Kyse on rohkeudesta ja arvovalinnoista

Hämeenlinna tarvitsee päättäjiä, jotka uskaltavat kaivautua surkean taloustilanteemme ydinongelmiin ja vaatia niihin muutoksia. Silläkin todennäköisellä uhalla, että tulevat leimatuksi riitelijöiksi ja kaiken kehityksen vastustajiksi. Hassua, muuten: jos koululaiset käyttäytyisivät samalla tavalla, syyttäisivät ja leimaisivat ongelmakohtiin puuttujia, puhuttaisiin kiusaamisesta. Mutta se siitä sivujuonteesta.

Taloutemme ongelmat eivät katoa sillä, että niistä ei puhuta. Eikä sillä, että puhutaan jostain aivan muusta. Taloutemme ongelmat eivät myöskään poistu sillä, että korotamme kunnallisveroa. Ei, vaikka tekisimme sen muutamaankin kertaan. Edes talousongelmiemme lisääntyminen ei pysähdy noilla keinoin.

Kaupungin talous on pelastunut monesti jonkin (tai muutamankin) sattuman seurauksena. Kaupunki on esimerkiksi onnistunut myymään muutaman kiinteistön reaaliseen hintaan. Mutta jokainen ymmärtää, ettei kaupungilla riitä kiinteistöjä myytäväksi vuodesta toiseen, siis etenkään sellaisia, jotka menisivät kohtuullisella hinnalla kaupaksi. Sattumien varaan laskeminen on vuosi vuodelta typerämpää arpomista. Kukaan ei johtaisi yrityksen taloutta näin.

Esimerkiksi 8-luokkalaisten V-päivillä HYK:issä oppilaat toivoivat karulle parakkipihalleen pientä katosta sadepäivien välitunteja varten. Ei ole rahaa, ei tehdä, ilmoitti virkamies. Kannattaa ottaa sateenvarjo mukaan, ohjeisti kaupunginvaltuutettu. Kaupunki käytti vuonna 2015 tilinpäätöksen mukaan yli 200 miljoonaa euroa ulkoisten palvelujen ostoon. Se on enemmän kuin kaupungin henkilöstökulut sivukuluineen. Maalaisjärjellä sisäilmaongelmien vuoksi parakkikouluihin siirtyneiden oppilaiden arkea voisi parantaa pienellä katoksella ja vähentää taiten (ja todella helposti moneen kertaan) vastaavan summan ulkoisten palvelujen ostoista. Kyse on rohkeudesta ja arvovalinnoista.

14 kommenttia artikkeliin “Kyse on rohkeudesta ja arvovalinnoista”
  1. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Susanna
    Jäin kaipaamaan aloituksessasi sitä, mikä on tuo taloustilanteen ydinongelma ja mikä on ratkaisu siihen? Sehän ei vielä ole ydinongelma, että sanotaan talouden olevan kuralla. Ainakaan se ei ole ratkaisu ydinongelmaan.
    Jatkossa hait esimerkin lisäkuluista varattoman kaupungin kassaan ja mitenkä kassavarantoa korjataan. Mielestäni virkamies on ollut rehellinen kertoessaan lapsille, ettei kaupungilla ole rahaa ja näin ollen katosta ei rakenneta. Kaupunginvaltuutetun antama ohje oli myös asiallinen.
    Susanna sinä näet kuitenkin ratkaisun omalla tavallasi ja pidät sitä järkevänä. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi kuinka pieni sadekatos riittäisi, että kaikki oppilaat sinne sateen sattuessa mahtuisivat. Ei siitä myöskään käy ilmi mitä tuolle katokselle pitäisi aurinkoisella ilmalla tehdä, se häiritsee ikävästi välituntiauringon ottoa. Mistä otatkaan rahat tuohon katokseen, teet hokkuspokkus tempun. Sen rakentamiseen kaupunki tarvitsee kirvesmiehet ja kaluston työn tekemiseen. Toinen vaihtoehto olisi kaupungilla ostaa tuo palvelu ns. avaimet käteen periaatteella, mutta se ei sinulle sovi. Ostopalvelut boikottiin on mottosi, siitä ne säästöt kaupungin kassaan syntyy. Ehkä niin.
    Tänä aamuna satoi lunta myös Hämeenlinnassa, se ei ihan joka päiväistä ole. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että sinun mielestäsi kaupungin pitää palkata oma väestö ja omat koneet pitämään kaupungin kadut lumesta puhtaina. Tänään siellä on pyörinyt useampikin kaupungin ulkopuolinen yrittäjä lumitöissä, kuluttavat kaupungin varoja ja lisäävät kassavajetta. En tiedä, oletko laskenut kuinka paljon nuo ulkopuoliset urakoitsijat maksavat takaisin kaupungin kassaan veloittamastaan työstä, toki niinhän sen tekee oma väkikin, mutta tuo ulkopuolinen saattaa käydä naapurikaupunginkin puolelta hakemassa koneellaan muutaman veroeuron kaupungin kassaan. Kaupungin oma väki kaupungin kalustolla tuskin sitä tekee, ainakin se olisi melkoisen ruljanssin takana hakea luvat kaupungin koneiden käyttöön jne.
    Todellakin vaatii rohkeutta ja tietenkin se on myös arvovalinta päättää, että kaupunki jättää ulkopuolisten palvelujen hankinnan tyystin pois. Epäilen ettei sillä talouttakaan kovin paljon kohenneta, josko lainkaan.

  2. avatar Susanna sanoo:

    Antti: Nyt on niin, etten enää korjaa virheellisiä käsityksiäsi. Se tie on käyty meidän tapauksessamme loppuun.

    Aurinkoista kevään jatkoa 🙂

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Ei sinun tarvitsekaan virheellisiä käsityksiäni korjata. Sallinet kuitenkin minun pitäväni mielipiteeni ja puolustukseni ostopalvelujen tarjoajien puolesta. Itselläni on kokemusta ostopalvelujen tarjoamisesta niin Hämeenlinna kaupungille kuin kaupungin rajojen ulkopuolellekin. Noiden rajojen ulkopuolelta olen aikoinani enimmän osan tuloistani hankkinut ja niistä verot maksanut.
      Erittele hyvä ihminen nuo ostopalvelut, joita niin pahana pidät. Joku muukin saattaa saada väärän käsityksen kuin minä.
      Minä en äänestä kuin yhdellä äänellä, joten se on yhdentekevää. Minulle ostopalveluja ei tarvitse erotella, sovitaan, että minulla on virheellinen käsitys ja sinulla oikea käsitys.
      Onnea ja menestystä valitsemallasi uralla, olethan oikeassa ja se on poliitikolta aika paljon sanottu.

  3. avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

    Terve Susanna,

    minäkin toivoisin, että päättäjiksi haluavat pureutuisivat talouden ydinongelmiin. Analyysi on kovin kehno – suorastaan pölhöpopulistien – jos se jää siihen, että ”hömppäinvestoinneilla” on tuhottu talous. Nimeämättä kuitenkaan kyseisiä investointeja, niiden euromääräistä vaikutusta kaupungin käyttötalouteen jne. Kaipaisin vertailuja myös siitä, mikä on niiden merkitys vaikkapa valtionosuuksien leikkauksiin verrattuna?

    Sama pätee tähän sinun kampanjaasi ostopalveluita kohtaan. Sinulla ei vilpittömästi taida olla minkäänlaista käsitystä, mistä ne koostuvat? Ainoastaan alitajuinen epäluulo, että konsulteilta ostetaan kymmenillä tai sadoilla miljoonilla turhia palveluita? Annan vinkin: olet itse istunut neljä vuotta sen isoimman ”konsulttitoimiston” hallituksessa, joka kaupungille palveluita myy.

    Pyydän, perehtykää hieman asioihin, ennen kuin kampanjoitte niillä. Tuokaa mittakaavaan. Se olisi työtä demokratian yleisen uskottavuuden eteen. On kyllä nähty, että valheilla, sumutuksella tai silkalla tietämättömyydellä pärjää kyllä tiettyyn pisteeseen, mutta eikö se tunnu lainkaan pahalta tuijotella itseään peiliin niiden jälkeen?

    Ja siitä kiusaamisesta. Kannattaa kysyä, miltä lukuisista kaupungin virkamiehistä tuntuu, kun luottamushenkilöt jatkuvasti nimittelevät halventavasti julkisesti ja yksityisesti, vähättelevät osaamista, kyseenalaistavat rehellisyyttä vailla perusteita, esittävät valheellisia väitteitä tekemisistä ja menevät jopa työpaikalle asiattomasti riehumaan jne.

  4. avatar Susanna sanoo:

    Hömppäinvestoinneilla?
    Kampanja ostopalveluita kohtaan?
    Alitajuinen epäluulo?

    Valheilla? Sumutuksella?

    Kun et tunne minua, niin oletan että tämä purkaus kohdistuu puolueeseen, jota edustan.
    Tai voihan se olla niin, että ihan oikeasti haluat kohdistaa tällaisen tekstin minulle.
    Siinä tapauksessa kannattaa tarkistaa, millaisia sieniä seuraavan kerran syöt, sillä
    näin tavallisen ihmisen näkökulmasta höyryät aivan kummallisesti.

    Minä saan kirjoittaa blogiini mielipiteitäni ja näkemyksiäni ilman, että se on mitään kampanjointia.
    Ja vaikka olisikin, turha siitä on tuolla tavalla tänne puhkumaan.

    Olen pyrkinyt aina käyttäytymään sinua, kuten toveri Vekkaakin kohtaan asiallisesti.
    Minusta se on sivistynyttä ja aikuiset ihmiset yrittävät toimia niin.
    Minun näkökulmastani sinun kommenttisi oli asiaton – ja tässä vaiheessa sinun ja Vekan kuuluu taas nimittää minua herkkänahkaiseksi.

    Kovasti pahoittelen, jos jollain lausumallani olen näin mielesi pahoittanut 😉

    Aurinkoista kevään jatkoa ja yritähän piristyä – valoa on päivä päivältä enemmän 🙂

  5. avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

    Kyllä, kirjoitukseni kohdistui osaltaan puolueeseen, jonka ehdokkaana kampanjoit kuntavaaleja silmällä pitäen. Mutta oli siinä paljon myös ihan suoraan Sinulle kohdistettua – eikä se ole kiusaamista kysyä päättäjäksi havittelevalta ehdokkaalta asiaperusteita väitteilleen. Kysyn täysin asiallisesti: onko sinulla minkäänlaista käsitystä siitä, mistä kaupungin ostopalvelut koostuvat?

    En ole pahoittanut mieltäni lainkaan. Kysyn sinulta asiallisesti ja peräänkuulutan faktoja mielikuvien sijaan.

    • Iisakki:

      1) En syyttänyt sinua kiusaamisesta.
      2) Olen käynyt läpi kaupungin, liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymienkin tilinpäätöksiä läpi. En kuitenkaan ole pyytänyt kaupungin henkilökunnalta mitään tarkempia selvityksiä mistään – oletan heidän olevan kovasti työllistettyjä ilman minun pyyntöjänikin. Olen selvitellyt asiaa muidenkin kuntien/kaupunkien kohdalta (en toki kaikkien). Minulla on siis jonkinlainen käsitys.
      3) Olen vertaillut joidenkin kaupunkien ulkoisten palvelujen ostojen kuluja niiden toimintakuluihin saadakseni jonkinlaisen vertailuluvun. Tein vertailuja muutamien kaupunkien kesken, osa kaupungeista on selvästi Hämeenlinnaa isompia, osa pienempiä. Vertailin vuoden 2015 tilinpäätöksistä kaupunkien ulkoisten palvelujen ostojen summaa toimintakuluihin (joihin sekä ulkoisten palvelujen ostot että henkilöstökulut kuuluvat). Laskin, kuinka paljon prosentteina kullakin kaupungilla siis ulkoisten palvelujen ostoihin käytetty rahasumma on kaupungin toimintakuluista.
      Hämeenlinna 49% (ulkoisten palvelujen ostojen osuus toimintakuluista)
      Hyvinkää 42%
      Turku 42%
      Jyväskylä 41%
      Helsinki 39%
      Pori 37%
      Porvoo 36%
      Vaasa 35%.

      Koska osuus on noin paljon suurempi kuin verrokkien, minusta lukuja kannattaisi avata. EN siis väitä, että siellä ei ole kaikki täydellistä, mutta avoimuuden nimissä niitä voisi avata ja tarkastella. Jotta kaupungin taloutta julkisten asiakirjojen perusteella seuraavatkin ihmiset saisivat muutakin vakuutta kuin poliitikkojen sanallisia vakuutuksia.

      4) Helsingin uutisten mukaan (vuonna 2014) ”pääkaupunkiseudun suuret kunnat ostavat vuosittain asiantuntija- ja konsulttipalveluita yli sadalla miljoonalla eurolla. Erilaisten asiantuntijapalveluiden ostoa on lisätty yli 30 miljoonalla eurolla vuosina 2008–2013.” http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/281601-hs-konsulttipalvelut-syovat-yli-sata-miljoonaa-paakaupunkiseudulla.

      Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen käyttivät siis yhteensä yli 100 miljoonaa euroa konsulttipalveluihin vuonna 2013. Tästä on pääteltävissä ainakin se, ettei tuosta ulkoisten ostojen 220 miljoonasta eurosta kovin massiivinen summa ole konsulttipalveluita, jos nyt käytetään. Kyse on kuitenkin miljoonista. Mielestäni summaa kannattaa aukaista. Ihan avoimuuden nimissä.

      5) Olen itse ollut vuonna nakki ja keppi konsulttina yksityisellä sektorilla, asiakkaanani julkisen sektorin organisaatio. Ajat ovat toki muuttuneet tuon jälkeen paljon, mutta eivät täysin. Meitä konsultteja käytettiin silloin runsain mitoin tekemään sitä työtä, mikä olisi kuulunut asiakkaan osaamiseksi. Kun palkkoihin ei voitu budjetoida rahaa riittävästi, korvattiin tilanne melko ylenpalttisella palvelujen ostoilla, josta löytyi onneksi riittävästi rahaa.

      6) En ryhdy kunnallisvaaliehdokkaana perkaamaan taloutta sen enempää, näen vain kohdan, joka minun matematiikallani kannattaa käydä läpi vielä kerran. Näen mahdollisen parantamiskohteen, esitän sen tutkimista. Ja jos olen väärässä, niin kaikki kunnia niille, joille se kuuluu. Minäkin haluan faktoja pelkkien vakuuttelujen sijaan. Siksi peräänkuulutan niitä – vaikkapa seuraavalta valtuustolta.

  6. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Iisakki käyttää vanhaa kosntia, tosin täällä ei se kaikilta läpi mene.
    Ihan huvittaa tuo kysely höppäinvestoinneista, ihan kuin ei itse tietäisi?
    Paljon meni rahaa suureen tyhjänä seisovaan nurmikenttään jota joksikin esiintymispaikaksi kutsutaan. Sen ylläpito on kallista hyötyyn nähden.
    Kukaan ei ole lupauksista huolimatta kertonut paljonko paloi kaupungin rahaa SCC sotkussa. Helvetin kalliilla hankittiin pieni peltopläntti ja sitten vielä mullat kaavittiin kekoon jottei sitä peltoa voi edes viljellä enää.
    Komeasti on kasvanut pujoa jo monia vuosia pelto josta kaupunki olisi saanut vuokratuloa koko ajan jos nää ”saatanan tunarit” olis menny sinne sotkemaan. Olis sen homman voinu alkaa kun ostaja olis rahat lyöny pöytään ja nimenomaan vasta silloin allekirjoittaa kauppakirja.
    Mitähän se Mervi Käen putiikki on ihan oikeasti saanut aikaiseksi? Tarkoitan ihan konkreettista, pöhinän höpötyksestä en välitä kuulla.
    Niin mikä olikaan se Iisakin konsti: ”Varas huutaa ottakaa varas kiinni”!

  7. avatar Juha Tynskä (PS) sanoo:

    Hömppä Investointeja

    -Tapahtumapuisto missä on yksi tapahtuma vuodessa (Hieno tapahtuma), mutta voisiko olla useampi, vaikka pienempi?
    -Uusi siirtolapuutarha… Onko sellaiselle kysyntää? Tai voisiko kunta rakentaa omana, hiljaisen ajan täytetyönä…
    -Liitoskuntien tonttitarjonta. Lammilla tontteja kaavoitettu, mutta tontit liian isoja myytäväksi? Olin lukevinani.
    Ymmärrän tiukat kaavat vanhassa Hämeenlinnassa, mutta liitoskunnissa tulisi olla mahdollisimman väljät säännöt rakentamiseen ja isommat tontit. Vai pelätäänkö, että maaseudusta tulee liian houkutteleva paikka?
    Itsekkin haluaisin asua järven rannalla, mutta en kerrostalossa.

  8. avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

    Susanna,

    kirjoitit aiemmin näin: ”Kun samalle konsulttitoimistolle maksetaan muutaman vuoden aikana satoja tuhansia euroja, on melkein pakko päätellä, että osa ulkoa ostettavasta osaamisesta on jo sellaista, jota meillä omassa kaupungissa tarvitaan jatkuvasti kriittisen paljon. Miksei sitä osaamista hankita omaan organisaatioon, jos se kerran on niin paljon halvempaa? Nykyinen holtittoman iso ulkoisten palvelujen hankinta vaikuttaa väistämättä kaupungin talouteen todella ikävästi. Tehdään sille jotakin!”

    Tuossa ja aiemmassa kirjoituksessa vedät suoraviivaisia johtopäätöksiä ja pyrit luomaan mielikuvaa, että jotain on pahasti pielessä, miljoonia syydetään konsulteille. Vastuullinen päättäjä pyrkisi ottamaan selvää, ennen kuin syyttää. Puolustukseksi vetoat siihen, ettet halua häiritä virkamiehiä. Ja silti edellytät, että lukuja avattaisiin? Kenen niitä sitten pitäisi avata?

    Ihan on pientä ristiriitaa jutuissa.

    No, minä en jaksa tuhlata aikaani kirjoittamalla auki tähän sitä, mitä Sinun kuuluisi ottaa selville pyrkiessäsi päättäjäksi. Totean vain, että Hämeenlinnalla on laaja konserni, eli toimintoja on yhtiöitetty paljon. Eniten palveluja ostetaan kuitenkin sairaanhoitopiiriltä, lähes 90 miljoonalla. 20 isoimman ulkoisen palvelutuottajan listalla ei ole ainoatakaan konsulttiyritystä. Ei varmaan edes 50 isoimman.

    Se on muuten jännä tuo suhtautuminen yhtiöittämiseen. Valtakunnan tasolla kepu ja persut ovat yhtiöittämässä kuntien keskeisimpiä peruspalveluja juuresta latvaan. Yhtiöittämistä perustellaan läpinäkyvyydellä, vertailtavuudella ja avoimuudella. Kuntatasolla samojen puolueiden edustajille yhtiömuoto on suuri saatana ja syypää kaikkeen pahaan, salailun tyyssijoita.

    Erittäin loogista. Vähän kuin perussuomalainen mielipiteenvapaus: omat mielipiteet ovat sallittuja, niin kauan kuin ne ovat samoja kuin Johtajalla.

    Ps. Erkin hönöilyihin en jaksa vastata mitään. Kyseiset summat olen avannut kymmeniä kertoja eri yhteyksissä. Myös Hämeen Sanomat on kirjoittanut eurolleen kaikesta maksuliikenteestä kaupungin ja SCC:n välillä. Juha Tynskälle: totta kai voisi olla enemmän konsertteja, mutta näinkin on erinomaisen hyvä. Siirtolapuutarha ei ole kaupungin investointi. Kunnallistekniikan rakentaminen niin isoille tonteille on tappiollista, vaikka kysyntää tonteille olisikin. Nyt kysyntä on ollut omakotitonteille liitoskunnissa aika lailla nolla jo pidempään. Ne eivät luultavasti kävisi kaupaksi, vaikka ilmaiseksi annettaisiin… Ja varantoa on ennestään satoja tontteja, kohtuullisen hömppää olisi rakentaa lisää tontteja ja kunnallistekniikkaa, kun ne eivät ihmisille kelpaa. Suomessa ei ole parina viime vuotena historiansa aikana rakennettu yhtä vähän omakotitaloja. Eikö siis kannata tarjota mieluummin tontteja, joita ihmiset haluavat?

    • avatar Susanna sanoo:

      Asiallisuuteen pyrkivää kirjoitusta ja puhetta voi aina vääntää miten vain, jos ja kun sitä haluaa kovalla kädellä käsitellä. Ainoa menestyksellinen tapa vastata kommentteihisi vaatisi minulta vastaamista sinun tyylilläsi – tosin en silti pärjäisi, en ole koskaan kirjoittanut työkseni, olet tässä äärettömän paljon parempi kuin minä.

      En osaa vastata sinulle mitään niin, ettet voisi repiä sitä palasiksi ja osoittaa minua kahta huonommaksi ihmiseksi sen jälkeen. Siksi en yritäkään jatkaa tätä ’keskustelua’. Minun tavoitteenani on saada aikaan jotain hyvää, ei taistella ketään vastaan. Sinun kanssasi keskustelun jatkaminen veisi minut pois päämäärästäni.

      Sinullekin toivon oikein miellyttävää talviviikonloppua.

  9. avatar Tapsa sanoo:

    Kiemunki vetää säännönmukaan populistikortin käyttöön kun on kyseessä kuntalaisten tai tavallisten ihmisten edun valvominen tai koneiston arvostelu. Koneisto, elinkeinoelämä,EU ja johtajat ovat aina oikeassa, riippumatta siitä mitä ympärillä tapahtuu.

    Tapahtumapuiston 3,6 miljoonan investointi joka ei muuten tuota verokirstuun mitään on Kiemungin mukaan rautaa, vaikka samaan aikaan lapset opiskelevat parakeissa ja homekouluissa. kaikki jotka uskaltauvat tätä hullutusta arvostelemaan ovat populisteja jotka turvautuvat valheisiin ja sumutukseen. No nythän laitetaan taas 7,5 miljoonaa kirjaston unelmahöttö- remppaan ja samaan aikaan huudetaan ettei rahat millään riitä vanhusten ja lasten palveluihin.

    Luojalle kiitos että tämä kaikkien riitojen ja rähjääjien isä jättää nyt rähjäämisensä Hämeenlinnan kaupungin hallinnossa.

  10. avatar Tapsa sanoo:

    Olen seuraillut Kiemungin edesottamuksia jo vuosia netin välityksellä ja muutenkin. Kaverista on piirtynyt aika lohduton kuva moraaliin ja lakiin uskovalle kuntalaiselle ja perusteluksi laitan muutaman esimerkin.

    Kun kaupunki osti golfklubilta lähes miljoonalla eurolla kaupunkilaisille täysin hyödyntöntä rantaliejukkoa, puolusteli Kiemunki asiaa suurin sanoin. Asiasta kiinostui sittemmin valtakunnan suurimmatkin uutisoijat, mutta selisetykset löytyivät kiemungin laarista aina sopivasti, vaikka maista maksettiin pari sataa kiinteistövälittäjän arvion mukaankin liikaa.

    Kun kaupungin yhtiöiden pari toimaria myönsi itsekin ottaneensa lahjuksia kopikonefirmalta, ei kiemunki nähnyt asiassa minkäänlaista ongelmaa ja puolusteli näitä somessa laajalti. Asian tekee aika kummalliseksi myöskin se että asia vanheni, koska viidessä vuodessa ei asiaa saatu tutkittua ja syyttäjäkin ehti vaihtua peräti kolme kertaa. kiemungilla ei tietenkään ole asian kanssa mitään tekemistä, eihän.

    Sitten muistuu vielä mieleeni tapaus jossa ex kaupunginjohtaja myönsi valtuuston tahtoa kysymättä ja ns. tiskin alta reippaan miljoonan jäähallin remppaan. Tätäkin kiemunki puolusteli reippain sanankääntein.

    Ex valtuustojohtajan meriittilistaan kuuluu niin ikään rikollisjärjestöjen suosiminen. Kun oikeuden päätökselläkin nyttemmin rikollisjärjestöksi luokiteltu cannonball asettui paikallisten demareiden omistamiin tiloihin naureskeli asiaa kiemunki facebookissaan. Sittemmin Kiemunki peukutteli vielä rikollisjärjestö helvetin enkeleitä.

  11. avatar Susanna sanoo:

    Tännekin vielä Karin mainio kommentti tuolta toisen pohjakirjoituksen alta:

    http://susannahietanen.blogit.hameensanomat.fi/2017/02/18/kaupungin-ulkopuolelta-ostetaan-palveluja-isolla-kadella/#comment-3232

    ”Moi,

    niin, kaikkiaan HML:n verottomat ”ostot” vuonna 2015 olivat n. 270 M€ (lähdedatasta puuttuvat tietosuojan rajoittamat rivit). Vuonna 2013 vastaava luku oli n. 253,2 M€, eli 2013-2015 vuosittainen keskikasvu on ollut 3,26 %. Kasvu vaikuttaa prosentteina pieneltä, mutta vuosina 2014-2015 kaupunki osti yhteensä 30,6 M€:lla enemmän 2013 tasoon verrattuna.

    Nuo ostot pitävät sisällään kaikenlaista, niin avustukset, henkilöstömenoihin laskettavat sijaisostot, kuin esim. investointimenotkin. Ulkoiset palveluostot olivat sen Susannan mainitseman 220 M€.

    Tytäryhteisöiltä (säätiöt, yhtiöt yli 50%) ostettiin palveluita n. 43 miljoonalla eurolla, näistä merkittävin yksittäinen potti oli TEKME-konsernin n. 18 M€.
    Osakkuuskuntayhtymiltä ostettiin palveluita n. 91 miljoonalla eurolla, merkittävin sairaanhoitopiirin 87,3 M€.
    Osakkuusyhteisöiltä ostettiin palveluita vajaalla 11,4 miljoonalla eurolla, merkittävin KuntaPro + SeutuRekry yhteensä 10,4 M€.

    Yhteensä HML:n konsernitilinpäätökseen sisältyviltä yhteisöiltä ostettiin n. 145,5 M€ edestä palveluita. Jäljelle jäi vielä 124,5 M€ edestä hankintoja muilta.

    Kun kaupungin oman työvoiman määrä, aivan oikein, on ollut kohtuullisin tuloksin suurennuslasin alla yhdistymisestä alkaen, laskemattomiin jää paitsi miten kaupunkikonsernin henkilöstömäärä on kehittynyt, niin ennen kaikkea kuinka suurta joukkoa kaupungin varoista ruokitaan kaikkiaan. Kun ulkoiset palveluostot ovat kasvaneet 2009 – 2017 välillä yli 40 %, niin varmaa on, että kaupungin asiakasmaksuin, vero-, valtionosuus- ja velkarahoin ruokittavan porukan määrä on kasvanut merkittävästi.

    Sen lisäksi, että kaupungissa jatketaan oman palvelutuotannon trimmaamista, niin tiukka katse pitää suunnata myös ulkoiseen hankintapottiin. Omista konserniyhteisöistä on oikein hyvä aloittaa.”

    Onneksi hyvässä porukassa kaikkien ei tarvitse selvittää kaikkea itsekseen. Yhdessä saadaan aikaiseksi enemmän 🙂

Jätä kommentti

css.php