Missä menee yhteisesti kustannettavien palvelujen raja?

Herättelin facebookin puolella jossain vaiheessa keskustelua siitä, minkä palvelujen rahoittamiseen pitäisi käyttää kuntaveroa ja mitkä palvelut pitäisi jäädä kuntalaisen itsensä kustantamaksi. Keskustelu ei ottanut siellä silloin ilmaa siipiensä alle, mutta virittelenpä sitä silti vielä täälläkin.

Pohdintani lähti siitä, kun vaalikojulla eräs mieshenkilö kertoi mielipiteenään, että asemalle rakennettavaan parkkitaloon ei saa tulla junamatkailijoille ilmaisia pysäköintipaikkoja, vaikka niitä monessa muussa pendelöintikunnassa onkin. Autottomien ei pidä hänen mielestään joutua maksamaan autollisten pysäköinnistä aiheutuvia kuluja. Tästä lähdin sitten miettimään, missä on se raja, mitä kuluja maksetaan verovaroin ja mitkä pitää jäädä kuntalaisten itsensä maksettavaksi.

Ihan valintatalomeiningillä kunta ei pyöri eikä toimi. Tällä tarkoitan sitä, että jokainen valitsisi vain haluamansa palvelut, mihin haluaisi veroeuronsa kohdistaa. Jos autoton voi olla maksamatta autollisten palveluista, voiko pyörätön vaatia maksuvapautta polkupyöräilijöiden aiheuttamista kustannuksista? Voiko urheilematon vaatia veronalennusta urheiluhallien tukemisesta? Lapseton päiväkotien ja koulujen kuluista? Ja työterveyshuoltoa käyttävä vaatia vapautusta terveyskeskusten aiheuttamista kuluista?

Missä menee mielestäsi yhteisesti kustannettavien palvelujen raja ja miksi?

34 kommenttia artikkeliin “Missä menee yhteisesti kustannettavien palvelujen raja?”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Sekä ennen- että jälkeen vaalien on tilanne edelleen sama kunnan on hoidettava lakisääteiset peruspalvelut, niihin ei kuulu pysäköintitalojen rakentaminen tosin kun tulee näitä organisaatiomuutoksia eihän sitä kukaan tiedä vaikka kaupunki ottaisi niiden rakentamisen primääritoiminnakseen kuittaahan se nykyisinkin halliyhtiön velat. Maksutonta pysäköintitalo- ja hallipysäköinnin ei tule koskaan olla.
    Toi minua myös ihmetyttää että Engelinalueen rakentaminen aletaan rakentamalla kuppila veden päälle. Kyllä meikäläiselle mastuu kahvi myös rannan tuntumassa. Kyseessä lienee Helsingistä lähtenyt villitys, joka leviää koko maahan ja joku tienaa.

  2. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Liian paljonhan näitä tällaisia kohteita tuetaan, jotka eivät ole lakisääteisiä. Ilmeisesti jopa lakisääteisten perupalvelujen kustannuksella. Eikös nuo päiväkotien ja koulujen kulut kuten terveyspuolenkin kulut ole noita lakisääteisiä.
    Työssä käyvä junamatkailija saa jonkin sortin verovähennyksen matkakuluissa, lieneekö mahdollista saada samassa yhteydessä oman auton parkkikuluista vähennys, joten maksu voidaan periä kaikilta.
    Urheiluhalleja ei pidä verrata työmatkalaisten kuluihin, eikä urheiluhalleja pidä tukea millään perusteella. Terveysliikunnan saa ilman halliakin.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Moi Susanna,

    kirjoitin aiheesta 7.12.2014 seuraavasti: http://kartsa.blogit.hameensanomat.fi/2014/12/07/julkinen-pysakointi-on-osa-julkista-liikenneverkkoa-strategia-nyt-ja-jatkossa/

    Asemilla olevat ilmaiset liityntäpysäköintipaikat on poikkeuksetta rakennettu mahdollisimman edullisena maantasopysäköintinä, koska ne ovat osa liikenneinfraa.

    Ilmeisesti ei ole olemassa mitään maallista tai taivaallista voimaa, joka saisi Hämeenlinnan maankäytön suunnittelun ja päättäjät tajuamaan tämän. Kun on jo toinen polvi ammuttu itse tohjoksi (tuottamattomat pysäköintilaitokset), niin symmetrian vuoksi pitää ampua toiseenkin polveen (tappaa joko pendelöijät tai kaupunki). Pendelöijät eivät aja pysäköintilaitokseen, ellei pysäköinti siellä ole ilmaista tai naurettavan halpaa. Jos se on ilmaista tai naurettavan halpaa, laitos jää veronmaksajien maksettavaksi. Jos pysäköinti on kallista, pendelöijät katoavat.

  4. Hyvin olet aihetta jo käsitellyt, Kari 🙂

    Lauri ja Antti nostavat esiin lakisääteiset palvelut. Osa kunnista haluaa olla houkutteleva asuinkunta tarjoamalla pakollisia palveluja laajempaa palveluvalikoimaa. Palveluiden minimivalikoimalla häviämme houkuttavuuskilpailun naapurikunnillemme, joiden veroprosentit ovat Hämeenlinnan veroprosentteja kevyemmät.

    Pendelöijistä kukaan ei varmastikaan haluaisi pysäköintihalleja. Meille riittäisi maantasopysäköinti oikein hyvin. Koska kaupunki on kaavoittanut nykyiset pysäköintialueet taloille ja pysäköintihalleille, tätä vaihtoehtoa ei jää jäljelle.

    Pendelöijän näkökulmasta muutto muualle tai siirtyminen auton käyttöön lienevät vallan houkuttavia jatkossa, jos kaupunki ei halua tukea junamatkalaisia millään tavoin.

    Vaan miten suhtaudutaan Hattulassa ja Janakkalassa? Löytyykö sieltä kunnilta halua lisätä asuinpaikkahoukuttelevuutta vielä entisestään? Löytyykö kunta, joka ostaisi oman kuntansa pendelöijille pysäköintipaikkoja rautatieaseman yhteydestä? Investointi olisi melko pieni saavutettaviin veroeuroihin verrattuna.

  5. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    En minäkään halua junalla työmatkansa kulkeville enää mitään lisäkustannuksia. Päivät ovat pitkiä, vaikka mitään lisävastustuksia ei olisi (koskee kaikkia pääkaupunkiseudulle tavalla tai toisella kulkevia). Eikö voitaisi purkaa koko pysäköintiorganisaatio, kärsiä tappiot ja alkaa mainostaa kuntaa vapaan pysäköinnin keitaana. Kai siittäkin säästöjä tulee kun koko valvoja sun muu organisaatio puretaan. Tappiot kärsitään mukisematta ja tunnustetaan tehdyt virheet vaikka kuinka katkeralta tuntuisi.

  6. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Nyt on ollut muutama vähäluminen talvi. Mitä sitten, jos tuleekin lunta reippaamman oloisesti, vaikkapa viitenä päivänä viikossa koko talven. Kuka silloin pitää hiekkakenttiä auki, että työmatkalaiset saavat autonsa parkkiin ja parkista pois. Eikö liene paljon selvempää, kun kaupunki rakentaa kunnollisen parkkitilan ja perii maksun sitä käyttäviltä. Työmatkalaiset sitten tekevät verottajan kanssa yhteisten pelisääntöjen mukaan työmatkavähennykset ansiotuloverotuksessaan. Verottaja hyväksyy halvimman tavan mukaan kuljetun työmatkan, jos tuohon työmatkaan kuuluu auton parkkeeraus johonkin ruutuun, niin kai siitä kulusta saa myös tehdä matkakuluvähennyksen, kun se vain on totuuden mukainen.
    Pitääkö työmatkalaisen saada ilmainen paikoitus autolleen ja matkakuluvähennys työmatkoista?

  7. avatar tapio13 sanoo:

    ”Verottaja hyväksyy halvimman tavan mukaan kuljetun työmatkan, jos tuohon työmatkaan kuuluu auton parkkeeraus johonkin ruutuun, niin kai siitä kulusta saa myös tehdä matkakuluvähennyksen, kun se vain on totuuden mukainen.”
    Ei verottaja hyväksy pysäköintimaksua matkakuluiksi.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Ei silloin, kun pysäköinti tapahtuu työpaikalla, tai työpaikan läheisyydessä. Jos pysäköinti on osa matkaa, niin ainakin friilancerit voivat pysäköinnin kulut vähentää matkakuluina. En tiedä on palkollisella eri käytäntö ja onko siitä olemassa ennakkopäätöstä?
      Tuntuu kuitenkin oudolta ettei verottaja hyväksyisi pysäköintiä, jos verottaja katsoo halvimmaksi työmatkaksi kotoa omalla autolla jatkoasemalle ja siitä eteenpäin halvimmalla juna, tai linja.auto.

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Tässä verottajan syventävistä vero-ohjeista. Työnantaja ja työntekijä voivat tietysti sopia mistä vain korvauksista, mutta eivät verovapaasti – eli jos työnantaja maksaa työntekijän asunnon ja varsinaisen työpaikan välisen matkan parkkikulut, summa on kokonaan verotettavaa tuloa työntekijälle.

        7.9 Matkakustannusten korvausten veronalaisuus
        7.9.1 Pääsääntö

        Palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat eivät oikeuta verovapaisiin matkakustannusten korvauksiin. Jos työnantaja korvaa näiden matkojen kustannuksia, korvaus on koko määrältään palkansaajan veronalaista palkkatuloa. Verovapaata voi olla ainoastaan työnantajan järjestämä yhteiskuljetus (TVL 69 § 1 momentti 5 kohta).

        Palkansaajalla on oikeus vähentää asunnon ja varsinaisen työpaikan välisistä matkoista johtuneet kustannukset verotuksessaan. Vähennys tehdään halvimman kulkuneuvon käytön mukaisesti laskettuna (TVL 93 §).

        Asunnon ja varsinaisen työpaikan välisestä matkasta aiheutuneet pysäköintikulut eivät ole TVL 93 §:ssä tarkoitettuja asunnon ja työpaikan välisistä matkoista aiheutuneita vähennyskelpoisia kustannuksia tai TVL 95 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimisesta aiheutuneita vähennyskelpoisia menoja. Työnantaja ei voi siten korvata näitä pysäköintikuluja verovapaasti tai ennakonpidätystä toimittamatta. Työnantaja voi kuitenkin järjestää pysäköinnin työpäivän aikana varsinaisella työpaikalla tai sen läheisyydessä ilman, että siitä muodostuu palkansaajalle veronalaista palkaksi katsottavaa etua.

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          Verottajan syventävä ohje ei anna suoraa vastausta palkansaajalle, joka kulkee omalla autolla 10 km kotoaan Hämeenlinnan asemalle ja jatkaa matkaa junalla 100 km:n päähän. Kokonaisuutena halvin yhdistelmä. Ohjeessa sanotaan ”Palkansaajalla on oikeus vähentää asunnon ja varsinaisen työpaikan välisistä matkoista johtuneet kustannukset verotuksessaan.”

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Huomenta Antti,

            heti seuraavassa lauseessa ”Asunnon ja varsinaisen työpaikan välisestä matkasta aiheutuneet pysäköintikulut eivät ole TVL 93 §:ssä tarkoitettuja asunnon ja työpaikan välisistä matkoista aiheutuneita vähennyskelpoisia kustannuksia tai TVL 95 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimisesta aiheutuneita vähennyskelpoisia menoja.” tarkennetaan viittaamasi TVL 93 § vähennyskelpoisuutta.

            Kuvaamasi 10 km omalla autolla ja 100 km junalla voi olla hyväksyttävä halvin kulkuneuvoyhdistelmä – mutta niitä pysäköintikuluja ei saa vähentää.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Kinaamatta olen samaa mieltä siitä mitä siinä sanotaan, mutta jonkin asteinen ristiriita siinä on.
            Toisaalta mitenkä Hämeenlinnan kaupunki ja verottaja suhtautuu kahteen työmatkalaiseen. Toinen kulkee omalla autolla asemalle 10 km:n päästä ja jatkaa junalla eteenpäin. Toinen kulkee vuorolinja-autolla toiselta puolen kaupunkia myös 10 km:n päästä? Linja-autolla kulkevan matkakulut hyväksytään työmatkaverotuksessa, mutta pakollisella omalla autolla kulkevan työmatkakuluja ei hyväksytä. Miksi linja-autolla kulkevan pitää maksaa omalla autolla kulkevan työmatkakustannuksia?

          • Miksi linja-autolla ei pääse joka puolelta rautatieasemalle – jostain säälliseen aikaan, jostain ollenkaan? Miksi oman auton käyttäjän pitää maksaa siitä, että joku pääsee matkustamaan linja-autolla, vaikka itse ei pääse?

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Pakko myöntää, että putosin tuon viimeisen lauseen ”Miksi linja-autolla kulkevan pitää maksaa omalla autolla kulkevan työmatkakustannuksia?” kohdalla. Mitä tarkoitat? Se omalla autolla kulkeva saa saman vähennyksen bussin mukaan kuin se bussilla kulkeva.

            Verottaja on siitä ”hauska” veijari, että se voi muodostaa omia käytänteitä, joiden haastaminen on yhtä helppoa kuin tavarajunan pysäyttäminen kermakakulla. Alla helmi:

            Vakiintuneen verotuskäytännön mukaan vähennys voidaan tehdä muun kuin julkisen kulkuneuvon kustannusten mukaan esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

            – Julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä.
            – Kävelymatka yhteen suuntaan (esimerkiksi asunnolta linja-autopysäkille) on vähintään 3 kilometriä.
            – Odotusaika meno-paluumatkalla (esimerkiksi julkisen kulkuneuvon vaihto) on yhteensä vähintään 2 tuntia.
            – Matka alkaa tai päättyy yöllä (klo 00.00–05.00).

            Omaa autoa ei voida pitää halvimpana kulkuneuvona sen perusteella, että palkansaaja tarvitsee autoa työssään, kuljettaa samalla lapsia päivähoitoon tai matka julkisilla kulkuneuvoilla kestäisi kauemmin kuin omalla autolla.

            Näillä kriteereillä aika harvan oman auton käyttä on pakollista – julkista voi käyttää ellei välitä liiemmin nukkumisesta ja nauttii tuntien työmatkayhdistelmän suomasta ”omasta ajasta”.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Kari
            Mikäli omalla autolla matkaava jättää autonsa ns. maksuttomaan parkkiin, jos tila ei ole auton omistajan oma ja jos se on yhteiskunnan omistuksessa niin linja-autolla kulkeva osallistuu omalla autolla kulkevan pysäköintikustannuksiin. Susanna käänsi kysymyksen toisin päin. kummassakin on puolensa.
            Hämeenlinnassa on tehty tutkimus miksi nuoret muuttavat muualle, yksinkertaisesti työn ja opiskelun perässä, ei vaadi kummallista tutkimusta. Onkohan Hämeenlinna tehnyt tutkimusta esim. rautatieaseman yhteyteen suunnitellun parkkitalon , tai parkkitilan käytöstä, kuinka paljon siellä on autoja, joiden omistajat pääsisivät yleisellä kulkuneuvolla kotoaan asemalle, tai kuinka monen kävelymatka yhteen suuntaan jää kokonaistyömatkassa alle 3 km:n.

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Ahaa Antti, juu, paitsi ei…

            liityntäpysäköintipaikat ovat osa liikenneinfraa, solmukohtia julkisen kumipyörä- ja raideliikenteen välillä. Ne pitää vain osata erottaa asukaspysäköinnistä. Voimme toki olla oikeassa sanoessamme, että ainakin kantakaupungin alueella lähes jokainen pääsee bussilla rautatieasemalle, jos on valmis kävelemään max. kolme kilometriä suuntaansa (jolloin suuri osa voi kävellä suoraan asemalle) ja odottamaan pari tuntia. Ihmiset eivät vain tee niin eivätkä tule tekemään.

            Bussimatkustajat eivät osallistu autoilun kustannuksiin. 2015 tasossa lähes 9 M€ Hämeenlinnan valtionosuuksista oli peräisin autoilijoilta perityistä maksuista ja veroista – summa on isompi kuin kaupungin koko infrainvestointipotti. Toinen juttu tietysti on, että kaupunki käyttää tuon rahan kaikkeen muuhun, eikä meillä yksinkertaisesti ole varaa laittaa 12 milliä rautatieaseman pysäköintilaitokseen ja kuvitella pendelöijien maksavan sen. Eivät maksa.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Kari
            Kuten sanoit ihmiset eivät tee eivätkä tule tekemään. Parkkihallin maksullisuus, vaan tulee teettämään ja silloin osa ihmisistä siirtyy, joko kävelylinjalle tai paikallisliikenteen käyttäjiksi.
            Sinänsähän autoilijat koko valtakuntaa ajatellen maksavat kevyen liikenteen väylätkin ja jopa niiden ylläpidon ja paljon muuta. Uskon täysin, että kaupungin saama 9 milj. euroa on autoilijoilta perittyä.
            Miksi sitten rakentaa, tai suunnitellakaan minkäänlaista paikoitusta Hämeenlinnan asemalle, jos autoilijat eivät tule sitä käyttämään ja maksamaan sen käytöstä. Sama koskee hiekkakenttiä, ne näyttävät hoitamattomilta vapailta tiloilta, mutta ovatko ne hoitamattomia, joku niiden hoidon maksaa. Vanhan ajan talvien palattua syntyy melkoinen poru, kun autolla ei aamulla pääse kentälle eikä sitä illalla lumikinosten seasta löydä, mokoma ei käynnistykään illalla 30 asteen pakkasella. Kun autoilija kaksi kertaa alkutalvesta maksaa illalla huoltoliikkeelle hiekkakentällä apukäynnistyksen ja muun avun, siirtynee hän pikkuhiljaa johonkin muuhun vaihtoehtoon.

          • avatar Erkki Strömberg sanoo:

            Taitaapi se hiekkakenttä olla VR:n maata Hämeenlinnan asemalla josta keskustelu käy. VR:n hoitaa tai hoidattaa sen aurauksen ja muun huollon, siis junamatkustajat sen taitavat maksaa.
            Aiemminhan Kulmala esitti sen saamiseksi maksulliseksi mutta ei voinut niin menetellä koska se ei ollutkaan kaupungin maata.
            Mielestäni on oikein jotta aseman läheisyydessä on maksuton parkkipaikka junaan tuleville, ihan ilman kolmen kilometrin kävelyäkin.
            Asian voi ajatella niinkin päin jotta sille joka veroeuronsa tänne tuo ja käy ne junamatkan takaa tienaamassa kaupunkikin voisi jotain parkkipaikkaa kustantaa.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Mikäli hiekkakentän omistaa ja huoltaa Vr, silloinhan sinne ei tietenkään ole muilla kuin Vr:n asiakkailla asiaa. Vr voi vaikkapa mainostaa omassa liiketoiminnassaan kyseistä bisnestä, jos sen hyväksyvät saman lipun hinnan maksavat muutkin kulkijat kuin autonsa parkkiin jättävät.
            Tasapuolisuuden nimissä mikäli kaupunki hoitaa aseman viereistä pysäköintiä kaupungin tulee myös järjestää kimppakyytiläisten vapaavuorossa oleville autoille parkkitilat kuten myös linja-autoilla matkustavien työmatkalaisten parkkitilat, veroeuroja ne hekin tuovat kaupunkiin.
            Nuo 3 km:n kävelymatkat yhteen suuntaan ovat verohallinnon ohjeita ja yhteisesti kaikille sovittuja, ei ole verovirkailijan vika jos hän niitä työssään noudattaa.

  8. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Susanna kysyy, miksi linja-autolla ei pääse joka puolelta asemalle. Kerron syyn. Asuimme aikanaan Janakkalan kirkolla, linurilla pääsi Riihimäelle, Hämeenlinnaan ja Turenkiin aamuvarhaisesta iltamyöhään. Kyseisitä paikosta oli hyvät jatkoyhteydet minnekkä vaan. Sitten Suomen autokanta vahvistui ja nimenomaan hintaluokaltaan halpoja vaihtoautoja tuli markkinoille. Jokaisen piti saada jonkinlainen ”kottero” takapuolen alle. Vanhemmat alkoivat viedälapsiaan kouluun autolla. kauppareissut, mitkä ennen tehtiin linjurilla tehtiin omalla koskalla. Sitten isompi liikennöitsijä osti pienemmän jne, vuorot alkoivat vähetä kohta ei edes päivätyöhön päässyt kuin omalla autolla. Kerättiin adresseja kannattamattoman liikenteen ylläpitämiseksi-en allekirjoittanut koska en koskaa kerilijöitä ollut linja-autossa nähnyt-liikennöinti ei ole hyväntekeväisyyttä. Itse ollaan aiheutettu maaseudulla julkisen liikenteen lähes lopahtaminen. Ajettavatkin vuorot taitaa olla jotenkin yhteiskunnan tukemia.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Lauri antoi totuuden mukaisen vastauksen, tuohon voidaan myös lisätä kyläkaupat.
      Pojallani oli Lammilla aikoinaan ala-asteella 1-2 km:n matka riippuen siitä mitä reittiä hän käytti. Eräänä päivänä ajoin koulun ohi koulun päättymisen aikoihin, koulun paikoitusalueella äidit istuivat kukin omissa kotteroissaan (ikään kuin taksit) odottaen lapsiaan koulusta. Minä en tuohon jonoon mennyt ajattelin poikana parasta. Naapuruston naiset näkivät asian toisin, hekin ajattelivat lastensa parasta.

    • Eivät ne linja-autovuorot toimivia ole ainakaan pendelöijän näkökulmasta kantakaupungissakaan.

      Summa summarum: nykyisellä veroasteella ja nykyisillä palveluilla Hämeenlinna ei pärjää asukaskilpailussa kilpailijoihinsa nähden. Onko tämä hyvä tavoitetila vai halutaanko asialle tehdä jotain? Pelkkä uusien pysäköintihallien ja asuintalojen rakentaminen ei tee meistä vielä yhtään houkuttelevampia.

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Ennen jos junien tai linjureiden vuoroväli oli 30 minuutti tai tunti se hyväksyttiin. Nykykiireiselle ihmiselle on 10 minuuttia on maailmanloppu. Siinä olen Susannan kanssa samaa mieltä, että sen konsultin laskelmat haluaisin nähdä joka on saanut päättäjät uskomaan , että tyhjilleen rakennettavat kiinteistöt ja pysäköintihallit lisäisivät kunnan vetovoimaa. Rakentaminen on vielä vilkasta, koska korot ovat alhaalla. Amerikoista korkojen nousu on alkanut ja tulee pian myös Eurooppaan. Silloin tyhjä asunto ei ole rakentajalle sijoitus vaan rasite.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Mikä on se houkutus, joka tekee Hämeenlinnasta kilpailukykyisen muihin nähden?

        • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

          Onhan sekin visio. Kaupunki on ilmoittautunut halukkuutensa maan johtavaksi kotouttamiskaupungiksi. Kiinteistösijoittaja sijoittaa uusiin kerrrostaloasuntoihin, maahanmuuttajaperhe muuttaa ja yhteiskunta maksaa vuokrat. Jossain pääkaupunkiseudulla pääsi valtuustoon 30 vuotias maahanmuuttajayksinhuoltaja jolla on seitsemän lasta. Yleensä kyllä vain 5. Kyllä kerrostalot täyttyvät. Kunnan väkiluku kasvaa kohisten mutta myös työttömyysaste.

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Lauri,

            Kun Sari puhkui ja mainosti kotouttamishalujaan, samaan aikaan toisaalla kaupunki solmi kotouttamissopimuksen kahdestakymmenestä (20) kiintiöpakolaisesta tai alaikäisestä ilman huoltajaa saapuneesta. Vaikka tunnen yksityisiä kansalaisia, jotka ovat ”kotouttaneet” enemmän, 20 kuulostaisi olevan linjassa kaupungin resurssien kanssa. Eipä näillä kovin montaa kerrostaloa täytetä.

  9. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kari, ei 20 maahanmuuttajalla kannata vielä mainostaa kuntaa johtavana kotouttamiskuntana. Eikö kaikilla myönteisen turvapaikkahakemuspäätöksen saaneella ole oikeus valita asuinpaikkakuntansa halujensa mukaan.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Näyttää menevän puurot ja vellit sekaisin tuon 20 kanssa.
      Kiintiöpakolainen on aivan eri asia kuin turvapaikan saanut turvapaikan hakija.
      Alaikäinen, ilman huoltajaa saapunut turvapaikan hakija ei ole kiintiöpakolainen.
      Hämeenlinna on ”touhottanut” vuoden 2015 lopulta saakka 20 paikasta alaikäiselle turvapaikan hakijalle.
      Päätökseen sorvattiin vaihtoehdoksi kiintiöpakolainen.
      Yhtään tällaista tietääkseni ei ole vielä tähän mennessä toteutunut Hämeenlinnassa.
      Valtion koulukoti Perttulaan Miemalassa on Maahanmuuttovirasto sijoittanut alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita turvapaikanhakijoita. Tällä toiminnalla ei ole mitään tekemistä Hämeenlinnan kaupungin kanssa.
      Kaupunkiin on sijoittunut oleskeluluvan saaneita hakijoita, joista kaupunki nostaa kotouttamiskorvausta valtiolta.
      Pääasiallisen kotoutustyön Hämeenlinnassa tekee Setlementtisäätiön vapaaehtoiset.
      Kysyin jo vuosia sitten näillä palstoilla: ”Tekeekö Hämeenlinnan kaupunki ihmiskauppaa?”
      Tällä keinollahan kaupunki on yrittänyt jo vuosia pitää asukaslukukehityksen positiivisena!

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Erkki,

        en tiedä kenen puurot ja vellit ovat sekaisin, mutta tuo 20 tulee Hämeenlinnan ja ELY-keskuksen välisestä, kotoutumislain mukaisesta sopimuksesta kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Sopimuksen kohta 2 kuuluu:

        2. HENKILÖPIIRI

        Kotoutumislain luvussa 6 mainittujen korvausten piiriin kuuluvat kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentin mukaiset henkilöt.

        Vastaanoton järjestäminen ja kuntaan sijoitettavat pakolaiset

        Kunta varautuu järjestämään kotoutumista edistävät palvelut ja toimenpiteet kotoutumislain 2
        §:n 2 ja 3 momentin mukaisille, kuntaan osoitetuille ja sijoittuneille henkilöille.

        Kuntakohtainen kiintiö:

        Hämeenlinnan kaupungin vuosittainen pakolaiskiintiö on 20 henkilöä vuodessa.

        Pakolaiskiintiöllä tarkoitetaan ELY-keskuksen kuntaan osoittamia:
        – Suomen pakolaiskiintiössä otettuja kiintiöpakolaisia
        – myönteisen oleskeluluvan saaneita alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

        ELY-keskus ja Hämeenlinnan kaupunki yhdessä arvioivat vuosittain kuntaan osoitettujen ja sijoittuneiden henkilöiden alkuvaiheen palveluihin, asumiseen sekä muihin kotouttamis- ja peruspalveluiden käyttöön kohdistuvat tarpeet.

        Tämä sopimus on se kehys, jonka puitteissa Hämeenlinna tuottaa niitä Sarin mainostamia Suomen johtavia kotoutumispalveluita.

  10. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kari,
    Sinä kirjoitat siltä pohjalta mitä pöytäkirjoihin ja sopimuksiin on raapustettu.
    Minä lähestyn asiaa oman kokemukseni kautta. Olen jo riittävän kauan toiminut ko alalla vapaaehtoisena jotta voinen sanoa jotain tietäväni minäkin.
    Tietämäni mukaan ja en ole kuullut Miemalasta kenenkään alle 18 v. saaneen paikkaa Hämeenlinnassa vaikka ovat ololuvan jo aikaa sitten saaneet. Ainut tapa päästä pois ko paikasta on täyttää 18 v.
    Jos Sinulla tai jollakin muulla on asiaan toisenlaiset todisteen niin olen siitä toki iloinen!

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Mistä tässä Erkki nyt oikein väännetään?

      Yritin osoittaa sen kornin epäsuhdan, joka vallitsee Raution puheiden (Suomen paras kotouttaja) ja kaupungin sitoumuksen (sopimus 20 kiintiöpakolaisesta ja/tai alaikäisestä vuodessa) välillä, ja sinä innostuit väittämään minulta menneen puurot ja vellit sekaisin käsitteiden kanssa? Miten niin?

      Sopimus on solmittu viime vuoden loppupuolella yli vuosi tulijatulvan huipun jälkeen. Millaiseksi kaupungin kotouttamistoiminta on sittemmin muodostunut, en tiedä, koska olen ollut nyt yli vuoden evp. En lainkaan ihmettelisi vaikka toteuttaminen yskisi, kuormaa on tekijöillä yllin kyllin. Näin jossain laskelman, jonka mukaan kaupungin kulut turvapaikanhakijoista olivat yli 300.000 € pienemmät kuin tulot. Siitähän tässä pitäisi nuppi punaisena huutaa: kaupungin talous ei kaipaa ylimääräistä kuormaa, mutta ei turvapaikanhakijoilla kyllä pitäisi kaupungin tienatakaan.

  11. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kari!
    Laurille tuo heittoni oli, suotta yrität saada herneitä hengityselimiisi!
    Ymmärsin jutun näin:
    Lauri moitti maahanmuuttajia (ololuvan saaneita turvapaikan hakijoita) jotka tulevat sijoittajien vuokraasuntoihin ja maksattavat vuokransa yhteiskunnalla.
    Tottahan tämäkin on, kuten sekin jotta ko ryhmässä on henkilöitä jotka käyvät vakityössä ja maksavat veronsa ja vuokransa itse. Uskallan väittää näin koska tunnen tällaisia henkilöitä. Samoin on vastaavia ihan kantasuomalaisissa ja muulla tavoin maahantulleilla jotka maksattavat kulunsa mieluusti meillä muilla.
    Yleensä ei pitäisi yleistää!
    Tämä tallainen ”omatoiminen” muutto on vastakohta kiintiöpakolaiselle tai alaikäiselle ololuvan saaneelle, koska silloin päätöksen tekee vastaanottaja ei ko henkilö itse.
    Hämeenlinna elvistelee ottavansa jo kolmatta vuotta samalla päätöksellä ja sen valmistelulla 20 kiintiöläistä tai alaikäistä ololuvan saanutta. En tiedä mitä on todellisuudessa tehty?
    Saattapihan olla jotten ymmärrä oikein asiaa?
    Menen vapun jälkeen taas koulutukseen, siellä saan ehkäpä kuulla totuuden mitä Hämeenlinna on saanut aikaiseksi.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Menehän Erkki esim Hakunilaan katsomaan tutvapaikanhakijoiden työllisyystilannetta ja asumistilannetta, näkemyksesi voisi avatua siihen nähden mitä olet Lammilla puuhastellut. Siellä tilannetta voidaan tarkastella 10-15 vuoden pespektiivillä.

  12. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Lauri!
    En tiedä miksi minun tulisi matkustaa Hakunilaan, jota en tunne, en tiedä olenko edes koskaan käynytkään, jossa lupaat minulle jotain ”avautumista”. En kovin ole halukas liittymään mihinkään uskonnollisiin yhteisöihin, jos lupaamasi avautuminen sitä tarkoittaa.
    Jos paikalla on todella jotain oikein katsottavaa, varmaankin lähdet oppaaksi ja matkaseuraksi, sovitaanko näin? Ota yhteyttä niin mennään!
    En voi luvata seurata asioiden kulkua tulevia 10-15 vuotta koska en tiedä elänkö enää silloin. Perheeseen johon synnyin, on vain yksi kuolinsyy, syöpä. Kaikki ovat menneet kahdessa vuodessa kun tauti on todettu ja ole jo lähellä ”kesi-ikää” jolloin kuolema on tullut. Todennäköiseti en ole paikalla enää 10 v kuluttua.
    Kaikesta huolimatta voihan asiaa katsella ”käänteisesti”.
    Naapurissa (NL/Venäjä) tapahtui jotakin -90 luvulla joka sai aikaan somalialaisten suuren joukkopaon Suomeen. Tänä päivänä näitä silloin tulleita voi tavat runsaasti jos matkustaa pääkaupunkiseudulla busseissa/linja-autoissa, ovat kujettajina. Ovat pidettyjä ja palvelevia työntekijöitä. Olen kuullut tämän aivan ”sisäpiirin tietona”, vaimoni kummitytön mies on bussikuski pääkaupunkiseudulla jota pidän luetettava lähteenä ja hän itse ei, kumma kylläkin, todellakaan ”pidä” näistä vierasmaalaisista kuskeista.

Jätä kommentti

css.php