Taloushuolesta yksinkertaisesti

Vaikka kaupungin taloustilanteesta kirjoittaminen näyttää olevan tulen arka aihe pyrin tässä esittämään huoleni Hämeenlinnan kaupungin taloustilanteesta mahdollisimman selvästi ja ymmärrettävästi.

Olen työskennellyt erilaisissa toiminnan kehittämiseen liittyvissä tehtävissä reilusti yli 20 vuotta niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Lähestymistapani tulee siis sieltä. Etsin kehittämiskohteita, asioita, joihin voidaan vaikuttaa ja joille voidaan tehdä jotain. Siksi en puutu esimerkiksi valtionosuuksien vähenemiseen, niille tapahtumille ei enää voida tehdä korjaavaa liikettä.

Wikipedia määrittelee benchmarkingin näin: ” Benchmarking (esikuva-analyysi/vertailuanalyysi) tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan, usein parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Benchmarkingin perusidea on toisilta oppiminen ja oman toiminnan kyseenalaistaminen.” Benchmarkingista käytetään joskus myös kotoisasti termiä ’parastaminen’.

Tämä mielessäni vertailin Hämeenlinnan kaupungin ulkoisia palvelunostoja satunnaisesti valitsemiini 7 muuhun kaupunkiin. Meidän ulkoisten palvelunostojemme on monesti kerrottu olevan suuria, joten päätin tehdä kevyen vertailun, ihan benchmarking-hengessä. Hämeenlinnan ulkoisten palvelujen ostojen määrä kaikista käyttömenoista oli vertailuryhmän suurin, 49%. Muiden kaupunkien vastaavat suhdeluvut vaihtelivat välillä 31-45%.

Päädyin sellaiseen ensimmäiseen alustavaan ajatukseen, että kun ero on noin selvä, eikä taloutemme ole ryhmän paras, luvut ja menot niiden takana kannattaisi aukaista ja selvittää, jotta voisimme etsiä mahdollista kehittämiskohdetta. Kyse on siis puhtaasti parastamisen perusidean mukaista. On mahdollista, että mitään parannettavaa ei löytyisi. Mutta todennäköisempää on, että ainakin joitakin pieniä kehittämiskohteita voisi perkauksen perusteella löytää.

Etenkin julkisen sektorin perisynti on ollut vaikka kuinka kauan oman toiminnan liiankin reipas ulkoistaminen konsulttiyhtiöille. Kun tällainen huomataan, ollaan tavallisesti jo aika isoissa ongelmissa, joiden korjaamiseen kuluu aikaa. Lukujen avaamisen yhteydessä voitaisiin helposti arvioida myös tällaiseen toimintaan liittyvät mahdolliset riskit.

Nämä hyvin kevyet pelinavaukseni ovat saaneet blogini ja fb:n puolella yllättävän töpäkän vastaanoton. Kehittämisavaukseni eivät ole kelvanneet, vaan palautteen mukaan ” Analyysi on kovin kehno – suorastaan pölhöpopulistien – jos se jää siihen, että ”hömppäinvestoinneilla” on tuhottu talous. Nimeämättä kuitenkaan kyseisiä investointeja, niiden euromääräistä vaikutusta kaupungin käyttötalouteen jne. Kaipaisin vertailuja myös siitä, mikä on niiden merkitys vaikkapa valtionosuuksien leikkauksiin verrattuna? Sama pätee tähän sinun kampanjaasi ostopalveluita kohtaan. Sinulla ei vilpittömästi taida olla minkäänlaista käsitystä, mistä ne koostuvat? Ainoastaan alitajuinen epäluulo, että konsulteilta ostetaan kymmenillä tai sadoilla miljoonilla turhia palveluita?

Rima on tässä laitettu aika korkealle kuntavaaliehdokkaita kohtaan, jos tätä samaa vaaditaan kaikilta ehdokkailta. Ymmärtääkseni taloudesta saavat kantaa huolta kaikki ja ilmaista sen sillä taidolla ja tiedolla, mikä kullakin on käytössä. Myös kuntavaaliehdokkailla.

Jos huoleni on turha, otan mielelläni vastaan tylytyksen sijaan asioiden avaamista. Keskustelun tukahduttamisyritykset eivät ole demokratiaa.

16 kommenttia artikkeliin “Taloushuolesta yksinkertaisesti”
  1. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Jos rahojen käytössä ei ole mitään epäselvää tai moitittavaa, miksi niitä ei voitaisi julkaista?
    Vai käykö niin kuin Iisakin pankin kanssa kun Kari ilkkala sitä tutkaili?
    Antti näyttää huolestuneen kun aloitat blokisi samasta aiheesta. Hänen lokiikkansa mukaan siis muut kuin Antti ei saa avata talous-asia-blokia kun hän sen teki.
    Puliveivatkoon Antti vaan Rengon Mummon ja Lammin Papan hoitovaihtoehtoja, ehkäpä tänne tulevatkin ne jänkkäämisestä vapaat pielipiteen vaihtajat!

    • Olen samaa mieltä, että näkyville sitten ne faktat.

      Kirjoittelin tämän juttuni jo viikonloppuna ennen superflunssaan hyppäämistäni. Aamulla tipautin tekstin tänne ja vasta äsken kävin katsomassa Antin blogia.

      Sinänsä hienoa asia, että meillä on Antin kanssa jotain yhteistä: huoli taloudesta!

    • Antin tekstiä lainaten:

      ”Yritykset, kunnat ja yksityiset henkilöt käyttävät ostopalveluja, sekä omaa työvoimaa.
      Nyt on tullut ilmi, että Hämeenlinnan kohdalla jotkut valtuustoehdokkaat näkevät suhdeluvussa ostopalvelu / oma työ syyn kaupungin huonoon talouteen. Ehdokkaat esittävät miljoonat eurot ja vertaavat lukujaan muiden kaupunkien vastaaviin lukuihin, laskevat jopa prosenttuaalisen osuuden, josta taitavina taloudenpitäjinä osaavat vetää johtopäätöksensä.
      Yksinkertainen kadun tallaaja ei kylläkään ymmärrä mistä tuossa on kyse, ymmärtäneekö varmaksi ehdokaskaan. Ehdokkaan on kuitenkin suht. helppo esittää ymmärtävänsä, vaikka ei olekaan halukas asiaa kysyttäessä tarkemmin selvittämään.”

      Minusta jotenkin tuntuu, että tähän on tullut kimmoke jostain Hämeen Sanomien blogikirjoituksesta 😉

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Katso blogikirjoitus ”Kyse on rohkeudesta ja arvovalinnoista”, silloin ei tarvitse arvella, mistä kimmoke on tullut.

        • avatar tapio13 sanoo:

          Antin blogiin ei kelvannut kommenttini;

          Ns ’ylisuurella henkilöstöllä’ pitäisi olla myös se ostamisen osaaminen. Miksi muuten olisivat omassa hommassaan? Ai niin, delegoimassa omia tehtäviään (ja vastuutaan) ulos…

          Kelpaakohan tänne… :o)

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Sama kommentti kelpaa blogiini. Nimimerkki ja lähettäjätiedot eivät.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Demari Kiemunki kirjoitti tänään Hämeen Sanomissa kunnan talouden tilasta. Tarinaa oli lavealti, mutta sen voisi kiteyttään sananlaskuun ”Hullumies Huittisista syö enemmän kuin tienaa.” Tämä pätee myös valtiontalouteen. On turha syyttää kansanvälistä lamaa. On ollut kohta 10-vuotta aikaa tehdä sisäisiä korjustoimenpiteitä niin valtiolla kuin kunnillakin. Se on vain puoluekannatuksen kannalta kovasti ikävää puuhaa ja siksi sitä yritetään siirtää aina etenpäin, jos tulisi jokin ihme ja mannaa sataisi taivaista ei tule. Susanna on siinä oikeassa, aina kannattaa kehittää. Parhaat kehitysasiantunitjathan ovat työntekijät eikä konsultit. Mutta kuka työntekijä haluaa kehittää itsen sä työttömäksi. ?

    • Luulenpa, että kaupungin asiantuntijat osaavat kertoa siitä, milloin ulkoisia palveluja ei kannata ostaa. Kaikissa julkisissa organisaatioissahan aina päivitellään sitä oman työpaikan kummallisen suurta konsulttihankintaa…

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Minun järkeeni ei mahdu, miksei julkista taloutta osata hoitaa säällisesti. Jäimme puolison kanssa eläkkeelle lähes yhtäaikaa 3 vuotta sitten. Vuosiansiomme putosivat yli puoleen, ellemme olisi etukäteen varautuneet mm muuttamalla kulutustottumuksiamme pikku hiljaa olisi tullut kirjailijan sanoin ”ruuperä ohtaan”. Julkisessa taloudessa jos jonain vuonna on jäämässä ylijäämää tehdään pikaisesti päätös, ei nostetakkaan veroja vielä vaikka pitkänajan suunnitelma tätä edellyttäisi. venytellään ”hinskeleitä” kuinka hyvin asiat on hoidossa ”äänestäkää meitä”. Seuraava vuosi onkin alijäämäinen, koska veroja ei korotettu, mutta suunnitellut menomuutokset toteutettiin ja siittä se alamäki lähtee. Tyhmät poliitikot ja julkiset varat ovat pelottava yhdistelmä.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Moi Lauri,

      kuntataloudessa on monta sudenkuoppaa, joihin lukiosta yliopiston kautta kunnan hommiin päätyneet elinkautisvirkabroilerit putoavat.

      1) kaikki paha lähtee liikkeelle tästä yhdistelmästä: kunnassa tuijotetaan vain ali/ylijäämäkehitystä, ja pyritään sen suhteen tasapainoisiin budjetteihin, ja lainaa saa loputtomasti. Noutaja tulee sillä konstilla.

      2) kohtaan 1) yhdistettynä, ei ymmärretä kiinteän omaisuuden kunnossapitotarpeita ja investointisyklejä. Sen sijaan että tyydytään kattamaan sen edellisen investoinnin poistoja, pitäisi varautua korvausinvestointiin.

      3) hoetaan poliitikoille mantraa, että käyttö- ja investointitalous ovat kaksi eri asiaa. Eivät ole. Kohta kahteen vuosikymmeneen ei ole yhtään investointia maksettu pois, vaan velka kasvaa koko ajan. Näin jokainen investointi aiheuttaa paitsi käyttömenot, myös ikuiset rahoitusmenot, jotka paisuttavat käyttötaloutta. Seurauksena vuosikate laskee ja kierre on valmis.

      4) kuntatalous ei skaalaudu eli yksikkökustannukset eivät laske asukasmäärän kasvaessa. Jos uusi asukas tuo vuosikatetta 200 – 300 € vuodessa, voi jokainen laskea paljonko sen varassa voi investoida….

      Iisakki oksensi tänään HäSan sivuille oikein huolella. Ei Kantolan tapahtumapuisto ole Hämeenlinnan talouden turma, vaan ainakin koko 2000-luvun jatkuneen prosessin uusin ja ehkä makaaberein ilmentymä. Törkeintä Kiemungin jutussa oli syyllistää kuntaliitos Hämeenlinnan talouden ahdingosta. Maakunnan ja seudun yhteistyöstä ja suunnan kääntämisestä ei tule yhtään mitään ennen kuin Hellstén/Isosuo/Lintumäki/Hassinen/Kiemunki/Vekka/Rautio -perintö on pesty pois, ja kaupunkiin on hankittu Suomen ykköstykit virkajohtajiksi. Katsokaa Heidi Rämöä, katsokaa Anna-Mari Ahosta, katsokaa Helena Lehkosta! Älyä ja yhteistyökykyä löytyisi, kun löytyisi valitsijat.

      Niin kauan ei Hämeenlinnaan tai sen konserniyhteisöihin löydy kunnon johtajuutta, kun valinnan edellytys on valitsijoiden etujen betonoiminen.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Liitoskuntien saaminen Hämeenlinnaan oli kokoomuksen ja demareiden yhteinen hanke.
        Lammilla mentiin jopa niin pitkälle että kaksi demaria erotettiin demareiden valtuustoryhmästä kun eivät alistuneet ryhmäpäätökseen äänestää liittymisen puolesta.
        Nyt Iisakki syyttää liitoskuntia joita oli poliitisesti itse ajamassa väkisin Hämeenlinnaan.
        Taas hän toteutti jo legendaksi tullutta lausettaan: ”Valehtelen aina jos siitä on minulle etua”!
        Hänellä vaan on paljon vielä oppimista jotta osaisi sen niin tehdä jotta ei jää valheestaan kiinni.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Kari

        Jäi epäselväksi kommentissasi kohta 2.
        Mikäli Hämeenlinna rakentaa uuden kirjaston ja huoltaa rakennusta asiallisesti ja kattaa vuosittaisen poiston. Pitääkö Hämeenlinnan sen hetkisten asukkaiden varautua myös jälleen uuden rakentamiseen etukäteen?

        • avatar Kari Ilkkala sanoo:

          Moi Antti, vastaan tähän kyllä jahka ehdin, nyt hieman kiirettä…

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Antti,

            olen sinulle tämän vastauksen velkaa jo lähes parin viikon takaa, anteeksi viive.

            Varautumisella korvausinvestointeihin en tarkoita kohdekohtaista toimintaa, jossa Oksan Jussin kassakaappiin kasataan rahaa, jonka päällä on lappu ”Uusi kirjasto”, tai samaa sähköisesti tilin kulmalle.

            Vastaus varautumiseen piilee juuri siinä erossa, ohjataanko taloutta yli/alijäämäkehityksen kautta, niin kuin nyt tehdään, vai rahoitustasapainon kautta, kuten pitäisi tehdä.

            Rahoitustasapainossa vuosikate riittää vuosittaisiin nettoinvestointeihin (lainan lyhennykset, sijoitukset, investoinnit vähennettynä niihin saaduilla valtionosuuksilla, liittymismaksuilla ja muilla rahoitusosuuksilla). Poistojen ollessa nettoinvestointeja pienempiä, rahoitustasapaino edellyttää ylijäämäisiä tilinpäätöksiä, eli pelkkä poistojen kattaminen ei riitä terveeseen talouteen.

            Rahoitustasapainossa oleva talous kykenee ottamaan korvausinvestoinnit niiden ajan koittaessa investointiohjelmaansa ilman, että talous sukeltaa alijäämään. Rahoitustasapainoon vaikuttaa nimenomaan käyttötalous, johon vaikuttaa tietysti peruspalveluiden kustannustehokkuus, mutta myös jokainen hömppäinvestointi, joka lisää sekä käyttö- että rahoituskuluja.

            Toivottavasti tämä selvensi?

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Tätä minäkin olen ihmetellyt. Kanta-Hämeen kaupunkien ulkopuolisten kuntien johtajat ovat jatkuvassa uraputkessa. Tarjontaa Hämeenlinnan johtajat eivät taida kelvata minnekkään-menisevät edes eläkkeelle, josko saataisiin vähemmän notkeitaa tilalle.
        Palaan vielä tuohon eläköitymiseen. Joss kunnan johdolle tulee yllätyksenä, että mm Rautaruukilta on viime vuosina eläköitynyt varmaan kymmeniä henkilöitä. Verokertymä 60000 € vuosipalkasta on aivan erilainen kuin eläkkeestä. Onko kukaan edes ajatellut kuinka paljon eläkityminen on vienyt verotuloja vuosien mittaan.
        On myös elvistelty sillä, että pääkaupunkiseudulta on muuttanut varakkaita eläkeläisiä ostamaan valmistuvia asuntoja. Se että ostaa täällä kämpän halvempien hintojen takia ei heidän tulotasoaan kuitenkaan miksikään muuta.
        Demareiden suurin taloustietämys tuntuu olevan toimittajapohjaista (Harakka/Kiemunki) ja osaaminen sen mukaista. Pieleenmennyt kuntaliitos hiertänee kuntapäättäjiä yhtä kauan kuin SCC-hautaan asti

  4. avatar Rahoitusvaihtoehto ei t oikeasti todellinen sanoo:

    Kiemunki yrittää jälleen HäSan avustamana puhdistaa omalta kontoltaan koksd:n johdolla tehdyt todella isot virhepäätökset ja linjausmunaukset taloudenpidossa ja kaupungin elinvoiman kehittämisessä. Kiemungin, Raution ja idealinko-Isosuon johdolla kaupungin talous on saatu oman toiminnan erittäin voimakkaalla vaikutuksella katastrofaaliseen tilanteeseen, vaikka Kiemunki yrittää ihan muuta väittää. Iisakki yrittää käyttää jälleen ns. emävale-tekniikkaa ja päästelee suustaan totuuksia erittäin rajoitetun määrän, mutta osatotuuksia, herjaavia kommentteja ja emävalheita sitäkin enemmän. Mies sopisi taktiikkansa puolesta Trumpin joukkoihin.
    Esim. Kiemungin höpinät Tapahtumattomuuspuiston lainoista on sitä samaa vanhaa itsepetosta ja pään puskaan laittamista kuin nykyjohto on tavannut tehdä monet kerrat aiemminkin. Linnan Kehitys sattuu olemaan kaupungin 100% omistama yritys ja kaupunki on yrityksen saaman rahoituksen ja toiminnan 100% takuumies. Yritys ei tule toimeen omillaan, vaan tarvitsee pysyvää taloudellista tukea kaupungilta. Yhtiön tulos on ollut 200 000-300 000 euroa pakkasella molempina kahtena viimeisenä vuotena, vaikka kaupunki onkin antanut ihan suoraa taloudellista tukea. Lähettäkää siis edelleen lisää rahalähetyksiä Linnan Kehityksen kassaan miinusten peittämiseksi. Lähivuosina kaupungin täytyy varata reilusti isompaa kuljetuskalustoa LK:lle vietävien tukiaisrahalähetysten kuljettamiseen, kun Innoparkin kiinteistölainojen merkittävät lyhennykset lopultakin alkavat. Lyhennyksiä eli ongelmaa siirrettiin aikanaan eteenpäin ja kohta alkaa siis rytisemään.
    Toimitusjohtaja Käki on siis toiminut johtamansa yhtiön ylimitoitetussa rahankäytössä ja henkilömäärässä sloganinsa mukaisesti:”Ei saa pipertää, kaikki pitää tehdä isosti”.

    P.S. Joko Käki on saanut aikaiseksi yhtiölleen toimintaa oikeasti kuvaavat tavoitteet, joiden pitäisi kertoa päätäjille yrityksen toiminnan onnistumisesta ja todellisista saavutuksista? Kokoomuksen Kattainen puuttui valtuustossa esittämällä kommentillaan erittäin oleelliseen asiaan, jolloin viesti oli se, että Linnan Kehitykseltä ei kaivata enää pelkästään vuolaita selityksiä ja tarinoita ketä on tavattu ja yritetty tavoittaa ja ”mitä on yritetty tehdä”, vaan halutaan selkeät raportit yrityksen asettamista toiminnan tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Tätä asiaa oli perätty jo todella pitkään Ranteen ja Ilkkalan toimesta, mutta silloin vaade tuli väärästä suusta ja se leimattiin pelkästään kiusaamiseksi. Voi voi, kun nuo Persut kiusaavat yhtiöiden johtajia ja virkamiehiä työhön littyvillä asiakysymyksillä!

Jätä kommentti

css.php