Inhopuhe ei saisi olla hyväksyttyä

Inhopuheesta oli mahtavan mainio artikkeli Helsingin Sanomien artikkelissa (klik). Vihapuhe on tuttu termi, mutta inhopuhe on todella tarpeellinen määritelmä siihen rinnalle.

” Ensin inhottavuutta toistellaan tarpeeksi kauan. Silloin se alkaa pikkuhiljaa siirtyä osaksi kohdetta. Tästä tulee inhon kantaja, syypää herättämäänsä tunteeseen.

Inhoa tunteva ei silloin enää ota vastuuta tunteestaan, hän muka vain reagoi kohteen iljettävyyteen. Ja kohde alkaa ehkä jopa tuntea itseinhoa.

Se on vallankäyttöä tunteilla.”

Esimerkiksi: ”Kuntavaalien lähestyessä useat perussuomalaiset ehdokkaat ovat kirjoittaneet Hämeen Sanomissa kaupungin taloudesta. Tuttuun tapaan mielipiteet on esitetty joko varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys antaa tai sitten valikoimalla huolellisesti asiat ja vaihtoehtoiset faktat, joiden pohjalta johtopäätöksiä on vedetty.” (Huomaa yleistys)

Inhopuhe on inhimillistä. Mutta kaikkien ei pitäisi lähteä virran mukaan. Julkisen sektorin viranhaltijat ovat esimerkki niistä ihmisistä, joiden pitäisi pystyä esittämään kantansa ilman inhopuhetta. Julkinen sektori palvelee kaikkia, myös niitä, jotka eivät kykene välttämään inhopuhetta. Samaa viestiä ei pitäisi lähettää takaisin. Toki samaan pitäisi pystyä monen muunkin päättäjän.

Inhopuheita ei oikeasti edes tarvita. Ongelmien selvittämiseen pystytään ihan fiksullakin otteella. Millaista puhetta sinä haluat kuunnella ja lukea?

8 kommenttia artikkeliin “Inhopuhe ei saisi olla hyväksyttyä”
  1. avatar beobachter sanoo:

    Susanna, Näpyttelen kännykällä matkalta, yritän välttää kirjvirheitä. Vaalit lähestyvät, valinnassa edelleen ehdokas ja jopa puolue. Inhopuhetta ei nyt ole aikaa eikä energiaa alkaa pohtimaan. Sen sijaan menisin konkretiaan ja tenttaisin näkemyksiäsi joistakin kaupunkimme asioista:
    1) Kaupunkimme talous on kehittynyt heikkenevään suuntaan. Kuntavero kiintvero mukaanmunien on kasvanut yhdeksi maan kalleimmista. Silti edelleen on luokkaa 12M€ velalla katettava vaje 2017. Tällä verojkannalla ynnä sillä, että sähkönsiirtomme on vahvasti ylihinnoiteltua, me profiloidumme kalliiksi kaupungiksi. Tämä ei pitkän päälle houkuta uusia asukkaita. Kuitenkin uusia asukkaita ja työpaikkoja tarvittaisiin, jotta epäedullinen kierre voidaan katkaista. Itse haluaisin, että taloutta tulisi voimakkailla toimilla alkaa tasapainoittamaan, jotta verokantaa voidaan alkaa alentamaa samalla syömävelaksi eläminen lopettaen. Meidän pitäisi alkaa profiloitumaan kaupunkina, joka alentaa verokantaansa, joka tasapainottaa taloutensa, jossa silti peruspalvelut toimivat ja jossa on vuosi vuodelta edullisempaa asua. Mitä tekisit, jotta olisimme uusia tuottavia työpaikkoja, saisimme asukasmäärän ja sen myötä veropohjan leveämmäksi, joka mahdollistaa verokannan saamisen laskuun. Ja mitä tekisit ”turhien” kustannusten ja mahd turhien investointien ja peruskorjausten välttämiseksi, jotta talous saadaan tasapainoon.
    2) Monet kaupungin toiminnoista on yhtiöitetty, mistä seuraa, ettei niiden toiminta eikä talouden tila on kovinkaan ns läpinäkyvää. Yhtiömuoto tarjoaa etuja, ehkä mahdollisuuden parempaan tehokkuuteen ja tjottavuuteen. Mutta varsinkin talouden lukujen piilossa olo kuntalaiselta on haitta. Miten arvioisit, onko Hml’n konserniyhtiöissä sellaisia, joiden toiminnan ja talouden ottaisit erityistarkasteluun.
    3) Ydinkeskustan näivettyminen huolettaa monia. On paljon tyhjiä liiketiloja, joista omistavat taloyhtiöt ja asukkat ovat hulissaan. Kovin hiljainen keskusta on esteettinen, imagohaitta. Tottakai tiedämme, että suurin vaikuttaja on kaupaalisen potentiaalin perustaminen Tiiriöön 25v sitten ja nyt myöhemmin Goodman, molemmat hyviä. Mutta mitä tehdä hiljenevälle ruutukaavalle. Itselläni on jo kauan ollut ajatus liittyen pysäköintiin, että koko ruutukaavan a
    alue ns kiekkopaikoiksi 1h, 2h ja 3h pysäköintiajoilla. Asiointi keskustassa helpottuisi, kivijalkaliikkeet ja asiakkaat alkaisivst palata. Mitä mieltä olet tästä ajatuksesta.
    4) Eräs detalji koskien kaupungin rakennusten peruskorjausta on jokin aika sitten julkisuudessa kerrottu kirjaston 7,5M€ maksava ja peräti 2v kestävä peruskorjaus. Itselleni aktiivisena kirjaston käyttäjä tällaisen suurremontin tarpeellisuus ei ole auennut. Rakennus on vasta noin 30v vanha, ulkoa hyvännäköinen ja sisältä ihan vähäisiä kulumia lukuunottamatta hyvän oloisessa kunnossa. Ja kirjasto toimii nyt hyvin, kirjat ja musiikkiäänitteet löytyvät, lehtoosasto on laaja lukutilat hyvät. Julkisuuteen kerrotut perusteet,” parempi näkymä linnalle, kattoterassi, ravintola etc” eivät oikein vakuuta. Mikä on käsityksesi tästä 7,5M€ pikku fetaljista

    • Erinomaiset kommentit! Palaan näihin 🙂

    • Etpä ihan pienesti haastanutkaan 😉

      Vastailen kohta kohdalta hitaasti kuin hämäläinen ja omalla tyylilläni.

      Kohta 1)

      Tuohon ei ole olemassa ymmärtääkseni mitään hokkus pokkus -temppua, mutta sitäkin suuremmalla syyllä positiivisen profiloitumisen eteen täytyy ryhtyä tekemään töitä jo nyt.

      Lähtisin edelleenkin perkaamaan tuota ulkoisten palvelujen ostopottia. Jos osoittautuisi, ettei siellä todellakaan olisi sellaista tinkimis- ja kohentamisvaraa, jolla kaupungin taloustilanne saataisiin kohentumaan, sieltä löytyisi todennäköisesti jotain ’pientä’ kuitenkin.

      Pienillä säästöillä tuolla voisimme tehdä positiivisia arvovalintoja ja mainetekoja. Kuten HYK:in parakkikoululaisille sen heidän toivomansa katoksen sinne pihalle tai mikä muu yksittäinen asia heidän viihtyvyyttään sitten eniten parantaisikaan. Se, että kaupunki kaivaisi rahapussiaan (tosin epätraditionaalisesti jonkin muun kuin oppilaista vastaavan lasten ja nuorten lautakunnan kassasta) edes yhden katoksen verran sieltä, mistä siitä on mahdollista karsia, osoittaisi hyvää tahtoa ja kaupunkilaisia arvostavia arvovalintoja.

      Itse asiassa tuollaiseen pikkuperkaamiseen ei tarvita edes poliitikkoja, konsulteista puhumattakaan. Kaupungin omat osaajat tekisivät homman hetkessä, jos he saisivat siihen toimeksiannon. Siis vain lupa tarvittaisiin.

      Näitä arvovalintoja peräänkuuluttaisin muutenkin mainetyössä ja kaupungin houkuttelevuuden kehittämisessä.

      Liittyy tuohon kohtaan 2), mutta kaupungin yhtiöiden kohdalla olisi varmasti tarkistamisen varaa. Palataan siihen sen kommentin kohdalla.

      Hätiköinti ja liiallinen ennakoiminen pitäisi malttaa tässä taloustilanteessa malttaa rauhoittaa. Esimerkiksi Engelinrannan puhdistaminen asuinrakentamiseen on asiantuntijatietojen mukaan huomattavasti kalliimpi työ kuin mitä siihen on rahaa varattu. Tässä vaiheessa kevyempi puhdistustyö riittäisi vallan mainiosti, sillä ostajia / rakentajia ei ole vielä näköpiirissäkään. Perusteellisempi (ja hintavampi) puhdistustyö voitaisiin tehdä, kun löytyy maksavia ja sitoutuneita ostajia. Tämä yhtenä esimerkkinä.

      Hätiköidyistä investoinneista esimerkkinä surullisen kuuluisa toriparkki, jota vain harva haluaa ja vieläkin harvempi on valmis siitä maksamaan. Minun mielestäni asiaan voitaisiin palata (kun joku siihen kuitenkin haluaa palata) sitten, jos ja kun sille näyttää oikeasti olevan tarvetta.

      Minusta kaupungin vetovoima lähtee tyytyväisistä (nykyisistä) asukkaista. Kaupunkia pitäisi kehittää meidän hyväksemme. Tyytyväiset asukkaat ovat se vetovoima.

  2. Kohta 2)

    Luulen, että melkein jokainen kuntalainen haluaisi, että selvitettäisiin avoimesti, selkeästi ja julkisesti, mitä esimerkiksi Linnan Kehitys Oy, Hämeenlinnan Pysäköinti Oy ja Hämeenlinnan Eteläranta Oy (Engelinranta) oikein tekevät, miten ja mihin raha siellä liikkuu ja miten me kaupunkilaiset oikein hyödymme noista yhtiöistä.

    Luvut, perustehtävät ja tuottavuus auki alkajaisiksi vaikkapa näiden yhtiöiden osalta.

  3. Kohta 3)

    Ilmainen määräaikainen kiekkopysäköinti keskustaan on aihe, johon tartun innolla. Olen puhunut sen puolesta, peesaillut tässä Rehusen Seppoa, jonka kynästä luin ensimmäisen kerran tämän ehdotuksen. Vinopysäköinnillä pysäköintipaikkoja saisi huomattavasti nykyistä enemmän.

    Tämä elävöittäisi varmasti todella paljon keskustan liike-elämää ja yksinkertaistaisi asukkaiden asiointia keskustassa.

    Toki kaupungin saama 850 000 euron pysäköintimaksutulo jäisi pois, mutta ehkäpä pysäköintivalvonnassa voisi sitten hieman tehostaa jo ihan käytännön toimivuuden varmistamiseksikin.

    Viime kesänä ja syksynä haastoin kaupungin päättäjiä ottamaan kantaa siihen, että tehtäisiin kokeilu tuosta ilmaisesta kiekkopysäköinnistä. Ensin sain paljon positiivisia ja kannustavia kommentteja valtuutetuilta, mutta Kiemunki ilmoitti, että ei tule kyseeseen: pysäköintistrategia on valmisteilla.

    Mutta siis edelleen olen kovasti tämän kiekkopysäköinnin kannattaja. Kokeiltaisiin edes ja saataisiin kokemuksia. Vaikkapa parin vuoden ajan?

  4. Kohtaan 4 palaan, kun olen kerännyt hieman taustatietoa.

  5. avatar beobachter sanoo:

    Susanna. Kiitos kommenteista. Edelleen matkalla, kirjoitan lyhyesti.Talouden verraten nopea, muutamassa vuodessa tapahtunut heikkeneminen, verokannan kiristäminen (v2009 oli 18%, v2017 on 20,75%), kuitenkin samanaikainen velkaantuminen, taantuva asukasluku etc näivetysoireet huolettavat konkreettisesti asukkaita, mutta myös huomataan laajemmin.. Olemme profiloitumassa kalliiksi kaupungiksi, se imago ei ole hyväksi, se huomataan, ei kannusta muuttamaan. Konkretiaa asukkaiden kannalta on mm asuntojen hintojen huomattava lasku kahdella viime v-neljänneksellä sekä myynnissä olevien asuntojen ennätyssuuri määrä. Vaalit ovat mahdollisuus muutokseen, tarvitaan talouden radikaali oikaisu. Itse asettaisin strateg tavoitteeksi tulla muutamassa vuodessa jälleen kaupungiksi, joka lähtee johdonmukaisesti ja tuntuvasti esim 0,5%-yks/a alentamaan verokantaansa pysäyttäen samalla velkaantumisen. Tavoitteeksi tulla kaupungiksi, jossa on edullista, mutta samalla hyvä asua, jossa peruspalvelut toimivat. Tämä olisi tavoite, jonka totetukseen ryhtyminen huomataan, polku tavoitteeseen kyllä löytyy. Kirjoitukseni kohdat 2,3 ja4 olivat detaljeja, joihin mm tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi heti intensiivisesti paneutua. Keskustelu jatkukoon.

Jätä kommentti

css.php