Kaupungin menestyminen on monimutkaisempaa kuin joko-tai

Hämeenlinnan vaalikeskustelu kulkee kapealla linjalla – kehitetäänkö vaiko ei? Kaikki näyttää kulkevan tällä muka yksikäsitteisellä akselilla, jossa toisessa ääripäässä on maksimaalinen kehittäminen ja toisessa kehittämisen hyydyttäminen ja tyytyminen ”pelkkään korjaamiseen”.

Jos elämä olisi oikeasti noin yksinkertaista, keskustelun seuraamisessa olisi jotain iloa. Mutta oikeassa elämässä täytyy yksinkertaisimmillaankin nähdä kaupungin toimivuudessa vähintään kaksi ulottuvuutta: kehittäminen ja peruspalvelujen toimivuus. Kehittämiseen on satsattu vuosikausia innokkaasti ja rohkeasti, mutta koska raha ei ole riittänyt kaikkeen, perusasiat ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Jotta kaupungilla olisi positiivista tulevaisuutta, perusasioistakin on huolehdittava. Ja kun niitä on laiminlyöty kauan, sitä tekemistä sitten riittää.

Kehittäminen ja perusasiat eivät ole toistensa vastakohtia ja vaihtoehtoja. Ainakaan siis teoriassa. Elinvoimainen ja houkutteleva kasvukeskus tarvitsee molempia. Kun toinen on retuperällä, se tulisi vain laittaa kuntoon, jos halutaan menestyä.

Mutta eihän se elämä noinkaan yksinkertaista ole. Seuraavaksi ulottuvuudeksi voisin valita vaikkapa kehittämisen laadun ja suunnan. Mantrana hoetaan sitä, että ”jos mitään ei tehdä, ollaan vielä kymmenenkin vuoden kuluttua tässä samassa pisteessä”. (Sehän ei pidä paikkaansa, mutta yritän muistaa palata tähän tarkemmin myöhemmin.)

Mantran mukaan olemme (muka) absoluuttisessa pohjapisteessä, josta suunta on vain ylöspäin, alemmas ei voi mennä. Pääasia tällöin on nopeus ja etenemisen määrä, ei suunta. Minä puolestani näen asian niin, että voimme hyvinkin vajota suohon vielä syvemmälle. Varmin tapa tehdä se, on kaasuttaa siihen suuntaan ja lujaa.

Minun mielestäni suunta on tärkein. Muuttuvassa maailmassa suunnan oikeutta pitää tarkistaa säännöllisesti. Täytyy pitää kiinni alkuperäisistä hyötytavoitteista ja asettaa kompassi niiden mukaisesti. Kehittäminen väärään suuntaan ei ole nykytilaa parempi. Kehittämisen rauhoittamisen seuraukset riippuvat siitä, miten parannamme perusedellytyksiämme. Annammeko esimerkiksi koulujen sisätilaongelmien kärjistyä vai otammeko harppauksen niiden lopulliseksi korjaamiseksi. Toinen on lyhyellä tähtäimellä edullista ja kätevää, toinen lyhyellä tähtäimellä hyödytöntä, mutta pitkällä tähtäimellä harppaus uudelle tasolle, vaikkakin maksaa paljon.

Meidän täytyy pystyä arvioimaan tekemisiämme ja painopisteitämme säännöllisesti. Ja uskaltaa kyseenalaistaa alkuperäiset suunnitelmamme. Isojen intoinvestointien sijaan kannattaisi etsiä oikeaa ja toimivaa linjaa edullisilla, suunnitelmallisilla kokeiluilla ja hyväksyä epäonnistumisetkin. Tärkeintä on kaupungin tulevaisuus pitkällä tähtäimellä. Ei loisto, maine ja kunnia tässä ja nyt.

21 kommenttia artikkeliin “Kaupungin menestyminen on monimutkaisempaa kuin joko-tai”
  1. avatar Kari Jokinen sanoo:

    Otit esille hyvän asian. Kehittäminen mantraa on toistettu liikaa ja korjaaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Mutta ehkä tilanne ei ole edes noin kaksijakoinen.
    Mauno Koivisto joskus fundeeraili omaa poliittista tavoiteasetteluaan hakien mallia Bernsteinilta ja päätyi sloganiin: tärkeintä on liike, ei päämäärä.

    Voisiko tästä ottaa mallia. Ehkä meillä Hämeenlinnassakin olennaisinta on olla tekemässä uusia asioita, vaikka pieniäkin ja jättää vähemmälle huomiolle isot tavoitteet.

    • Juuri näin!

      Kuntapuolella on yhä vahvemmin astumassa käytäntöön kokeileva kehittäminen, jossa kokeillaan pienesti, opitaan kokeilusta ja kokeillaan lisää. Sitä kautta voidaan päästä todella innovatiivisiikin tuloksiin, kun kokeilut ovat pieniä ja nopeita ja niiden opit käännetään nopeasti hyödyksi uusissa kokeiluissa.

      Kaiken kehittämisen ei tarvitse olla isojen rakennusten rakentamista. tarvitaan ehdottomasti paljon monipuolisempaa lähestymistapaa kehittämiseen.

  2. avatar Tapsa sanoo:

    Mitä kaupungin menestymiseen tulee, niin millään mittarilla kokdem ei ole kaupungin asioita hyvin maaliin saattanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jospa olisi aika antaa muidenkin yrittää ja näyttää mitä osaavat. Olen kummastellut sitä ettei aika keskeistä menestyksen mittaria Hämeenlinnan osalta ole julkistettu vaikka niin Häsassa Kenakkala lupasi. Kaikki muut kanta-Hämeen kunnat ovat viime vuoden talouden luvut nyt julkaisseet, mutta Hämeenlinna ei. Veikkaan että lukuset ovat siksi heikot että ne päätettiin siirtää vaalien toiselle puolelle.

  3. avatar beobachter sanoo:

    Millä kaupungin menestystä mitataan. No, rivikaupunkilaisen mielestä ainakin talouden kunnolla (kuntavero, velkaantuminen), asukasmäärän kehityksellä, palvelujen laadulla, kaupunkikeskustan elävyydellä, asukkaiden mahdollisesti mitatulla tyytyväisyydellä. Kohtalaisen tyytyväisiä Hämeenlinnassa oltateen, vaikka jossain äskeisessä mittauksessa sijoitus oli vasta 50’s.

    Pari päivää sitten HäSa’n paperilehden mielipidepalstalla kuntavaaliehdokas (kok) kirjoitti ”Haluamme takaisin elävän kaupunkikeskustan”. Tähän toiveeseen tai vaatimukseen on puoluekannasta riippumatta helppo yhtyä. Kirjoituksessa todetaan keskustan näivettyminen, hiljaiset kadunvarret ja tyhjenevät liiketilat ja että on ollut ratkaisuehdotuksia, hyvin pysäköintikeskeisiä kaikki tosin. Mitään konkreettista ei kuntavaaliehdokas kirjoituksessaan esitä.

    Sen sijaan kirjoittaja monisanaisesti referoi lokakuussa 2014 valmistunutta keskustavisiota, jossa keskustan työpaikkojen määrä on tarkoitus kasvattaa 2400 työpaikalla (6000’sta 8400’een), asukasmäärä 7000 asukkaalla ja palveluliiketilojen määrä 38000m2’llä ja että näihin tavoitteisiin 2030 mennessä päästään Engelinrannan, Asemanrannan ja Suomenkasarmin kaavahankkeilla sekä liikenteen ja pysäköinnin kokonaisratkaisulla, jolla viimeksimainitulla tarkoitettaneen torinalusparkkia sitä kuitenkaan mainitsematta. Ja summa summarum, tämä keskustavisio toteuttamalla Hämeenlinnasta tehdään jälleen houkutteleva kaupunki asumiseen, työhön ja elämiseen.

    Rivikaupunkilainen on ihmeissään. Mitä ovat ne 2400 uutta työpaikkaa keskustaan, ketkä ostavat ne kolmen tuolla ylempänä mainitun uuden kaava-alueen uudet asunnot, kun asuntoja nyt on ennätysmäärä myynnissä ja mistä tulevat 7000 uutta asukasta. Entä 38000’lle kerros-m2’lle palvelujen tarjoajat, mitä firmoja ne ovat. On pakko kysyä, millaiseen realismiin nuo kokoomuslaisen ehdokkaan esittämät luvut perustuvat. Meillä useissa aaleissa kokoomusta äänestäneillä (tulevien vaalien äänestyskäyttäytymisemme on edelleen täysin avoin) on korotunut tarve kuulla ja lukea konkretiaa, enemmän konktretiaa kuntakehtityjsestä päävastuussa olleen puolueen edustajilta. Samoin kuin kaikkien muidenkin puolueiden edustajilta, enemmän konkretiaa please.

    • Kaupunkilaisten tyytyväisyys ei taida näissä kiireissä oikein painaa, vaikka kaupungin arvoihin kuuluukin asukaslähtöisyys.

      Uusia asuinrakennuksia rakennetaan varmasti vain sitä mukaa, kuin niille on kysyntää. Mutta kuinka paljon niihin on oikeasti tulossa asukkaita Hämeenlinnan ulkopuolelta ja kuinka paljon on kaupungin sisäistä muuttoa? Tämä olisi kovasti mielenkiintoista tietoa. Jääkö asuntoja sitten tyhjilleen muualle melkein samanmoinen määrä?

      Soitan samaa vanhaa levyä, mutta uusien asukkaiden houkuttelemisen rinnalle toivoisin enemmän nykyisten asukkaiden huomioimista ja mahdollisen poismuuttohalukkuuden hillintää. Meillä luotetaan todella vahvasti, etteivät nykyiset asukkaat mihinkään muuta, vaikka kuinka kyllästyisivät tähän menoon. Minusta siihen ei kannattaisi tuudittautua.

      Siinäkään mielessä ei kyse saisi olla joko-tai-pelistä, vaan pitäisi toimia sekä-että. Uusien asukkaiden houkutteleminen on oikein hyvä asia, mutta se ei saa tarkoittaa nykyisten asukkaiden tahtotilan ja tarpeiden ohittamista.

      • avatar beobachter sanoo:

        Rivikansalainen jatkaa ihmettelyään. Millaisiin olettamuksiin perustuvat kok’n kuntavaaliehdokkaan referoiman keskustavision luvut. Onko niissä mitään realismia. 38000 kerros-m2 liiketilaa palveluille tarkoittaa 380 kpl sadan neliömetrin liiketiloja. Nyt tyhjiä liiketiloja kerrotaan olevan 80…90 paikkeilla. Entä 7000 uutta asukasta. Sisäistä muuttoa kunnan laitaosilta keskustaan on jonkin verran, mutta se ei lisää verokertymää. Tarvittaisiin nettomuuttoa muualta Hml’aan ja se on mahdollista vain, että täällä syntyy uusia työpaikkoja. Ja työpaikkoja pitäisi syntyä omaan mieluiten kaupunkiin, maksimi 10…20km etäisyydelle, kerran tunnissa IC-junayhteydellä työpaikka voi olla kauempanakin Hki…Tre akselilla. Mitä suunnilleen ovat nuo keskustavision 2400 lisätyöpaikka (6000’sta 8400’een). Kun tällaisia keskustavivioita tehdään tai niitä vaalien alla referoidaan, tässä tapauksesa ratkaisuna keskustan jälleen eläväksi saamiseksi, pohjana pitäisi olla realismia, faktoja, jotka pitäisi myös kertoa. Kaupungissamme keskustan hiljeneminen, liiketilojen tyhjeneminen on kaupunkikuvan ja taloyhtiden talouden kannalta huomattava ongelma. On selvää, että asuntojen rakentaminen uusilla kaava-alueilla lähtee liikkeelle vasta, kun asunnoille on ostajia. Pelkkä positiivinen pöhinä ei toteuta keskustavisiota, keskustan elinvoiman palautumista, Pieni askel elävöittämisen suuntaan voisi olla ruutukaavan alueella 1…3h kiekkopysäköintiin siirtyminen. Se helpottaisi asiointia keeskustassa, jolloin kivijalkaliikkeet todnäk alkaisvat palata

  4. avatar Kaupunginjohdon ja kokdemin hämäysyritys vaalien edellä sanoo:

    Kenakkalan ulostulo Hämeen Sanomien lehtijutussa oli tehty pelkästään valtapuolueiden äänestäjien rauhoittelemiseksi juuri ennen vaaleja. Kyllä tuollaiset talouden miinusluvut saavat ihan ansiosta kahvit väärään kurkkuun paatuneemmaltakin kokdem-remmin puolustelijoilta. On aivan uskomatonta, että jutun HäSaan tehnyt toimittaja ei saanut vaadituksi mitään faktatietoja Kenakkalalta hänen väitteidensä tueksi. Kenakkala siis vain heitteli, että kaupungin talouden sukellus viime vuoden osalta ei ollutkaan niin paha kuin ensin luultiin, mutta ei toisaalta esittänyt mitään uutta ja päivitettyä tietoa faktaa talousluvuista. Hävettää HäSan lukijoiden puolesta, kun toimituksessa ei ole minkäänlaista lehtimiesetiikkaa, vaan annetaan haastateltavan höpistä ja mutista epämääräisyyksiä ilman mitään näyttöjä. Hävettää myös kaupungin veronmaksajien puolesta, kun on saatu painolastiksemme näin taitamaton ja realismista irtaanutunut johtoporukka. Aiemmin ennakoitu 13 miljoonan v. 2016 miinus on toki voinut kutistua hieman, mutta se ei ole mikään pelastus, jos miinus on edelleenkin esim. 10 miljoonan tasolla. Se on todella valtavan iso epäonnistuminen.

    • Jokainen media kirjoittaa omalla etiikallaan…

      Jos kyseenalaistaminen leimataan tässä kaupungissa riitelemiseksi, niin ehkä Hämeen Sanomatkin on halunnut välttyä riitelijän maineelta? (En usko oikeasti tähän itsekään 🙁 )

  5. avatar Tapsa sanoo:

    En viitsinyt itse lähteä katsomaan, mutta joku heitti että kaupungin sivuilla näkyy nyt viime vuoden talouslaskelmat ja ne olisivat n. 10 miljoonaa miinuksella. Saas nähdä koska asia on Häsan sivuilla.

  6. avatar Tapsa sanoo:

    Niin siis vuoden 2016, vanhojen syntien ja konsernitappioiden myötä olemme n. 10 miljoonaa tappiolla. Näin siis YLE Hämeen sivuilla kerrottiin. Häsassakin jotain asiasta nyt on mutta sinne pääsee kurkkaamaan vain maksamalla tällä erää. En viitsi kuitenkaan ruveta siitä maksamaan että näkisin kuinka paljon maksan kokdemin virheiden ja heikon talouden pidon vuoksi nyt ja tulevaisuudessa.

    • Kun taloutta on suunniteltu tulevaisuuteen niin, että asukasmäärä kasvaa enemmän kuin voisi odottaa ja veroäyri silti nousee, niin ei se hyvältä näytä…

  7. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Ei ole kovin harvinaista, että kunnan/kaupungin talouslaskelmien perusteet ovat täydellisesti tai lähes täysin metsässä. Hämeenlinnan ykkösvirhe oli kuntaliitossopimus sen jälkeen, kun Hattula ja Janakkala päättivät jatkaa itsenäisenä. Toinen virhe on ollut liian suuret konsernin investoinnit. Ja kolmas väestöennuste. Kasvun sijasta etumerkki miinus.
    Susanna Hietanen oli kokoomuksen edustaja keskussairaalan hallituksessa. Hänen aikana ylijäämä alkoi kasvaa lähes pilviin. Hietanen ei tehnyt yhtään mitään, jotta kasvu olisi taittunut.

    • avatar Susanna sanoo:

      Arvostan kovasti näkemystäsi, Leo, että kykyjeni perusteella kaikki mahdollinen tekemiseni olisi saman tien näkynyt lopputuloksessa 😉

      Totta puhuen et ollut mukana kokouksissa ja puhut omiasi. Totta ihmeessä tein kaiken, minkä pystyin. Myönnän, etten ole talous- enkä sairaanhoidon ammattilainen. Mitään omia yksittäisiä briljantteja tekoja en pystynyt tekemään. Pidin puheenvuoroja ja äänestin mielestäni parhaiden vaihtoehtojen puolesta. Niinkuin muutkin.

      Tavoitteena oli tietenkin saada taloutta toimimaan niinkuin se toimi alkuvuosina. Mutta tavoitteena oli myös saada budjetointi realistiseksi. Kuntien paine sairaanhoitopiirin alibudjetointiin oli suuri. Alibudjetoinnilla tehtiin tietenkin tappiollista tulosta. Alibudjetointia saatiin hieman tasoitettua, mutta ei riittävästi.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Tulosta ei tehdä budjetoinneilla. Alibudjetointi ei ole syy tappiolliseen tulokseen, siinä vain on jo budjettia laadittaessa hyväksytty tappio.
        Mikäli sinä voit lukea tämän päivän Hämeen Sanomat, siinä Harald Hirmuinen tekee alibudjetoinnin ja mikäli sinä voit lukea tämän päivän Etelä-Suomen Sanomat, siinä Harald Hirmuinen toimii monen yhteisön hallituksen puheenjohtajana, tai jäsenenä.

        • avatar Susanna sanoo:

          Budjetoinnilla suunnitellaan todellisuutta ja varaudutaan rahan menoon. Kun se tehdään väärin, piilotellaan todellista tilannetta.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Budjetti on arvio ja siinä varaudutaan myös rahan tuloon. Miten se sitten voidaan tehdä väärin, en osaa sanoa, jos siinä huomioidaan sekä tulot, että menot. Tulojen ja menojen lisäksi tulee kysymys onko arvio sitova, jos ei se ole sitova silloin kysymyksessä voi olla todellisen tilanteen piilottelu.
            Itsessään ali-, tai ylibudjetointi ei ole syy tulokseen.

  8. avatar Jarmo sanoo:

    Budjetti voidaan tehdä kovinkin helposti väärin. Esimerkiksi tulopuolelle merkitään tuloja joita ei oikeasti ole, vaan kuvitellaan tulevan. Tällaisia esimerkkejä löytyy nykyiseltä hallituskaudelta vaikka kuinka paljon. Tällaisia asioita ei vaan saa sanoa ääneen. Se on ”kehityksen jarruttamista”.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Tuossahan on kysymys erehdyttämisestä. Mikäli budjetin laatija on tavalla, tai toisella sitoutunut budjettiinsa, budjetti pitänee paikkansa. Jos budjettiin merkitään tulopuolelle kuviteltuja tuloja, tilinpäätöksessä ne näkyy ja tuolloin on budjetin laatijan selitykset enemmän kuin tarpeelliset hänen itsensä kannalta.

  9. avatar Lasse Leino sanoo:

    Huomasiko kukaan että viime vuotiset talouden tunnusluvut julkaistiin aprillipäivänä !!! Hämmästelin kovasti sitä että, miten on mahdollista ensin budjetin alijäämän näyttävän 13 ja sitten vain 3 miljoonaa miinuksella, vaikka aikaa ei ehtinyt kulua kuin pari kolme kuukautta. Sitten tuli mieleeni että Hämeenlinnan lainataakka taisi kasvaa 2016 peräti 30 miljoonalla, jos nyt oikein muistan. Eli otettiinko lainaa hätäpäissään lisää ihan vaalien vuoksi, että saatiin homma näyttämään paremmalta.

    • avatar Jarmo sanoo:

      Ei, vaan tällä kertaa päätettiin jättää kertomatta että kaupungin yhtiöt ovat reippaat 6 miljoonaa tappiolla. Näin saadaan ainakin osa veronmaksajista luulemaan että hyvin menee.

Jätä kommentti

css.php