Pääkirjaston peruskorjaustarpeista

Hämeenlinnan pääkirjaston peruskorjauksesta on liikkeellä enemmän kysymyksiä ja mielipiteitä kuin faktaa, joten selvittelin hieman asiaa. Kirjastoon tehdään nyt siis ensin kuntotutkimus, jossa selvitetään rakenteiden ja teknisten järjestelmien kunto ja korjaustarve. Rakenteiden korjaustarve selviää nimenomaan tuon kuntotutkimuksen tuloksista, mutta se on selvää, että LVI-järjestelmät uusitaan hyvin todennäköisesti kokonaan.

Lisäksi selvitetään elämänlaatulautakunnan hyväksymän kirjaston hankeohjelman tavoitteita konkreettisemmin. Hankeohjelmahan ei sellaisenaan kerro tarkasti käytännön muutostarpeista. Selvityksessä laaditaan arkkitehdin avulla luonnos, jossa näkyy sitten nuo käyttäjien muutostarpeet selvästi hahmotettavasti.

Kuntotutkimuksen ja hankeohjelmasta tehdyn luonnoksen perusteella päästään tekemään arviota siitä, millaisesta ja minkähintaisesta korjausrupeamasta on sitten kyse. Tilapalvelujen toimitusjohtaja Raili Salmisen mukaan arvio valmistunee kesään 2018 mennessä.

Linnan Tilapalvelujen johtokunnan puheenjohtajana olen todella tyytyväinen, että peruskorjausta suunnitellaan, ennen kuin kirjasto on todella raihnaisessa tilassa. Hämeenlinnassa (niin kuin muuallakin Suomessa) on aivan liian paljon surullisia ja kalliita esimerkkejä siitä, miten käy, kun korjauksia lykätään, kunnes niitä ei voi enää mitenkään välttää.

Toisaalta toimivaa ei tietenkään kannata korjata. Siksi kirjastolle tehdäänkin järkevästi ensin kuntokartoitus. Tilapalvelut ovat hyviä tässä, luotan heidän ammattitaitoonsa ja harkintaansa täydellisesti. Tämän osalta kunnostukseen ei varmasti käytetä yhtään enempää rahaa kuin sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä on parasta.

Käyttäjien toivomukset ja tarpeet ovat se puoli asiassa, johon en osaa ottaa kantaa yhtä faktapohjaisesti. On hienoa, että tavallisille kaupunkilaisille tulee jotain erityistä yhteistä hyvää takaisin vastineena maksetuille kuntaveroille. Tämä (kirjasto) on kohde, jota pääsee hyödyntämään todella moni hämeenlinnalainen, erityisesti vähävaraisemmat kuntalaiset.

Pitääkö sitten tehdä maailman komein ja houkuttelevin kirjasto juuri nyt, kun talous ei kaipaa yhtään lisärasitteita? Minun mielestäni ei. Kirjaston monikäyttöisyyteen pitää varmasti kirjaston alati muuttuvan perustehtävän vuoksi panostaa, mutta tässä itse toivoisin malttia ja riittävän hyvän tason etsimistä. Minulle riittäisi oikein mainiosti hyvä ja toimiva, nykyaikaan taipuva kirjasto. Mitä mieltä sinä olet?

11 kommenttia artikkeliin “Pääkirjaston peruskorjaustarpeista”
  1. avatar beobachter sanoo:

    Rivikansalaisena ja kirjaston aktiivisena käyttäjänä on ollut pakko ihmetellä uutisia kirjaston korjaustarpeesta. Näin siksi, että arkkitehtoonisesti kaunis punatiilinen rakennus vaikuttaa ulkoa hyvässä kunnossa olevalta, eikä myöskään sisällä kirjaston käyttäjä voi havaita vikoja vähäisiä kulumia poisluettuna. Vaikuttaa siis samanlaiselta gigantomanialta kuin suurlukion hanke, jossa joutuu kysymään, miksi nykyiset hyvässä kunnossa ja melko äskettäin peruskorjatut Hml’n lyseon lukio ja Kaurialan lukio eivät kelpaa.

    Kerrot Susanna saaneesi selville, että ”kirjastoon tehdään nyt siis ensin kuntotutkimus, jossa selvitetään rakenteiden ja teknisten järjestelmien kunto ja korjaustarve. Rakenteiden korjaustarve selviää nimenomaan tuon kuntotutkimuksen tuloksista, mutta se on selvää, että LVI-järjestelmät uusitaan hyvin todennäköisesti kokonaan”. Nyt on pakko kysyä, että eikös kuntotutkimus ole jo tehty, kun julkisuuteen on kerrottu korjauksen budjetin olevan ensin YLE’n uutisen mukaan 9M€ ja myöhemmin HäSa’n mukaan 7,5M€ ja että korjaus kestää peräti 2v ja vaatii koko kirjaston siirron väistötiloihin. Ei kai tuollaisia lukuja, so. kustannusarviota ja korjauksen kestoa voida esittää ilman, että kunto olisi jo tutkittu ja suunnitelma olemassa. Ja mitähän rakenteiden kunnossa vasta 30-vuotiaassa rakennuksessa epäillään, onko silloin jo ollut huonoa betonia, mureneeko jokin paikka. Ihan maallikkona voisi ajatella, että LVI-saneerauksen tarve käyttövesiputkiston osalta voi olla ymmärrettävä, jonka rakennuksen luonteen ja vesipisteiden pienen määrän (muutama WC ja ravintolan keittiö etc) vuoksi uskoisi olevan rajallinen, max 0,5…1,0M€ remontti. Lämmitysvesiputkiston ja pattereiden luulisi 30-vuotiaassa talossa olevan vielä hyvässä kunnossa, eihän samanikäisissä kerrostaloissakaan lämmistysputkia ja pattereita yleensä uusita, vaan niiden kestoikä on paljon pidempi. Mitä LVI-saneerauksen hintaan tuleen, vertailun vuoksi keskikokoisessa 2000m2 asuinkerrostalossa, jossa vesipisteitä on kymmeniä, LVI sanaaeerauksen kustannus on luokkaa 1,0…1,5M€.

    Edelleen Susanna kerrot, että ”lisäksi selvitetään elämänlaatulautakunnan hyväksymän kirjaston hankeohjelman tavoitteita konkreettisemmin laatimalla arkkitehdin avulla luonnos, jossa näkyy sitten nuo käyttäjien muutostarpeet selvästi hahmotettavasti”. Mitähän ovat nuo käyttäjien muutostarpeet, mikä elämänlaadussa tältä osin on parantamisen tarpeessa. Aktiivisen kirjaston käyttäjän havainto nimittäin on, että kirjasto toimii erinomaisen hyvin, kirjatarjonta on kattava, kirjat ja musiikkitallenteet löytyvät, lainaus- ja palautusautomaatit toimivat, lehtiosasto on kattava ja lukutilat hyvät. Mitä ovat ne muutostarpeet.

    Kun kirjaston korjauksesta ensi kerran uutisoitiin, julkisuuteen kerrottiin mm, että ”tarkoitus on uusia kirjaston yleisilmettä, mietimme perusteellisesti myös kirjaston toimintatavat, kirjastolle halutaan remontin myötä uutta, avaraa ja modernia ilmettä, esimerkiksi asiakastiloihin pitäisi kiinnittää huomiota ja maisemaa täytyisi avata, tänne voisi saada kattoterassin, josta olisi loistava näkymä linnalle”. Siis luvalla sanoen melkoista liirumlaarumia ja unelmahöttöä ensiperusteluina.

    Loppukommenttina, että turhiin investointeihin ei veronmaksajille yhä kalliimmaksi asua muuttuneella, velkaantuvalla kaupungillamme uskoisi olevan varaa. Mutta tämä on, kuten sanottu vain kirjaston asiakkaan ja kriittisen maallikon pintapuolinen sormituntuma kirjaston korjaustarpeesta.

    • Tietoni sain Tilapalveluista, joka vastaa tilojen kunnossapidosta ja kaupungin tiloista yleensäkin. Tilapalvelujen osaamista on arvioida korjaustarpeet sekä suunnitella ja toteuttaa ne. Uusien tilaratkaisujen (terassi (?), uusia tilakokonaisuuksia yms.) takana on elämänlaatulautakunnan (ELALA) tahtotila.

      Päätöksen kirjaston peruskorjauksesta kaikkine tilamuutoksineen on tehnyt nimenomaan ELALA. Tilapalvelut on saanut toimeksiannon (hieman summittaisen) ja tekee kuntotutkimuksen sekä kartoittaa käyttäjien toivetilat luonnosta varten. Millä tavalla ELALA on päätynyt kirjaston korjauksen hankesuunnitelmaan – sitä en tiedä. Mutta Tilapalvelut ei ole vielä teettänyt kuntotutkimusta, se on vasta tulossa.

      ELALA on tässä tilaaja ja Tilapalvelut toteuttaja. Toki käytännössä mukana on varmasti näiden lisäksi vielä monen monta muutakin vaikuttajaa. Niinkuin aina.

      Tilapalvelujen mukaan käyttäjien tarpeet tilamuutoksille ovat melko vähäiset. ELALA:n hankesuunnitelmassa tilamuutostarpeet ovat sitä vastoin melkoiset.

      Jään itse seuraamaan asioiden etenemistä isolla mielenkiinnolla…

      • avatar beobachter sanoo:

        Kiitos Susanna lisäkommentista. Paljon kertova on havainto, että ”käyttäjien tarpeet tilamuutoksille ovat melko vähäiset. sen sijaan Elämänlaatulautakunnan hankesuunnitelmassa tilamuutostarpeet ovat sitä vastoin melkoiset”. Tietysti elämänlaadun näkökulmasta tärkeät seikat ovat kovin yksilöllisiä, mutta arvelisin, etteivät veronmaksajien enemmistön elämänlaadun kannalta ”avarampi näkymä linnalla ja kattoterassi” ole aivan ykkösasioita.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Käytän kirjastoa paljon, tosin en nykyään pääkirjastoa. Joitakin vuosia sitten en siellä kyllä ihmeemin korjaustarpeita havainnut, mutta en käykään kuin hakemassa ja viemässä kirjoja. Onko tilat jo käymässä ahtaiksi, onko ilmastointi huono tms, vai lähteekö kaikki siittä, että joskus joku on esittänyt, että olisi kiva tehdä remonttia tai saada kokonaan uusi. Jos nykyinen peruskorjataan ja siirrytään väistötiloihin on ratjkaisu järkyttävän kallis. Mutta ei hätiä mitiä, Kiemunki ja Kenakkalahan ovat todistaneet, että kaupungin talous on paremmassa kuin hyvässä kunnossa joten siittä vaan ei kun haisemaan. Vai onko kirjastosta tarkoitus tehdä kantakaupunkilaisten olohuone, kun linja-autoasemakin tuntuu viivästyvän. Kirjasto on kuitenkin kirjasto eikä mitään muuta.

    • ”Nokian, 62 000 asukasta, uuden 1 858 neliömetrin kirjaston, josta kulttuuritiloille on osoitettu 730 neliötä ja nuorisotiloille 390 neliötä, kustannusarvio on 10,3 miljoonaa. Kohde rakennetaan pääosin vuonna 2017. Savonlinnan uusi 7,8 miljoonaa euroa maksanut kirjasto Joeli valmistui sekä aikataulun että budjetin mukaisesti 2013. ” (http://www.esaimaa.fi/Mielipide—Sana-on-vapaa/2017/03/03/Jospa%20rakennettaisiin%20toisin/2017121942215/68)

      Näiden lukujen mukaan uuden kirjaston rakentaminen mahtuu jo noihin suunniteltuihin kuluraameihin. Ja kirjasto on kuitenkin ulkoisesti vielä ihan käyttökelpoisessa kunnossa.

      Tätä korjauskohdetta kannattaa todellakin seurata!

      • avatar beobachter sanoo:

        Hyviä vertailukohtia nuo Nokian ja Savonlinnan toteutukset ja ovat siis uudisrakennuksia, ei korjauksia, näin ymmärrän. Hyvä, että Susanna paneuduit hieman aiheeseen. Allekirjoittanut on aiheesta näkemyksensä lausunut.

    • avatar beobachter sanoo:

      Aivan oikein, ”kirjasto on lähinnä kirjasto eikä mitään muuta”. olennaista ovat itse kirjat, valikoiman kattavuus, lainauksen sujuvuus, musiikkitallenteet, lehtiosasto ja lukutilat. Kaikki toimii. Myös kahvila-ravintoja on. Ilmanlaadussa ei asiakas huomaa vikaa, onhan rakennuksessa ilmatilavuutta ja avaruutta. Jäädään odottamaan suunnitelmaa perusteluineen.

      • avatar beobachter sanoo:

        Tuo viime kommenttini oli Laurille, jolle kiitos kannanotosta aiheeseen.

  3. avatar Tapsa sanoo:

    Kysessä on taaaas täysin käsittämätön investointi, kaupungissa jonka jokainen koulu on homeessa ja parakeissa koulutetaan kaupungin lapsia. Ymmärtäisin jos kirjastossa olisi joku huutava tarve remonttiin mutta kun sen lisäksi tehdään vielä jotain hömppää, ei voi kuin puistella taas päätään. Lehdessähän tästä oli mutta päätöksistä ei tämän humpan takaa oltu sentään arvattu julkistaa. Kokdem tämän takana tietysti on mutta koskaan ei tihku tietoa kuka tai ketkä näiden idioottimaisuuksien takan seisovat.

  4. avatar beobachter sanoo:

    Tämä kirjaston kysymyksiä herättävä peruskorjaus, alustava julkistettu budjetti 7,5 M€ + suunnittelu 0,3M€, yhteensä 7,8M€ on vain yksi detalji kustannusten isossa virrassa. Mutta detaljeja ei pidä vähätellä, pienistä asioista isot virrat koostuvat. Siksi myös detaljit kiinnostavat. Elleivät kiinnosta, kokonaisuuskaan ei ole hallinnassa. Eri tahoilla on keskusteltu, kuinka HML on muuttunut kalliiksi kaupungiksi asua. Äskettäin HäSa’n pätevän taloustoimittajan jutussa kerrottii, kuinka kokonaisveroaste HML’ssa, siis kuntavero ja kiintestövero yhteensä ovat maan korkeimpia. Ja silti budjetti lienee pakkasella, lisävelkaa tarvitaa. Myös sähkönsiirto HML’ssa (osana Elenian verkkoaluetta) on kallista, liikaa peritty noin 6M€. Myös kaukolämpö on kalliin puoleista. Tällainen kalliin kaupungin imago ei ole hyväksi, se saattaa olla yksi syy asukasmäärän, eritoten veronmaksajamäärän epäsiotuisaan kehitykseen. Näin ollen imagon muutos voisi olla hyödyllinen. Viime vuoden lopussa aika monet kunnat Suomessa saivat positiivista julkisuutta alentamalla verokantaansa. Ja vaikka Helsinki asuntojen hinnoiltaan on kallis kaupunki, on sen 18% kuntaverokanta houkutteleva ja vetovoimatekijä.. Vielä 2009 kuntaliitoksen vuonna HML’n kuntaverokanta oli myös 18% ja kuntaliitosta perusteltiin mahdollisuudella isomman hallinnollisen kokonaisuuden avulla pitää kustannukset kurissa niin, ettei verokanta tuosta 18%’sta olisi noussuit.. Mutta ei, kustannuskuria ei ole ollut havaittaviissa ja nyt olemme kallis kaupunki. Ja mikä nyt meillä on paremmmin kuin 18%’n verovuonna 2009, tuskin mikään. Jotta näivetys saadaan pysähtymään, jotta HML’sta tulee jälleen vetovoimainen kaupunki asua, kustannuksia pitää alentaa. Pitää alkaa profiloitumaan kaupungiksi, joka alentaa kuntaveroa, alentaa sitä johdonmukaisesti, muuttuu jälleen kaupungiksi, jossa on edullista asua, jonka talous on terve ja jossa kaikki välttämättömät peruspalvelut toimivat.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Vastasin juuri Omakotiliiton jäsenkyselyyn aiheesta minkälainen asuinkuntasi on asukkaan kannalta. Vaikka koitin olla kovasti myönteinen kyllä se monissa asioissa antoi kunnasta sangen huonon kuvan. Ei voi mitään.

Jätä kommentti

css.php