ei kyseessä ole pelkästään konsulttipalvelut. Mutta se, mikä erottaa meidät muista kaupungeista on varmasti ainakin osittain runsas konsulttipalveluiden käyttö.

            Kaupungin tilinpäätöstiedoista löytyy ulkoinen laskelma, jossa on mukana myös liikelaitokset. Tätä laskelmaa olen käyttänyt. Lisäksi löytyy tuloslaskemla, jossa on mukana myös sisäiset erät – kulut ovat tässä 696 miljoonaa euroa. Tässä on siis mukana kaupungin yhtiöiltä ostetut palvelut.

            Jos Helsinki pärjää meitä paremmin, niin miksi myös Porvoo ja Hyvinkää pärjäävät meitä paremmin? Kaupungin koolla ei ole tämän otannan mukaan yhtään mitään merkitystä.

            Ja se yleinen kehittäminen: Helsingin kaupungilla on jatkuvasti käynnissä mittava määrä erilaisia kehittämishankkeita, joilla ei pyritä Suomen parhaaksi kaupungiksi, koska sitähän ollaan jo. Vertailuna ovat Euroopan (ja maailman) muut pääkaupungit. Helsinki on eittämättä Suomen turismin ykkönen ja aikoo silti kasvattaa asemiaan. Esimerkkinä tapaus Guggenheim. Helsingissä käyvät maan valtiovieraat, niihin myös panostetaan.

            Ihan esimerkkinä Helsingin kaupungin erikokoisesta maailmasta: Ainakin viisi vuotta sitten Helsingissä oli liikuntaviraston alaisena merellinen osasto. Ihan jotain muuta kuin meidän liikuntatoimessamme…

            Summa summarum: Helsinki on kehittämisen mekka Suomessa. Olin alunperin ihan varma, että Helsingin ulkoiset palveluostot olisivat ylittäneet suhteessa reilusti meidän tasomme. Väärässä olin.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Kyllähän sillä koolla tässä tapauksessa merkitystä on. Ihailemasi Helsinki voi ja pystyy ja sen on edullisempaa palkata omille palkkalistoilleen ns. omaa väkeä, heille riittää töitä kyseisellä saralla.
            Sen sijaan inhoamasi Hämeenlinna on sen verran pieni, että sen on edullisempaa ostaa jokin palvelu kuin tuottaa se itse. Hämeenlinnan kannattaa verkostua , eikö se verkostoituminen ole jo jonkin aikaa ollut muotia.
            En jaksa ymmärtää, että ihmisten onnellisuus olisi kiinni siitä kuinka paljon asuinkunta käyttää ostopalveluja ja kuinka paljon se itse niitä tuottaa. Tärkeintä kuntalaiselle lienee se paljonko kyseiset projektit tulevat maksamaan ja mitä hyötyä niistä asukkaalle on.
            Mikäli Helsinki on jonkun henkilön mekka , niin siitä vaan, mutta en onnittele.

          • avatar Susanna sanoo:

            Jos minä ihailisin Helsinkiä, asuisin siellä, enkä täällä Hämeenlinnassa. Olemme miehen kanssa molemmat töissä pääkaupunkiseudulla. Hullua olisi asua täällä, jos tätä kaupunkia vihaisi. Tällä työmatkalla täällä asumisesta täytyy tykätä todella paljon 😉

            Mutta sinä tiedät sen ja käännät asiat päälaelleen ihan huviksesi.

          • avatar Susanna sanoo:

            Ja Antti:

            Kyse ei ole siitä miten palvelut hankitaan. Vaan siitä, kuinka paljon rahaa käytetään ja mistä rahaa säästetään, kun tällä taloudella on ihan pakko säästää.

            Ulkoisten palvelujen hankinnoissa liikkuu niin paljon rahaa, että kunnon perkauksella säästökohteita löytyisi ihan varmasti. Ei tarvitsisi sitten säästää niin mahdottoman paljon monesta meille paljon olennaisemmasta asiasta.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Susanna, eikö silloin kuten itsekin sanot: ” Kyse ei ole siitä miten palvelut hankitaan.” ole turhaa tehdä vertailua eri kaupunkien välillä ostopalvelujen määrä / oma työ.
            Tuota olen yrittänyt kommenteissani esittää.

          • avatar Susanna sanoo:

            Pyrkimykseni oli avata miljoonia euroja suhdeluvuilla. Käytämme suhteessa paljon enemmän rahaa ulkoisten palvelujen ostoon kuin pienemmät ja suuremmat verrokkikunnat.

            Väitän, ettei kyse ole vain siitä, että hankimme taloudellisesti ja fiksusti melkein kaiken ulkoa, vaan että ostamme liian paljon. Pysäköintiselvityksetkin toriparkkiehdotuksineen on tilattu samalta taholta, samalla tuloksella jo monta kertaa.

            Minä kannatan tuon summan avaamista ja perkaamista. Sinä saat olla sitä mieltä, että juuri näin on vallan hyvä olla.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Summat on tietenkin syytä selvittää mistä ne koostuu ja mitä niillä on saatu aikaiseksi. Toriparkkiselvitys moneen kertaan, joko tilattuna ulkopuoliselta , tai tehtynä omana työnä on yhtä typerää.
            Käsitinkö nyt aivan oikein, olet sitä mieltä, että mielestäsi toriparkkiselvitys voitaisiin tehdä kaupungin työnä moneen kertaan eikä maksaisi mitään.

          • avatar Susanna sanoo:

            Hassuja arvelet. Moneen kertaan tehty toriparkkiselvitys on tietenkin meiltä ihmeellistä tuhlausta, konsulttitoimistolle bisnestä. Moneen kertaan tehty työ ei ole koskaan paikallaan. Virheetkin pitäisi pystyä korjaamaan mieluummin kerralla eikä toistamaan niitä uudelleen.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            En minä kovin hassuna pidä arveluani.
            Vaikka konsulttiyhtiö tekisi samasta projektista viisi samanlaista yhteenvetoa ja laskuttaisi jokaisesta erikseen, niin syy tuhlailuun ei ole konsulttifirman.
            Kertoivat aikoinaan Irwinin ajelleen taksilla Hämeenlinnan toria ympäri, en nähnyt. Taksikuski ei kuitenkaan ollut millään muotoa syyllinen ajeluun, hän teki asiakkaalle asiakkaan vaatiman työn. Enkä usko, että Irwin tuossa vaiheessa olisi ollut sen tyytyväisempi, vaikka olisi itse ajellut autoa, saattoi olla ettei ollut ihan ajokykyinenkään tuolla hetkellä, joten hänen oli järkevää ulkoistaa eli ostaa palvelu.

  7. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kunnalliset päättäjät ovat tietämättömiä, osaamattomia ja arkoja arvostelulle. Paras puolustuskeino on hankkia konsulttien ohjaus päätöksentekoon. Konsulttien perusteluja ei monikaan kykene laittamaan kyseenalaiseksi. He ovat vakiinnuttaneet asemansa yhteiskunnan auktoriteetteinä.

    Konsultit ovat ammattiväkeä. He tuntevat asiakaskuntansa. Heillä on valmiita sapluunoita, joihin vain vahdetaan nimet ja ajat pienellä muokkauksella höystettynä. Hinnastosta katsotaan homman ohjehinta. Pyytäkääpä päästä kurkistamaan konsulttien tietokoneille, voitte hämmästyä.

    Kunnalliseksi päättäjäksi pääsee se, joka tekee tai paremminkin teettää parhaan videon itsestään. Demokratia on heikko hallintotapa. Käytetään sitä kuitenkin paremman puutteessa.

    • Kun palveluja ostetaan ulkoa riittävän kauan, on vaarana, että osaaminen siirtyy jo liian paljon omasta organisaatiosta ulos. Pahimmillaan pitää ostaa konsultti kilpailuttamaan konsulttipalveluita (näin karkeasti pyöristäen). Osaamisen ylläpitäminen kaupungissa harkittuun rajaan asti on todella tärkeää.

  8. avatar Janne Routio sanoo:

    Kiitokset Susanna näistä tiedoista. Lehdethän eivät täällä harrasta moista pohdintaa asioista, oli taloustilanne kuinka kurja tahansa. Paikallisten yrittäjien kalosseja ei varmaankaan haluta talloa – pääasia että he saavat osansa verovaroista.

    Talousjohtaja Oksa varoitteli pyhän lehdessä investointien karkaavan käsistä, jolloin jouduttaisiin käymään Hämeenlinna-rahastolla, ja pääomista haukkaaminen ei varmasti ole viisasta . Jos päätöksentekijät nyt olisivat varustettu terveemmällä järjellä laitettaisiin esim. kirjaston unelmahöttö hanke jäihin.

  9. avatar Tapio Vekka sanoo:

    ”Kaupungin tilinpäätöstiedoista löytyy ulkoinen laskelma, jossa on mukana myös liikelaitokset. Tätä laskelmaa olen käyttänyt. Lisäksi löytyy tuloslaskemla, jossa on mukana myös sisäiset erät – kulut ovat tässä 696 miljoonaa euroa. Tässä on siis mukana kaupungin yhtiöiltä ostetut palvelut.”

    Sisäisissä erissä on kaupungin sisäinen liikevaihto tilaaja-tuottajamallissa ja liikelaitoksissa. Yhtiöt ovat ulkoisia toimijoita, samoin kuntayhtymät. Joten otan piikkiini reilun 100 M€ osuuden tästä. KHSHP noin 85 M€ ja TEKME n 25M€. Suuri osa ulkoisista ostoista tulee kaupungin konsernirakenteesta, jossa esimerkiksi elinkeinotoiminta näkyy ulkoisena maksuna Linnan Kehitykselle. Konsulttipalveluita toki käytetään ja hinta on jonkun moinen, mutta ei ihan 220M€aa. Vaihtoehtoinen totuus vs faktantarkistus…

    • avatar Uskomatonta tuubaa sanoo:

      Upeeta , että vihdoinkin on faktat arvossaan. Mutta myöhässä mikä myöhässä, sori siitä kun kaupungin taloutta päivitellään.

    • avatar Susanna sanoo:

      Ystävällistä, että tulit tänne kommentoimaan, Tapio.

      Jos tarkasti luet, huomaat, ettei kukaan ole ymmärtääkseni yrittänytkään väittää, että 220 miljoonaa olisi pelkästään konsulttipalveluita. Jos olen kirjoittanut pohjakirjoituksen epäselvästi, kommenteissa asia on tullut viimeistään selväksi.

      Pointti oli se, että 220 miljoonaa euroa on paljon ja sen perusteellinen läpikäyminen toisi varmasti säästöjä.

      Mikä tässä on sinulle ns. vaihtoehtoista totuutta?

  10. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Moi,

    niin, kaikkiaan HML:n verottomat ”ostot” vuonna 2015 olivat n. 270 M€ (lähdedatasta puuttuvat tietosuojan rajoittamat rivit). Vuonna 2013 vastaava luku oli n. 253,2 M€, eli 2013-2015 vuosittainen keskikasvu on ollut 3,26 %. Kasvu vaikuttaa prosentteina pieneltä, mutta vuosina 2014-2015 kaupunki osti yhteensä 30,6 M€:lla enemmän 2013 tasoon verrattuna.

    Nuo ostot pitävät sisällään kaikenlaista, niin avustukset, henkilöstömenoihin laskettavat sijaisostot, kuin esim. investointimenotkin. Ulkoiset palveluostot olivat sen Susannan mainitseman 220 M€.

    Tytäryhteisöiltä (säätiöt, yhtiöt yli 50%) ostettiin palveluita n. 43 miljoonalla eurolla, näistä merkittävin yksittäinen potti oli TEKME-konsernin n. 18 M€.
    Osakkuuskuntayhtymiltä ostettiin palveluita n. 91 miljoonalla eurolla, merkittävin sairaanhoitopiirin 87,3 M€.
    Osakkuusyhteisöiltä ostettiin palveluita vajaalla 11,4 miljoonalla eurolla, merkittävin KuntaPro + SeutuRekry yhteensä 10,4 M€.

    Yhteensä HML:n konsernitilinpäätökseen sisältyviltä yhteisöiltä ostettiin n. 145,5 M€ edestä palveluita. Jäljelle jäi vielä 124,5 M€ edestä hankintoja muilta.

    Kun kaupungin oman työvoiman määrä, aivan oikein, on ollut kohtuullisin tuloksin suurennuslasin alla yhdistymisestä alkaen, laskemattomiin jää paitsi miten kaupunkikonsernin henkilöstömäärä on kehittynyt, niin ennen kaikkea kuinka suurta joukkoa kaupungin varoista ruokitaan kaikkiaan. Kun ulkoiset palveluostot ovat kasvaneet 2009 – 2017 välillä yli 40 %, niin varmaa on, että kaupungin asiakasmaksuin, vero-, valtionosuus- ja velkarahoin ruokittavan porukan määrä on kasvanut merkittävästi.

    Sen lisäksi, että kaupungissa jatketaan oman palvelutuotannon trimmaamista, niin tiukka katse pitää suunnata myös ulkoiseen hankintapottiin. Omista konserniyhteisöistä on oikein hyvä aloittaa.

  11. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei!

    Kuten Pirjo Huitti-Lattunen tuolla aiemmin jo arveli, suurin osa osa ulkoisista ostoista suuntautuu vanhuspalveluihin. Valtaosa palvelutaloista on yksityisiä ja kaupunki ostaa niistä paikkoja. Hoivapäivän hinta on keskimäärin alempi kuin omassa tuotannossa. Lisäksi ostetaan ulkoa varhaiskasvatuspalveluita, vammaispalveluita, lastensuojelupalveluita ym.

    Kyllä konsulttipalvelut muodostavat tästä summasta vain murto-osan.

    t.Teija

  12. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Saadaanhan se hoitopäivän hinta alemmaksi kun tuotetaan vain valikoiduille hoitoa.
    Päivähoidossa harva yksityinen huolii ns erityistä huolenpitoa vaativaa lasta jota ennen sanottiin kahdenpaikkalaiseksi. Samoin ilta, yö ja viikonloppuhoidot ei kuulu tarjontaan.
    Sama periaate on kaiketi vanhuspuolella. Siellähän rahastetaan vanhuksia itteensä suoraan, laskettaneeko sitä hintaan mukaan.

Jätä kommentti

css.php